Globaalisaatio on ilman muuta köyhien maiden etu.
Tämä on maantieteellinen fakta. Voitte kysyä alan vikka professoreilta.
Postimperialliseen raakaineen viennin sijasta tuotannon keskittyessä halpaan maihin on halosen ajaman politiikan mukaista.
Halosen päätemoista yksi on käytännössä globaalisaation ajaminen. Sanoessaan kampanja sivuillaan näin:
"köyhyyden vähentäminen, tasainen tulonjako ja hyvinvoinnin kasvattaminen on tämän päivän reaalipolitiikkaa. Oikeudenmukaisempi maailma on myös turvallisempi maailma."
hän kannattaa ilman muuta globalisaatiota.
Silti ihmettelen ja hassua on se, että Halosen kannattajissa on eniten globalisaation vastustajia.
Tämä on maantieteellinen fakta. Voitte kysyä alan vikka professoreilta.
Postimperialliseen raakaineen viennin sijasta tuotannon keskittyessä halpaan maihin on halosen ajaman politiikan mukaista.
Halosen päätemoista yksi on käytännössä globaalisaation ajaminen. Sanoessaan kampanja sivuillaan näin:
"köyhyyden vähentäminen, tasainen tulonjako ja hyvinvoinnin kasvattaminen on tämän päivän reaalipolitiikkaa. Oikeudenmukaisempi maailma on myös turvallisempi maailma."
hän kannattaa ilman muuta globalisaatiota.
Silti ihmettelen ja hassua on se, että Halosen kannattajissa on eniten globalisaation vastustajia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Halonen on aikaisemmissa puheissa antanut ymmärtää, että yritysten siirtyminen kehitysmaihin (myös Kiina) on pitkällä tähtäimellä vain hyvä asia, koska tulo sillä on tuloeroja tasoittava vaikutus.
Niin tai näin, negatiivisena asiana on kohdemaan työntekijöiden asema, palkkataso, tuotantolaitosten päästöt (mm. CO2 päästöt).
Vastaavasti ns. teollisuusmaissa työpaikkoja vähenee ja eriarvoisuus kasvaa tuloerojen myötä.
Mutta sen käsityksen olen saanut, että Halonen on globalisaation kannattaja.
käytännössä globalisaatiota, mutta sielläkin on ruvettu turvautumaan kansainväliseen työnjakoon.