viattomia eläimiä saadakseen omat kauheat syntinsä pois niskastaan?
Mooseksen aikaan ja myöhemminkin tuota tappamista hatjoitettiin oikein lain voimalla.
Miksi juutalainen sellaista tekee?
Eikö riitä että katuu kauheita tekojaan jumalansa edessä?
Jumala tuskin enää kaipaa kuolleita eläimiä alttarilleen.
Mooseksen aikaan ja myöhemminkin tuota tappamista hatjoitettiin oikein lain voimalla.
Miksi juutalainen sellaista tekee?
Eikö riitä että katuu kauheita tekojaan jumalansa edessä?
Jumala tuskin enää kaipaa kuolleita eläimiä alttarilleen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ovat kautta maailman kuuluneet entisaikana tapoihin joita hyvin monet kansat harrastivat palvellessaan ties minkänimisiä jumaliaan. Aikoinaan itsekin ihmettelin mistä tämä eläinten uhraaminen tulee. Luin tuossa muutamana päivänä hindulaisuuden tiimoilta kirjallisuutta netissä ja mielestäni sieltä löytyi hyvä selitys tälle toimelle. Olihan aikoinaan Suomessakin ja vielä ihan lähimenneisyydessä tapana uhrata viljaa hengille. Myös eläinuhreista olen kuullut. Ja tuo selitys jonka tähän luin on, että koko elämä on uhrausta. Jos haluat elää uhraat jotain muuta elävää, kasvissyöjänä kasvisten elämää, lihansyöjänä uhraamme eläimiä teurastaen niitä. Kun ymmärtää että oma elämmämme on aina jonkun uhrausta niin ei se lopulta niin kauhea ajatus ole, jos uhrimielellä uhraammme eläimen milloin minkin asian edestä Jumalalle.Vanhan testamentin puolelta voi lukea ne uhrit jotka silloin oli eri palvontamenoihin säädetty.Ja sieltä voi lukea myös kuinka oli säädetty uhrilihan syöminen. Eli liha teurastettiin, veri valutettiin ja uhriliha siunattiin ja sen jälkeen syötiin. Miten se eroaa nykyajan lihansyönnistä? Lähinnä siten ettei lihaa siunata millään lailla, kuvittelemme olevamme niin hyviä että voimme syödä sen ihan siunaamatta. Onko se sitten sen parempi? Tuosta viljan uhraamisesta ja leivän siunaamisesta, joka vielä oli tapana muutamia kymmeniä vuosia sitten Suomen maaseudulla. Se on hieno tapa joka meidän tulisi muistaa nykyäänkin. Pyytää siunausta päiviemme eloon ja olla kiitollisia siitä uhrista, jonka olemme saaneet toisilta elääksemme tällä telluksella.
jolle annettiin pääosa uhrieläimen lihasta.
Rasva kait poltettiin ja sitä rasvankäryä
jumala aina haisteli ja ilmaisi jollakin tapaa
hyväksyntänsä.
Miksi jumala olisi halunnut tulla henkiolentona
ruokapöytään?
Minusta tuntuu ettei halunnut lainkaan.
Poppamiehet vain kertoilivat heimolleen että nyt jumala
taas vaatii päästä syömään ja niin tapettiin
eläin ja laitettiin paistokkaiksi.
Tuon saman huomasi Mooses kun laati uhrilait
kansalleen ottaen mallin juuri lähtemästään maasta.
Siellä noita jumalan syöttämisiä oli harrastettu jo
1500 vuotta ennen hebrealaisia.
Siitä ne uhritoimitukset taisivat alkaa jatkuen
naapuriheimoissakin kun poppamiehet huomasivat siinä
hyvän keinon järjestää itselleen päivällinen.
Vielä tuolla eläinten luovutuksella alettiin
rankaista pahantekijöitä. Kun toit lihaa pataan sait
tekosi anteeksi ja voit olla niinkuin ei mitään.
tämä uhraaminen on vanhempaa kuin kirjoitettu sana. Aikojen alusta on lepytelty Jumalaa. Jotain Korkeampaa josta ihmisellä on kautta aikain ollut joku käsitys. Uhraaminen on saanut erilaisia muotoja kulttuurin mukaan. Eikä nuo eläinuhrit mitään tavatonta mielestäni ollut. Niillä oli symbolinen merkitys. Juutalaisuudesta en tiedä, mutta ainakin ns Vt:ssa on kuitenkin ihmisuhrit tuomittu.Ja siihen aikaan ympäröivät kansat uhrasivat lapsiaan, mikä mielestäni on jo aika kyseenalaista Jumalan lepyttämistä. Eläinuhrihan oli samalla papeille ruoaksi ja yleisten uhrimenojen liha kaikille ruoaksi. Sanon edelleen että se että itse elämme on uhrausta aina toiselle. Ensin vanhemillemme sitten kasveille ja jos olosuhteet ovat ankarat myös eläimen lihaa saa ravinnoksi käyttää. Se että sen eläimen liha syödään uhritoimituksen jälkeen ei tee siitä mielestäni sen kuvottavampaa kuin mitä on nykyisin esimerkiksi luomuhärän teurastaminen ja syöminen. Silloin kauan aikaa sitten ei ollut mitään tehokanaloita eikä elukatkaan käsittääkseni ollut ikäänsä kytkettyinä. Ja kuolemankin tuli olla nopea, se varmasti osattiin taiten tehdä. Joten, jos seuraisimme esimerkkiä muistaisimme keneltä kaikki tulee ja eläimetkin saisivat inhimillisemmän kohtelun.Myös ne jotka uhrataan symbolisena lahjana Jumalalle.
syö viattomasti teurastettuja eläimiä.
Paitsi kasvissyöjät.
Taivaassa ei kukaan juokse
eläimen perässä ja kilju:
minä tapan sinut ja syön suihini!
Ihminen kuolee ilman ruokaa.
Eläin kuolee, jotta ihminen saa ruokaa.
Ihminen saa ruokaa, ihminen jatkaa elämää.
Ihminen on kiitollinen Jumalalle, joka loi eläimen jotta ihminen voisi elää.
Ihminen siunaa Jumalan nimeä, elämän antajaa!
Uhri siis tarkoittaa, että jonkun on kuoltava, että joku toinen voi elää! Uhrin symbolinen merkitys on siis muistuttaa ihmiselle, että ilman eläimen kuolemaa, ihminen kuolisi. Ja kun ihminen itse toimittaa, tai on mukana seuraamassa tätä toimitusta, osaa hän ehkä mahdollisesti olla kiitollinen tästä uhrista.
Tässä vähän 'sunnuntaitulkintaa' Samuelin toimesta..