Herman Lindqvistin Ruotsin historia kirjassa todetaan:
A.) Saksa hyökkäsi 1941 Neuvostoliittoon liittolaistensa tukemana, joihin kuului myös Suomi. Hyökkäystä kutsuttiin operaatio Barbarossaksi.
B.) Ruotsi antoi Saksan kuljettaa joukkojaan Norjasta maansa läpi sekä auttoi haavoittuneiden hoidossa ja kuljetuksissa Norjaan.
A.) Saksa hyökkäsi 1941 Neuvostoliittoon liittolaistensa tukemana, joihin kuului myös Suomi. Hyökkäystä kutsuttiin operaatio Barbarossaksi.
B.) Ruotsi antoi Saksan kuljettaa joukkojaan Norjasta maansa läpi sekä auttoi haavoittuneiden hoidossa ja kuljetuksissa Norjaan.
Vastaukset 91
Vanhimmat
Oleellista on, miltä suomalaisten toimet näyttävät ulkoa päin katsottuna.
käytät kysymysmerkkiä valhe sanan perässä???
katsottaessa totuus on varmasti lähellä kohtaa A.
Kohta B. kertoo Ruotsin miellyttäneen Hitleriä joko tahtoen tai pakosta.
Suomi ja Saksa hyökkäsivät yhtäaikaa Neuvostoliittoon. Saksa ainakin piti Suomea liittolaisenaan. Ulkoapäin katsellessa yhteinen sotaretki näyttäytyy liittolaissuhteena. Me suomalaiset voimme selitellä itsellemme, että ei me ihan samassa veneessä oltu vaikka samaan suuntaan soudettiin, mutta se on detalji, jolla ei ole niinkään läheltä kuin Ruotsista katsoen merkitystä.
Totta on sekin, että Ruotsi antoi Saksan kuljettaa joukkojaan Norjasta maansa läpi sekä auttoi haavoittuneiden hoidossa ja kuljetuksissa Norjaan.
En oikein ymmärrä viestiäsi.
puhuta kummastakaan suoraan vaan aina ihmisiä pettäen, miksi?
Kyllä Ruotsin saksalaisille antama kauttakulkulupa opetettiin ainakin entisaikaan ihan keski- ja peruskoulun historiankirjoissa. Sopimus rajoitti kauttakulun sotilaiden lomakuljetuksiin ja olisko ollut sairaskuljetuksiin. Ruotsin laivasto saatteli saksalaisaluksia aluevesillään, mutta siitä en ole sataprosenttisen varma tarkistivatko ruotsalaiset joka saattueen ja junavaunun sisältöä. Sikäli tästä asiasta ei ole Suomessa vaiettu vaikkei se päivittäin olekaan esillä.
Suomen ja Saksan liittosuhteesta tai sen olemattomuudesta meillä suomalaisilla on ollut aika tiukka kanta: rinnakkain sodittiin yhteistä vihollista vastaan, mutta erilaisin päämäärin. Minusta on aika ymmärrettävää se, että haluamme erottautua Saksasta tässä asiassa. Varsinaista liittosopimustahan ei solmittu, paitsi Ryti sitten lopulta.
juuri tätä Kepulointia tai muuta kähmintää. Jopa täällä puhuttua itäistämistä jne. Meillä suomalaisilla on jokin kanta? Rehvakasta paatosta. Ei ollut mustaa valkoisella vaikka sitten olikin...
Suomi oli Saksan (NATSI-SAKSAN) aseveli ja liittolainen sekä hyökkäsi yhdessä Neuvostoliittoon. Samalla eurooppalaisella ja sittemmin melko läntisellä tiellä ollaan yhä.
Suomen ennen operaatio Barbarossaa allekirjoittama liittosopimus Saksan kanssa, jonka mukaan Suomi ja Saksa olivat liittolaisia, kuten väitit. Ei taida löytyä?
Suomen historian pikkujättiläisessä, 2003, sivulla 708, kirjoitetaan seuraavasti: "Kuitenkin hyökkäyksen [Barbarossan siis] alettua ja Hitlerin puheen tultua julkisuuteen Suomen hallitus julisti maan pysyvän puolueettomana. Kun neuvostoliittolaiset koneet pommittivat useita Suomen kaupunkeja 25. kesäkuuta, pääministeri julisti Suomen olevan sotatilassa."
Menepä provoilemaan muualle.
Ei tainnut olla sopimusta paperilla ennen kuin Ryti sen teki. Saksalaissotilaat Suomen alueella hyökkäämässä rinnan omiemme kanssa antavat kuitenkin vahvasti vaikutelman yhteistoiminnasta. Yhteisesti samaan suuntaan toimivia maita voi mielestäni nimittää jopa liittolaisiksi niin ikävältä kuin se tuntuukin.
Mutta ihan rehellisesti JSS, luuletko että Suomi ei olisi hyökännyt ilman NL:n pommituksia?
Yhteisesti samaa vihollista vastaan sotivia maita voi kutsua kanssasotijiksi tai aseveliksi, mutta EI liittolaisiksi, ellei liittosopimusta eli liittoutumisra ole tehty.
miinoitukset viron rannikolla ja aluevesillä (silloin osa n-liittoa). Laivat lähtivät ja palasivat suomen satamiin. Saksalaisten pommitus/miinoituslennot suomen ilmatilan kautta (kohdeltiin omina koneina, itärintamatunnus) ? Nuo tapahtuivat jo 22.06.41. klo 02.00 jälkeen ? Suomalaiset itsekkin miinoittivat n-liiton aluevesiä 22.06.41 klo 8 maissa.
Aika puolueetonta toimintaa.
Eli puolueettomuusjulistus oli pelkkää silmänlumetta..
dear Watson.
Saksa, Irakin sodan aktiivinen vastustaja, ollutkaan puolueeton Irakin sodassa, kun USA:lla oli kerta käytössä olevia tukikohtia ja suuria joukkoja Saksassa?
tule olemaan Suomikaan osana EU:n joukkoja tai Natoakin jatkossa.
ja kerro miten tuo liityi viestiini.
Suomi olisi varmasti suosutunut Saksan vaatimukseen hyökätä Leningradiin Saksan kanssa. Mutta koska Suomi oli vain kanssasotija, jolla oli omat tavoitteet, eikä liittolainen, Suomi ei suostunut tähän.
Natossa tai EU:ssa sulkee pois puolueettomuuden kun paperit on allekirjoitettu ja velvoitteet ovat siten voimassa.
Myös kahdenkeskinen apu/yhteistyö on liittolaisuutta.
mutta molemmat sattuvat kuulumaan natoon.
Naton ja tietenkin hävityn WW2:sen/kylmänsodan jälkiähän nuo jenkkijoukot saksassa ovat.
Saksan puolueettomuutta voi kyllä arvostella, olet ihan oikeassa..
Mutta mielestäni suomi ei ollut 22.06-25.06. puolueeton koska saksalaiset toimivat koko ajan suomen alueelta ja suomalaisten mitenkään estämättä.
"Mannerheim suhtautui ehdottoman kielteisesti Leningradin valloitukseen ja sen suoraan tukemiseen. Hän ilmoitti saksalaisille, ettei hän tule koskaan hyökkäämään Leningradia vastaan."
että Saksa oli Irakin yksi syyllisistä Irakiin hyökkäykseen, vaikka se vastusti sotaa äänekkäästi eikä lähettänyt joukkoja. Erinomaista logiikkaa.
Irakin sota EI ollut NATO:n tai EU:n operaatio, vaan USA:n, Britannian ja pienempien liittolaisten oma sotaseikkailu.
Liittolainen EI voi olla ilman liittosopimusta, jota Suomi ja Saksa EIVÄT olleet sopineet Barbarossan alkaessa.
ei ollut NATO-operaatio, vaan amerikkalaisten, brittien ja joidenkin muiden soolohyökkäys.
"Saksan kärsittyä tappion Stalingradissa alettiin Suomessa pyrkiä ottamaan etäisyyttä Saksaan."
Hän ajatteli kai, että kävi miten kävi, Venäjä tulee aina olemaan Suomen naapurissa, ja että NL olisi kostanut Leningradiin hyökkäämisen Suomelle ankarasti.
pitävä ja mistäs sen tietää vaikka se olikin paperilla?
Ainakin käytäntö puoltaa sen olemassaoloa, vai miten tuomari tulkitsisi tilanteen faktat?
Eihän stasi-listaakaan ole...
mielestäsi pystynyt estämään jenkkien toiminnan alueensa tukikohdista. Tuskinpa.
Vaikka ei ollut nato-operaatio, silti jäsenyys velvoittaa..
Hyvä ottaa huomioon suomalaistenkin tulevaisuudessa..
kuuluisan käskyn ettei laita miekkaa tuppeensa ennenkuin? Suur-Suomi?
Marski teki Suomen ja suomalaiset.
saat luvan esittää sen... Saat myös luvan todistaa, että Suomi ja Saksa olisivat tehneet liittosopimusta suullisestikaan. Epäilen kyllä vahvasti, että tärkeitä valtiosopimuksia tehtäisiin suullisesti...
sulkemaan leningradin saartorenkaan jos saksalaiset itse pääsisivät tihvinään. Sinne pääsi marraskuun 18. päivä 12.panssaridivisioona ja 18. jalkaväkidivisioona mutta siperialaisvahvistukset heittivät ne 15. marraskuuta suurhyökkäyksellä ulos kaupungista.
Suomen syvärin-rintamalla saksalaiselle 169.divisioonalle annettiin jo hyökkäyskäsky kun saksalaiset olivat tihvinässä, mutta n-liiton siperialaisjoukkojen hyökkäys perui tuon operaation.
Nojaat liikaa joihinkin paperisopimuksiin, teot ne on jotka ratkaisevat. Jos rikollinen ei allekirjoita julistusta missä toteaa tekevänsä rikoksen niin ilmeisesti hän ei ole silloin rikollinen vaikka selvä näyttö hänen teoistaan onkin olemassa? Onneksi syytetyt eivät saa missään päättää itse, ovatko he syyllisiä vai eivät. Ei edes pieni ja sinnikäs Suomi maailmanpolitiikassa.
allekirjoittaa tuollaista dokumenttia, liittolaisten kuitenkin täytyy tehdä sopimus liitosta.
Suomen teoista näkyy, että Suomi oli kanssasotija (co-belligerent). Näin todetaan Suomesta monissa ulkomaisissakin asiantuntevissa lähteissä, kun selaa nettiä. Pintapuolisesti tutustuneet saatavat leimata Suomen liittolaiseksi.
Saksan liittolaisena Suomi olisi varmasti hyökännyt Leningradiin ja katkaissut Muurmannin radan, kuten Saksa vaati.
"allekirjoittaa tuollaista dokumenttia, liittolaisten kuitenkin täytyy tehdä sopimus liitosta"
Uskomatonta soopaa. Suomi ei käynyt sotaa sopimuksella vaan Saksan aseilla ja elintarvikkeilla, puoli Suomea annettiin Saksan haltuun ja joukkoja alistettiin ristiin. Selvä liittolaissuhde, jota ei voi yhden paperin puuttumisella muuksi muuttaa.
Suomen sota-arkistosta saat kopion Suomen ja Saksan välisten neuvottelujen saksalaisista muistioista touko-kesäkuulta 1941. Ne on siellä mikrofilmillä. Suomalaiset vastaavat paperit on - kas kummaa - kadonneet.
Näistä saksalaisista muistioista ja muistakin papereista, esim. Suomessa toimineiden saksalaisdiplomaattien muistelmista käy hyvin selväksi, että Suomi oli halukas ja suorastaan innokas lähtemään mukaan Barbarossaan, jonka Suomea koskevat osat paljastettiin suomalaisille Salzburgissa 25.5.1941. Liittolaisuus oli de facto ja sillä oli Suomen hallituksen siunaus - ei maahan muuten olisi voitu neuvotelujen jälkeen sijoittaa divisioonakaupalla vieraan maan joukkoja jotka tulivat sinne vain hyökätäkseen Neuvostoliittoon.
Suomen hallituksen toiminta oli ymmärrettävästi salaista viimeiseen saakka, koska jo perustuslaki kielsi ryhtymästä valmistelemaan hyökkäystä. Hallitus ja sotilasjohto tiesivät hyökkäyksen alkavan ja lupautuivat siihen mukaan. Tämän on historiantutkijat todistaneet. Kirjallisen liittosopimuksen olemassaolokaan ei olisi muuttanut tapahtumia millään tavalla toiseksi kuin miten ne menivät.
"Suomi olisi varmasti suosutunut Saksan vaatimukseen hyökätä Leningradiin Saksan kanssa. Mutta koska Suomi oli vain kanssasotija, jolla oli omat tavoitteet, eikä liittolainen, Suomi ei suostunut tähän. "
Näinhän ei tapahtunut, vaan Suomi olisi hyökännyt Leningradiin jos Saksa olisi menestynyt sen eteläpuolella paremmin. Ei ollut mitään järkeä lähteä tuhlaamaan miehiä sinne, koska Saksakaan ei sitä pystynyt valtaamaan.
Muurmannin radankin suomalaiset katkaisivat, huomasivat vasta myöhemmin että sivuratakin oli rakennettu ja sitä pitkin USAn aseapu kulki. Sitä rataa ei pystytty katkaisemaan, ei sekään tahdon puutteeseen kaatunut.
Ennen sotaa sakalaisten kanssa käydyissä keskusteluissa Leningrad aiottiin hävittää kokonaan. Tästä puhui myös mm. Ryti.
Ja kerropa, mikseivät kanssasotijat avustaisi toisiaan yhteistä vihollista vastaan? Lähde nyt siitä, että Suomi oli vain Saksan kanssasotija: eivätkö maat olisi muka auttaneet toisiaan yhteistä vihollistaan vastaan? Eli mikä tässä sinun mielestäsi erottaisi liittolaisen kanssasotijasta?
Puhutaanko liittolaisuudesta? Kyllä kanssasotijatkin voivat hyvin toimia yhteistyössä keskenään.
Miksi Suomi julistautui puolueettomaksi Barbarossan alkaessa ja Hitlerin julistaessa Suomen osallistuvan siihen, jos Suomi ja Saksa olivat kerran jo sopineet yhteisestä hyökkäyksestä?
No, kerropa sitten miksei Suomi sodassa suosunutkaan hyökkäämään sinne?! Lähteesi voisit myös mainita!
Mikseivät suomalaiset edes ampuneet Leningradia tykistöllä ja pudottaneet pommeja? Siinä ei olisi montaa miestä mennyt.
"Eli mikä tässä sinun mielestäsi erottaisi liittolaisen kanssasotijasta?"
Ainoastaan nimi paperissa. Muodollista liittosopimusta ei ehkä ollut mutta teot olivat kuitenkin sellaiset kuin sopimus olisi solmittu.
Kanssasotijalla on omat tavoitteet, kuten Suomellakin oli.
"Miksi Suomi julistautui puolueettomaksi Barbarossan alkaessa ja Hitlerin julistaessa Suomen osallistuvan siihen, jos Suomi ja Saksa olivat kerran jo sopineet yhteisestä hyökkäyksestä?"
Pelkkää ajanpeluuta jolla yritettiin saada Saksalle aikaa edetä lähemmäs Leningradia. Suomalaisethan jäivät odottamaan saksalaisia ja aloittivat lupaamansa hyökkäyksen vasta 10.7. aivan niin kuin Saksa oli toivonut.
Ihan sattumaltako ne venäläiset sitten pommittivat puolueettomaksi julistautunutta Suomea...?
Jos on niin, kuin kirjoitat, miksei Suomi sitten lopulta hyökännyt Leningradiin?
Mitkä kanssasotijan teot hävettävät Sinua eniten?
Miksi et arvosta isoisiesi, -äitiesi, -tätiesi ja kaikkien Sinua ennen täällä olleiden tekoja? Miksi häpeät heidän yhteistoimintaansa saksalaisten kanssa?
Sinä olet nolo!
Missä olen sanonut, että teot hävettävät minua?! En missään! Perseestäsikö sinä tuon väittämän repäisit?!
Ei yhteistominnassa mitään pahaa ollutkaan, eikä liittolaisuudessakaan olisi ollut mitään pahaa, mutta kun Suomi ja Saksa eivät olleet liittolaisia.
Olet oikeassa, kyseessä oli oma tulkintani. Et ole missään sanonut hävenneesi mitään vaikka aihetta olisikin ;)
Meidän on tosiaankin turha esittää moraalisia arvostelmia Suomen ja Saksan suhteesta, Mannerheim, Ryti ym toimivat ympäristössä, jossa valinnanvaraa oli kovin vähän.
Suomen ja Saksan välisen suhteen kuvaamiseksi yksinkertaisin termi on liitto. Jos olisin historianopettaja, yrittäisin kuvata asiaa ehkä näin: Kuvittele mielessäsi aviopari ja avopari, aviopari on avioliitossa ja avopari avoliitossa. Molemmat elävät yhdessä (tämän läheisempään yhteiselon kuvailuun ei varmaankaan tarvitse mennä?). Vaikka vain aviopari on solminut oikeudellisen sopimuksen yhteiselostaan kohdellaan molempia pareja yleensä samanlailla. Suomen ja Saksan suhdetta voisi kuvailla tällaiseksi avoliitoksi.
Avoparilla kun ei lain mukaan ole samoja oikeuksia kuin avioparilla. Muun muassa avio-oikeutta ei ole, eikä perimysoikeutta ilman testamenttia.
Toki kanssasotijuus tai asekumppanuus voi muistuttaa liittoa, sen erottaa se, ettei siitä ole sopimusta ja kanssasotija ei ole velvoitettu toista kohtaan ja sillä on omat tavoitteet.
Tälläkin sivulla: http://www.axishistory.com/ sanotaan näin Suomen kohdalla "formally not ally, but a co-belligerent".
Alkaa mennä jankkaamisen puolelle jo tämä liittoasia. Laitetaan nyt vielä kerran omaa tajunnanvirtaa mukaan.
Kaikilla Barbarossaan osallistuneilla mailla oli omat KANSALLISET tavoitteensa: Suomi halusi Karjalan takaisin korkoineen, Saksa tuhota kommunismin, Romania takaisin Bessarabian alueen jne jne. Yhteistä näille kaikille kuitenkin oli se, että toteutuakseen ne vaativat NL:n lyömistä. Tämä oli se kaikkien yhteinen tavoite omiin, kansallisiin pääsemiseksi. Turha puhua mistään erillistavoitteista koska ne kaikki perustuivat ajatukseen NL:n tappiosta. Ja sitä Barbarossassa lähdettiin tekemään, jotkut enemmän tosissaan kuin toiset. Suomalaiset jäivät vaan omalla suunnallaan vetämään lonkkaa kun muut tekivät töitä (Suomi=surkeat liittolaiset vaikka taistella osasivatkin).
Jotenkin vaan näyttää jälkeenpäin katsottuna tavattoman naiivilta tuo Suomen sodanajan politiikka: ensin julistaudutaan puolueettomaksi vaikka maan alueella on hyökkäyssotaa aktiivisesti käyviä joukkoja! Myöhemmin hyökätään "itsepuolustukseksi" ja miehitetään Itä-Karjala. Uskoivatko maan isät tosissaan että NL myöntyy Suomen vaatimuksiin ilman että se olisi tuhottu? Vai laskettiinko kaikki sen varaan että Saksa hoitaa homman takuuvarmasti? Jos näin on, niin miksi Suomi ei hyökännyt NL:n kimppuun tosissaan koska lyöty NL olisi tuskin protestoinut jälkeenpäin. Liittoutuneistakaan tuskin olisi ollut harmia tämän asian tienoilta koska NL:n tappio olisi ollut varmastikin Saksan voitto Euroopassa.
Suomen kohdalla on myös turha puhua miten jatkosotaa lähdettiin käymään "itsenäisyyden turvaamiseksi". Samaa korulausettahan käytetään aina kun hyökätään jonnekin. Saksakin mainosti turvaavansa hyökkäyksellään uuden Euroopan turvallisuuden. Suomen osalta itsenäisyystaistelu tuli mukaan vasta kun kaikki alkoi mennä päin persettä Saksan häviön häämöttäessä taivaanrannassa - ei ennen sitä. Ja tällöin viimeistäänhän se liitto sinetöitiin Rytin toimesta, vaikka sitä suomalaispiireissä tietysti pidetään vain "henkilökohtaisena lupauksena"... blaahhh. Kumma juttu miten Suomessa nämä liittoasiat käännetään niin sekaviksi kuin vain voi olla. Mitähän siitä tulisi jos menisimme NATOon?
>Tälläkin sivulla: http://www.axishistory.com/ sanotaan näin Suomen kohdalla "formally not ally, but a co-belligerent". <
Aivan, painotus sanalla "formally"... Mitä oli sitten se "epävirallinen" todellisuus?
Tuo on muuten hauska sivusto. Hyvin näkyy nämä näkemyserot liittosuhteista kun lukee sen foorumia: Suomen liittoa Saksan kanssa koskevia topicceja löytyy vino pino ja kaikki spammatty tukkoon suomalaisten "ei me liitossa oltu!"-viesteillä. Aika monesti ulkomailla ollaan asiasta toista mieltä... Eipä ole yllättävää
tietenkin tuntevat Suomen historian keskimäärin huonommin kuin suomalaiset.
Se virallisuus on nimenomaan se asia, jolla on väliä liittolaisuudessa.
"Ihan sattumaltako ne venäläiset sitten pommittivat puolueettomaksi julistautunutta Suomea...? "
Sinä sitten et liene lukenut tapahtumista lainkaan? Venäläisten pommitusten päätehtävä 25.6.1941 oli lamaannuttaa Suomen ja Saksan ilmavoimat. Suomi oli luovuttanut kenttiä kokonaan Saksan käyttöön ja Saksan ilmavoimat olivat operoineet Leningradin seudulle Suomen kenttiä hyväksi käyttäen jo 22.6. alkaen. Miksi luulet niiden saksalaisten hallussa oleville kentille hyökänneen? Venäläiset pommittivat siviilikohteita vahingossa ja taitamattomuuttaan, maalit oli kyllä määrätty sotilaallisin perustein.
"Jos on niin, kuin kirjoitat, miksei Suomi sitten lopulta hyökännyt Leningradiin?"
Sotilaallinen tilanne ei antanut koskaan aihetta siihen. Jos Saksa olisi menestynyt Leningradin eteläpuolella paremmin niin Suomikin olisi hyökännyt. Olisi ollut pelkkää miesten ja ammusten tuhlausta yrittää sitä yksin. Siihen ei tullut koskaan tarvetta.
"No, kerropa sitten miksei Suomi sodassa suosunutkaan hyökkäämään sinne?! Lähteesi voisit myös mainita! "
Ei kyse olekaan siitä etteikö olisi suostunut. Tuo Mannerheimin kieltäytyminen hyökkäämästä Leningradiin keksittiin vasta sodan jälkeen, kun Mannerheimille luotiin sädekehää. Suomi olisi hyökännyt Leningradiin, jos Saksa olisi menestynyt sen eteäläpuolella paremmin, yksin sinne ei kannattanut hyökäillä. Faktaa, ei satua, niin kuin se ettei Marski muka ollut saksalaisten juonessa mukana.
"Mikseivät suomalaiset edes ampuneet Leningradia tykistöllä ja pudottaneet pommeja? Siinä ei olisi montaa miestä mennyt. "
Ammusten tuhlausta. Ammuksia ei meillä ollut sentään tuhlattavaksi asti. Luehan poika lisää historiaa.
"Puhutaanko liittolaisuudesta? Kyllä kanssasotijatkin voivat hyvin toimia yhteistyössä keskenään. "
Määritteleppä:
1.) Liittolainen
2.) Kanssasotija
3.) Aseveli
Minä näen ne kaikki samanlaisina. On pelkkää hiusten halkomista käyttää noita termejä muka eri merkityksellä, kun käytännössä ne eivät eroa toisistaan lainkaan.
"Miksi Suomi julistautui puolueettomaksi Barbarossan alkaessa ja Hitlerin julistaessa Suomen osallistuvan siihen, jos Suomi ja Saksa olivat kerran jo sopineet yhteisestä hyökkäyksestä? "
Niin kuin tuossa jo mainittiin, Suomi pelasi aikaa ja yritti säilyttää suhteensa länsivaltoihin. Puolueettomuutta ei vain uskonut silloinkaan kukaan ja miksi olisikaan kun käytännön toimet todistivat aivan muuta.
jos se olisi häirinnyt ja/tai sitonut kaupungin puolustajia sen verran, että Saksan eteneminen olisi ollut helpompaa.
Anna lähteet
a) siitä, että Ryti suunnitteli Leningradin hävitystä ja
b) siitä, että Mannerheimin kieltäytyminen keksittiin sodan jälkeen.
Tarkka lainaus ja lähdeviite, kiitos. Muuten joudun otaksumaan, että keksit tätä päästäsi.
Miltä tämä kuulostaa?
A) Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen liittolaisensa Saksan hiljaisen hyväksynnän tukemana.
B) Englanti tuki Neuvostoliittoa jatkosodassa, jossa Suomi haki hyvitystä talvisodalle. Toisen maailmansodan päättyessä Englanti luovutti Neuvostoliitolle suuren määrän kasakoita ja valkoisen armeijan emigranttiupseereita.
kuulostaa aivan kamalalta.
Mainilassa tapahtui kyllä 11/9 tyylinen provokaatio ja farssi 1939 NL taholta.
"Saksan valtakunnanmarsalkka Göring oli helmikuussa 1940 neuvonut Suomea tekemään rauhan nopeasti ja esittänyt lupauksen, että Suomi oli saava takaisin kaiken, mitä se joutuu menettämään, koron kanssa."
"Puna-armeijan esikunta oli antanut Leningradin sotilaspiirille ohjeen Suomea vastaan käytävän uuden sodan varalle 18. syyskuuta 1940. Käskyä tarkennettiin 25. marraskuuta vaatimuksella laatia hyökkäyssuunnitelma sellaisen tilanteen varalta, jossa Suomi olisi yksin vihollinen. Itämeren laivasto laati Ahvenanmaan tarkan valtaussuunnitelman ja Hangon tukikohdan joukot siirrettiin Leningradin sotilaspiirin alaisuuteen ja sen puolustussuunta käännettiin 12. marraskuuta 1940 mantereen suuntaiseksi. Suomen asioiden hoito siirrettiin Neuvostoliiton sisäasiain kansankomissariaatin NKVD-joukoille, ja lisäksi hyökkäysjoukkoja alettiin siirtää ryhmitysalueilleen. Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov kävi marraskuussa Berliinissä pyytämässä Saksan johtajalta Adolf Hitleriltä lupaa Suomen valloitukseen, mutta ei sitä saanut koska Hitlerillä oli jo mielessään hyökkäys Neuvostoliittoon ja siihen hän halusi mukaan myös Suomen."
"Suomen ja Saksan koordinoidut toimet jatkosotaa ennen alkoivat korkean sotilasjohdon neuvotteluilla 1940 loppuvuodesta. Suomi sai tietoja Saksan hyökkäyssuunnitelmista 30. tammikuuta 1940. Lapissa tehtiin helmikuusta 1941 tienrakennus- ja tiedusteluyhteistyötä saksalaisten kanssa. Suomeen alkoi saapua saksalaisia joukkoja, joiden määrä oli lopulta n. 200 000. Helmi-maaliskuun aikana saksalaiset harjoittivat Petsamossa järjestelmällistä tiedustelua, mistä Suomen johto sai paljon tietoja Saksan suunnitelmista. Suomen läheneminen Saksan kanssa sai Neuvostoliiton luopumaan välirauhan alkuaikana esitetyistä lisävaatimuksista. Huhtikuussa 1941 alettiin insinööritoimisto Rataksessa värvätä vapaaehtoisia Waffen-SS:n Wiking-divisioonan suomalaispataljoonaan. Värväystä jatkui kesäkuulle 1941. Ensimmäiset värvätyt lähtivät Saksaan koulutukseen toukokuussa 1941."
"17. kesäkuuta 1941 julistettiin yleinen liikekannallepano. 21. kesäkuuta hallitus määräsi 45 000 NL:n rajoilla asunutta evakuoitavaksi. Myöhään 21. päivänä aloittivat suomalaiset sukellusveneet sekä suomalaiset ja saksalaiset laivat Suomenlahden miinoittamisen, jotta Neuvostoliiton Itämeren laivasto ei pystyisi liikkumaan vapaasti Suomenlahdella saksalaisten Baltiaan avattavaksi suunnitellun maarintaman sivustassa Leningradiin suunnattavassa hyökkäyksessä. Miinoitus ulotettiin 22. päivänä Neuvostoliiton miehittämän Viron (mm. Tallinnan) edustalle. Saksan kanssa aloitetuista koordinoiduista merisotatoimista ja Saksan Nurmeksen tasolta Lappiin asti sijoittamasta armeijasta huolimatta Suomi pysyi ulkopoliittisesti puolueettomana."
"Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon Operaatio Barbarossassa 22. kesäkuuta 1941 Adolf Hitler julisti Suomen taistelevan liitossa – im Bunde – Saksan kanssa, mikä oli puolueettomuutta ylläpitävälle Suomen ulkopoliittiselle johdolle kiusallinen (LÄSSYN LÄSSYN), koska se viestitti maailmalle että Suomi olisi ollut liittoutunut Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan aloitetussa sodassa."
"Aloittaessaan operaatio Barbarossan eli hyökkäyksen Neuvostoliittoon 22.6.1941 Saksa käytti Suomen aluetta hyväkseen, mikä provosoi Neuvostoliiton aloittamaan sotatoimet myös Suomea vastaan kun se katsoi Suomen sallivan (LÄSSYN LÄSSYN ELI PASSIIVINEN SUOMI SALLII JA SALLII EI TOIMI ITSE,..HALOOO) alueensa käytön hyökkäykseen itseään vastaan ja kun Hitler radiopuheessaan julisti Suomen olevan Saksan liittolainen (NO TOTTA HITOSSA OLI). Saksalaiset pommikoneet lensivät yöllä 21.-22.6.1941 Itä-Preussista Etelä-Suomen kautta Laatokan pohjoispuolelle ja sieltä etelään Leningradin seudulle, missä Saksa ja Neuvostoliitto kävivät operaation ensimmäiset ilmataistelut noin kello kolmen jälkeen aamuyöllä. Tämän jälkeen saksalaiset pommittajat lensivät Uttiin, missä ne tankattiin ja mistä ne jatkoivat kotikentilleen Itä-Preussiin. Myös Saksan merivoimat käyttivät hyväkseen Suomen aluetta, ne olivat tukeutuneet Suomen rannikkoon ja satamiin jo kesäkuun puolivälistä alkaen. Aamuyöllä 22.6. ne suorittivat yhdessä suomalaisten sukellusveneiden kanssa Viron rannikon miinoituksen, jolla oli tarkoitus estää Neuvostoliiton Itämeren laivaston pääsy alueelle."
"Suomen sodanjohto oli määrännyt sukellusvenelaivueen osallistumaan Viron rannikon miinoittamiseen jo 17.6. ja illalla 21.6. sukellusvenelaivue sai toteuttamiskäskyn tehtävälleen. Kun Suomeen saapui tieto Saksan hyökkäyksen alkamisesta niin Suomen merivoimat aloitti välittömästi operaatio Kilpapurjehduksen, eli demilitarisoidun Ahvenanmaan miehittämisen siirtämällä sinne joukkoja. Neuvostoliiton lentokoneet tekivät sodan ensimmäisen ilmahyökkäyksen suomalaisia vastaan hyökätessään tähän operaatioon osallistuneita sota-aluksia sekä rannikkolinnakkeita vastaan 22. kesäkuuta klo 6.05. Lisäksi Hangosta tulitettiin tykistöllä suomalaiskohteita."
"Jo sisällissodan aikana vuonna 1918 Mannerheim oli Antreassa Karjalan kannaksella antanut julistuksen, jossa toteaa ettei tulisi laittamaan miekkaansa tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala olisivat vapaat. Jatkosodassa Mannerheim antoi kuuluisan ns. miekantuppipäiväkäskynsä, jossa viittasi julistukseensa. Päiväkäskyssä oli mainintoja myös "suuresta Suomesta", mikä jo tuolloin aiheutti myös kielteistä huomiota poliittisissa piireissä.
Jatkosodan aikana Suomi miehitti historiansa laajinta aluetta. Monet muuallakin kuin oikeistossa halusivat liittää Itä-Karjalan Suomeen. Perusteet olivat paitsi ideologisia ja poliittisia, myös sotilaallisia: niin sanottu kolmen kannaksen linja oli aiempaa rajaa helpompi puolustaa. Saksan ollessa tukena siihen oli mahdollisuus. Toisaalta oli taloudellisia motiiveja Itä-Karjalan metsävarantojen hyödyntämisen muodossa. Alueita ei kuitenkaan juridisesti liitetty Suomeen, vaan eduskunta julisti vain talvisodassa menetetyt alueet Suomeen kuuluviksi. Alueiden hoidosta vastasi Itä-Karjalaan asetettu sotilashallinto, joka teki valmistelevia toimenpiteitä vallattujen alueiden liittämiseksi Suomeen.
Jatkosodan aikana Suomeen siirrettiin saksalaisten miehittämältä alueelta noin 62 000 inkerinsuomalaista."
"Keskustelu suurhyökkäyksen yllätyksestä, torjuntavoitosta ja saksalaisten osuudesta jatkuu edelleen sekä muistelmakirjallisuudessa että tutkimuksissa. Perinteisen käsityksen mukaan Stalin tarvitsi voimat ensisijaisemmin Saksaa vastaan. Hyökkäyksen jatkaminen käsketylle Kymijoen linjalle olisi edellyttänyt uudet suunnitelmat ja lisäjoukkojen keskitykset, ja sitä taas yleistilanne ja vuodenajan vaihtuminen eivät olisi sallineet. Siksi Neuvostoliitto suostui neuvoteltuun erillisrauhaan, vaikka liittoutuneet olivat sopineet vaativansa Saksalta ja sen liittolaisilta antautumista. Suomalaiset katsoivat olevansa Saksan "kanssasotijoita" omine päämäärineen eivätkä liittolaisia.
Keskustelu siitä, oliko Suomi liittoutunut Saksan kanssa, ns. erillissota-teesi, on jatkunut Suomessa näihin päiviin asti. Jonkinlainen virallinen näkemys on (mm. presidentti Tarja Halosen lausunnot 60. voitonpäivän edellä) että Suomi ja Saksa eivät olleet liitossa. Ulkomaisessa historiantutkimuksessa on kuitenkin vallitseva käsitys siitä, että Suomi oli Saksan liittolainen, ja myös osa suomalaisia tutkijoita on sitä mieltä, että Suomi olisi ollut de de facto Saksan liittolainen. Markku Jokisipilän väitöskirja ”Aseveljiä vai liittolaisia?” muutti perinteistä suomalaistulkintaa. Jokisipilän tutkimuksen mukaan erillissodasta alettiin Suomessa puhua vasta silloin, kun sotaonni alkoi kääntyä ja Saksan häviö näyttää yhä selvemmältä. Liittoutuneisuus-näkemyksen kannattajat kiinnittävät huomiota esimerkiksi siihen, että joukko korkea-arvoisia suomalaisupseereita sai etukäteen tietoja operaatio Barbarossasta siten, että jatkosota oli olennaisesti sidoksissa tähän operaatioon. Näin ollen Suomen jatkosotaa sellaisena kuin se käytiin ei olisi sodittu ilman Saksan merkittävää materiaalista ja strategista tukea. Suomi ei ollut de jure Saksan liittolainen, sillä Suomen ja Saksan välille ei oltu solmittu liittosopimusta, vaikka Saksa sitä vaatikin useampaan otteeseen."
Miksei Suomi siis liittänyt miehittämäänsä Itä-Karjalaa Suomeen? 1940 luovutettu Karjala liitettiin takaisin, Itä-Karjalaa ei.
Hitler sanoi soittaessaan Mussoliinille ennen Barbarossaa: "Uskon Suomen Liittyvän hyökkäykseen. Olen siitä varma"
Hiter joutuu vahvistamaan omaa uskoaan eli ei tiennyt mitä Suomi tekee.
Suomi yritti kaikin keinoin viestiä sitä, että ei ollut valloittamassa uusia alueita eikä liittämässä niitä itsensä, vaan ottamassa vain menettämäänsä takaisin. Harva valloittaja julistaa tarkoituksenaan olevan valtiollisen alueensa kasvattaminen, yleensä mieluummin puhutaan vapauttamisesta, vääryyden korjaamisesta tai vaikka ennaltaehkäisevästä iskusta.
Mutta JSS hyvä, uskotko tosiaan, että jatkosodan aloitti Neuvostoliitto?
Suomi valmistautui liittämään Itä-Karjalan pysyvästi itseensä sen JÄLKEEN kun sota Neuvostoliittoa vastaan olisi ohi. Tästähän oli ollut neuvotteluja saksalaisten kanssa. Alueen kaupunkien nimet muutettiin suomenkielisiksi, vanhan vallan muistomerkit poistettiin, kouluissa aloitettiin suomalainen opetus, venäläisväestöä siirrettiin leireille. Alueelle oli suunniteltu valmiiksi jo hallintokin 500000 ihmisen väestöä varten. Lähteitä tällaisista toimista löytyy aikalaiskuvausina vaikka kuinka paljon (ainakin Kansa Taisteli-teokset).
Jatkosodan aloitti Suomea vastaan N:liitto, joka hyökkäsi Suomen alueille, ennenkuin Suomi hyökkäsi NL:n alueelle. Se, että Suomi miinoitti kansainvälisiä vesiä ja Viron aluevesiä NL: hyökkäystä vastaan, ei ollut sotatoimi, sillä NL:n oli miehittänyt Viron ilman sen suostumusta, eikä Virolla ollut mitään sitä vastaan, että Suomi asetteli puolustusmiinoja sen alueille.
Totta on, että NL pommitti Suomea ja ammuskeli Hangosta sen jälkeen kun Suomen alueen kautta oli hyökätty Neuvostoliiton alueelle. Saksalaiset tekivät pommituslentoja Leningradiin Suomen ilmatilan kautta, eikö niin?
Eikö Suomi olisi hyökännyt Neuvostoliittoon ilman näitä pommituksia?
Suomea liittämästä miehittämäänsä Itä-Karjalaa Suomeen jo sodan aikana? Urapoliitikoista Suur-Suomi-aatetta kannatti vain harva.
Leireille siirrettiin ihmisiä ihan vain turvallisuussyistä, USA teki saman maassa asuvien japanilaisperäisten kohdalla. Leirit eivät olleet mitään keskitysleirejä, kuten mm. Nimierkki valehtelee, vaan ihan vankileirejä. Ei ole harvinaista, että sodan aikana vankileireillä kuollaan, ravintoa ei suunnata ensimmäisenä ulkomaisille vangeille.
Suomelle oli tärkeää, että Suomen käymä sota oli oikeutettua (millaiseksi kaikki maat kaikkina aikoina ovat omia sotiaan pyrkineet todistamaan). Jos Suomi olisi liittänyt Neuvostoliitolta valloitetun Itä-Karjalan omaan valtakunnan alueeseensa, olisi sota ollut luonteeltaan valloitussotaa, eikä enää oikeutettua oman vääryydellä viedyn alueen takaisin ottamista. Samasta syystä Suomelle oli tärkeää korostaa, että sodallamme oli omat, Saksasta riippumattomat päämääränsä. Tämä oikeutetun sodan luonne oli tärkeä ensinnäkin omille kansalaisille. Suuri osa suomalaisista ei todellakaan haaveillut Suur-Suomesta. Toisekseen se oli tärkeää Suomen kansainväliselle imagolle.
Siviiliväestön laajamittainen sulkeminen vankileireille, jotka nimenomaan sodanaikaisen nimikäytännön mukaan olivat keskitysleirejä, on yleensä sodissa ollut melko harvinaista toimintaa. Yhdysvaltojen tapa kohdella omaa japanilaisperäistä väestöään oli erityisen törkeää ja perusteetontakin. Asiasta on Yhdysvalloissa keskusteltu sodan jälkeen kovasti.
Olet oikeassa siinä, että sodan aikana vankileireillä kuollaan nälkään, kylmään ja väkivaltaan. Erityisen paljon kuoltiinkin juuri suomalaisten ja saksalaisten vanki- ja keskitysleireillä. Toisessa maailmansodassa oli ilmeisesti venäläisen sotilaan henki kaikkein arvottomin. Ikävä kyllä, suomalaisten ja kanssasotijoidemme leireiltä sodan jälkeen palanneet neuvostosotilaat saivat kovin usein matkata uusille vankileireille omassa kotimaassaan.
Leirit ovat aina leirejä.
Urapoliitikko on broileri.
Sodassa tosiaan kuollaan ja tapetaan.
"Se, että Suomi miinoitti kansainvälisiä vesiä ja Viron aluevesiä NL: hyökkäystä vastaan, ei ollut sotatoimi, sillä NL:n oli miehittänyt Viron ilman sen suostumusta, eikä Virolla ollut mitään sitä vastaan, että Suomi asetteli puolustusmiinoja sen alueille. "
Ihan ehtaa putkista :)
Pelkkä paskaa siis.
Neuvostoliiton käyttämille laivaväylille Neuvostoliiton alueelle lasketut miinat ei todellakaan ole "puolustusmiinoja", mitä hittoja ne ikinä sitten ovatkaan :)
Viro kuului Neuvostoliittoon, Virossa oli neuvostojoukkoja ja miinat laskettiin Neuvostoliiton laivoja vastaan. Viron miehityksellä ei ollut kerrassaan mitään tekemistä sen miinanlaskuoperaation kanssa.
Koitahan keksiä jotain alakoulutasoa parempaa selitystä :)
"Suomea liittämästä miehittämäänsä Itä-Karjalaa Suomeen jo sodan aikana? Urapoliitikoista Suur-Suomi-aatetta kannatti vain harva. "
Ne harvat vaan sattuivat johtamaan koko maata. Itä-Karjalan Suomeen liittämisestä oli olemassa valmiit suunnitelmat. Lisäksi Saksalta toivottiin, että Suomi saisi sodan jälkeen Kuolan. Luehan lisää historiaa, keskity tapahtumiin keväällä 1941.
rintamavastuu itärintamalla pohjois-suomessa, piste ja end of discussion.
Ei vaan rintamavastuu etelä-suomessa!!!
hiukan, rintamavastuuta oli pohjoisessa. Muistatko lapin sodan?
Vastuu on myös kiistaton näyttö liitosta.
että Hitlerillä oli sopimus Somalian keisari Siad Barren kanssa. Suomen rintamalla taisteli paljon Somaleja talvi ja jatkosodan aikana, ja ilman somalian veteraanien apua Suomi olisi miehitetty varmasti.
toivonut ettei siitä olisi kerrottu nytkään. Älä viitsi tuhlata meidän aikaamme tuollaiseen. Täällä intetään ihan vakavissaan oikeista asioista.
Suomen ja Saksan aseveljeydestä:
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Sisallissota/Rintama/cwdata/J%E4%E4k%E4riparaatiVaasassa.html
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Sisallissota/Rintama/cwdata/SaksalaisetKantavatHaavoittunuttaPunaista.html
http://www.suomenkuvalehti.fi/?id=7048 (Yllätysvierailu..Seli Seli)
http://img505.imageshack.us/img505/3726/manner23rz.jpg
http://img145.imagevenue.com/img.php?loc=loc226&image=872c9_4.jpg
Saahan se aivopesukoneisto (vrt. Kepun testamenttaus) puhua, mutta AATTELEPPA ITE (jope ruonansuu).
Muistaakohan Hermanni mainita Ruotsin tehneen sodalla hyvää bisnestä myymällä Saksaan erilaisia tarvikkeita.
Esimerkiksi USA:n ilmavoimien pommitettua 1943 Schweinfurtissa sijainneen kuulalaakeritehtaan raunioiksi Saksan laakerit ostettiin Ruotsista siihen asti, kunnes oma tuotanto saatiin jälleen käyntiin.
Saksan asetuotanto olisi vähentynyt merkittävästi useiden kuukausien ajaksi laakereiden puutteessa.
Ruotsin ja Saksan yhteistyö pidensi siis sotaa.
Ruotsi rikastui entistä enemmän sodan loppuvaiheessa, kun se lopetti kauppasuhteet Saksan kanssa ja aloitti ne ostovoimaisempien liittoutuneiden kanssa.
toiminta liittyy Valheeseen suomalaisessa historianopetuksessa?
Ruotsi tuki Suomea kulissia takana.
Nämä nettikeskustelut helposti ryöstäytyvät käsistä ja alkuperäiset keskustelun käynnistyksetkin unohtuvat.
Ketjun aloittaja kirjoitti:
"B.) Ruotsi antoi Saksan kuljettaa joukkojaan Norjasta maansa läpi sekä auttoi haavoittuneiden hoidossa ja kuljetuksissa Norjaan."
Siten Ruotsin toiminta liittyy tähän keskusteluun. Minulle taas on jäänyt hämäräksi millainen valhe suomalaisessa historianopetuksessa oikein on ollut.
olemassa ja jatkuu opetuksessa.
Kouluissa opetetaan NL:n olleen hyökkäävä osapuoli aina ja, että Suomi kävi sotaa erillään Saksasta. Saksan roolista itärintamalla ei puhuta. Ei ole rintamavastuuta eikä stuka ulvo karjalassa jne. Kyse on harhaanjohtamisesta ja osin valheesta.
Vilkaisehan peruskoulun ja lukion historian oppikirjoja. Kyllä siellä asiat kerrotaan aika lailla asiallisesti. Joissakin laitoksissa pohditaan jopa liittoutuma-aseveljeys käsitteitä. Ruotsin antama kauttakulkuoikeus saattaa jäädä vähemmälle huomiolle koska se ei Suomen kannalta ollut kovin merkittävä asia. Koulun historian opetuksessa joudutaan jättämään paljon yksityiskohtia huomiotta.
"Kouluissa opetetaan NL:n olleen hyökkäävä osapuoli aina"
Kuten se on 99,9% aina ollutkin.
Kirjoitit:
"se on 99,9% aina ollutkin"
Tarkoitatko, että Suomi on on ollut hyökkäävä osapuoli yhdessä tapauksessa tuhannesta? Vai miten tuo puuttuva promille pitäisi ymmärtää?
Vai annatko sen verran periksi siltä varalta, että olet väärässä?
"Tarkoitatko, että Suomi on on ollut hyökkäävä osapuoli yhdessä tapauksessa tuhannesta? Vai miten tuo puuttuva promille pitäisi ymmärtää?
Vai annatko sen verran periksi siltä varalta, että olet väärässä?"
Tarkoitan. Läpi kautta historian on Venäjä hyökännyt tänne todella ylivoimaisesti enemmän. Tuo prosentti luku on aika oikea. Se ei tarkoita lukumääriä, vaan suhteita.
"Tarkoitan. Läpi kautta historian on Venäjä hyökännyt tänne todella ylivoimaisesti enemmän. Tuo prosentti luku on aika oikea. Se ei tarkoita lukumääriä, vaan suhteita. "
No jos lähdetään prosentteja laskemaan niiltä ajoilta kun Suomi oli osa Ruotsia niin kyllä sieltäkin löytyy hyökkäyksiä Ruotsin suunnalta Venäjälle. Itsenäisen Suomen olemassa ollessa prosentit on tasan 50%-50%. Talvisodan aloitti NL, jatkosodan Suomi yhdessä Saksan kanssa.
Vuosina 1918-1921 Suomen alueelta käsin tehtiin NL:n alueelle sotatoimia, joista Suomen hallitus oli tietoinen ja vaikka ei niitä virallisesti hyväksynytkään ei myöskään pyrkinyt niitä estämään. Viittaan nyt ns. heimosotiin, eli Vienan ja Aunuksen retkiin, Karjalan kansannousuun ja "Kirjasalon tasavaltaan". Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä ei tietenkään ollut tuolloin rauhansopimusta, joskaan ei avointa sotatilaakaan.
Iso-Britannia ja muutkin sodassa Neuvosto-Venäjän kanssa tuolloin, kun antoivat vapaaehtoisten lähteä sotaan valkoisten puolelle Venäjän sisällissodassa?
Tilanne oli maailmansodan jälkeisinä vuosina varmasti kaikin puolin sekava. Jälkeenpäin on vaikea muistaa mitä oikein tapahtui, mutta hyvä JSS, Iso-Britannia hyökkäsi ihan omin vakinaisin sotavoimin Neuvosto-Venäjää vastaan useammalla rintamalla, mm Muurmanskissa ja Suomenlahdella. Vapaaehtoisia brittejä oli varmaankin myös vaikkapa valkoisten venäläisten mukana sotimassa.
Sinä uhraat paljon aikaasi termeille "sota" ja "liittolaisuus". Todelliset valtiot eivät kuitenkaan pelaa pelejä, joissa niiden väliset suhteet aina määritellään täsmällisesti tällaisilla käsitteillä. Ensimmäisen ms:n ja Venäjän vk:sten jälkeen monet asiat olivat kovasti hajallaan ja monesta valtiosta olisi voinut tulla jotain aivan muuta.
Entäpä jos kansalaissodan voiton jälkeen suomalainen valkoinen armeija olisi jatkanut hyökkäystä itään? Olisimmeko voittaneet? Jos olisimme, varsinainen voittaja eli valkoiset venäläiset olisivat palauttaneet Venäjän imperiumin rajat. Jos olisimme hävinneet? Olisiko Trotskin puna-armeija vyörynyt Helsinkiin, Turkuun ja Ahvenanmaalle? Ehkäpä, Saksastahan ei olis ollut apua enää silloin.
Muistathan, että Iso-Britannia pelasi Itämeren alueella hyvin monimutkaista peliä, jossa Suomen auttaminen ei ollut millään tavalla ensisijaista.
Suomen sota-arkistosta saat kopion Suomen ja Saksan välisten neuvottelujen saksalaisista muistioista touko-kesäkuulta 1941. Ne on siellä mikrofilmillä. Suomalaiset vastaavat paperit on - kas kummaa - kadonneet.
Näistä saksalaisista muistioista ja muistakin papereista, esim. Suomessa toimineiden saksalaisdiplomaattien muistelmista käy hyvin selväksi, että Suomi oli halukas ja suorastaan innokas lähtemään mukaan Barbarossaan, jonka Suomea koskevat osat paljastettiin suomalaisille Salzburgissa 25.5.1941. Liittolaisuus oli de facto ja sillä oli Suomen hallituksen siunaus - ei maahan muuten olisi voitu neuvotelujen jälkeen sijoittaa divisioonakaupalla vieraan maan joukkoja jotka tulivat sinne vain hyökätäkseen Neuvostoliittoon.
Suomen hallituksen toiminta oli ymmärrettävästi salaista viimeiseen saakka, koska jo perustuslaki kielsi ryhtymästä valmistelemaan hyökkäystä. Hallitus ja sotilasjohto tiesivät hyökkäyksen alkavan ja lupautuivat siihen mukaan. Tämän on historiantutkijat todistaneet. Kirjallisen liittosopimuksen olemassaolokaan ei olisi muuttanut tapahtumia millään tavalla toiseksi kuin miten ne menivät.
kuvaa Suomen todellista tilannetta ja B Ruotsin.