Väli-Suomen sanomalehtien mukaan vasemmiston ehdokas, presidentti Tarja Halonen (sd) löytää selvän eron haastajaansa Sauli Niinistöön (kok) suhtautumisessa puolustusliitto Naton jäsenyyteen.
”Niinistö ilmoittautui ensin eurooppalaisen Naton kannattajaksi ja sitten vaan yleensä Naton kannattajaksi. Sen sijaan pääministeri Vanhanen ja minä pidimme tiukasti kiinni siitä, että tulevatkin presidentit ovat sidottuja toimimaan meidän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekomme pohjalta.”
Halonen muistuttaa, että selonteon ovat hyväksyneet sekä presidentti, hallitus että eduskunta.
”Sanan pitää pitää, myöskin sen jälkeen kun neuvottelut ovat päättyneet. Selonteon sisään ei ole rakennettu mitään eurooppalaista Natoa."
Hallituksen linjauskin sisältää option eli mahdollisuuden liittoutumiseen.
” Optiota katsotaan, jos tulee sellaisia muutoksia, että sitä tarvitaan. Mutta meidän kantamme on ollut selkeästi, että nyt sitä ei tarvita. Siihen ei ole mitään syytä käydä aktiivisesti käsiksi.”
Halonen torjuu väitteen, että Suomi olisi jäänyt jotenkin sivuun Euroopan turvallisuusyhteistyöstä. ”Se on joko tahallista väärinymmärtämistä tai tietämättömyyttä. Suomen ei tarvitse pelätä jäävänsä niin sanotusti tanssiin hakematta. Me olemme haluttu kumppani.”
Halosen mielestä tärkeintä on nyt saada EU:n nopean toiminnan joukot valmiuteen. Suomi on ollut aloitteellinen myös kriisinhallinnan kehittämisessä.
”Euroopan unioni on arvoyhteisö, jossa samanmieliset maat toimivat hyvin laajalla sektorilla yhdessä. Se on turvallisuuspoliittisesti kaikkein tärkein kysymys tällä hetkellä.”
Jos Niinistön Nato-kanta poikkeaa selonteon linjasta, niin onko Suomen kannalta ongelma, että pääministeri Matti Vanhanen (kesk) tukee nyt häntä?
Se ei ole mikään ongelma minulle tässä vaalitilanteessa, mutta se on mielenkiintoinen kysymys juuri Suomen linjan kannalta.”
”Jos pääministeri on ollut vallitsevalla linjalla ja jos hänen tukemansa ehdokas ei ole sillä, niin se on sekä nyt että tulevaisuudessa aika jännä tilanne. Se on kuitenkin presidentti, joka johtaa Suomessa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.”
Halonen korostaa, että pääministeri kantaa parlamentaarista vastuuta eduskunnalle. Presidentti voi vain toivoa, että linja pitää.
”Niinistö ilmoittautui ensin eurooppalaisen Naton kannattajaksi ja sitten vaan yleensä Naton kannattajaksi. Sen sijaan pääministeri Vanhanen ja minä pidimme tiukasti kiinni siitä, että tulevatkin presidentit ovat sidottuja toimimaan meidän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekomme pohjalta.”
Halonen muistuttaa, että selonteon ovat hyväksyneet sekä presidentti, hallitus että eduskunta.
”Sanan pitää pitää, myöskin sen jälkeen kun neuvottelut ovat päättyneet. Selonteon sisään ei ole rakennettu mitään eurooppalaista Natoa."
Hallituksen linjauskin sisältää option eli mahdollisuuden liittoutumiseen.
” Optiota katsotaan, jos tulee sellaisia muutoksia, että sitä tarvitaan. Mutta meidän kantamme on ollut selkeästi, että nyt sitä ei tarvita. Siihen ei ole mitään syytä käydä aktiivisesti käsiksi.”
Halonen torjuu väitteen, että Suomi olisi jäänyt jotenkin sivuun Euroopan turvallisuusyhteistyöstä. ”Se on joko tahallista väärinymmärtämistä tai tietämättömyyttä. Suomen ei tarvitse pelätä jäävänsä niin sanotusti tanssiin hakematta. Me olemme haluttu kumppani.”
Halosen mielestä tärkeintä on nyt saada EU:n nopean toiminnan joukot valmiuteen. Suomi on ollut aloitteellinen myös kriisinhallinnan kehittämisessä.
”Euroopan unioni on arvoyhteisö, jossa samanmieliset maat toimivat hyvin laajalla sektorilla yhdessä. Se on turvallisuuspoliittisesti kaikkein tärkein kysymys tällä hetkellä.”
Jos Niinistön Nato-kanta poikkeaa selonteon linjasta, niin onko Suomen kannalta ongelma, että pääministeri Matti Vanhanen (kesk) tukee nyt häntä?
Se ei ole mikään ongelma minulle tässä vaalitilanteessa, mutta se on mielenkiintoinen kysymys juuri Suomen linjan kannalta.”
”Jos pääministeri on ollut vallitsevalla linjalla ja jos hänen tukemansa ehdokas ei ole sillä, niin se on sekä nyt että tulevaisuudessa aika jännä tilanne. Se on kuitenkin presidentti, joka johtaa Suomessa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.”
Halonen korostaa, että pääministeri kantaa parlamentaarista vastuuta eduskunnalle. Presidentti voi vain toivoa, että linja pitää.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.