Niinistöllä on mainonnassaan ja sloganeissan selkeä yhtäläisyys 30-luvun Saksaan.
Hän kampanjoi täsmälleen samalla teemalla, jota kansallissosialistit käyttivät 1930-luvun Saksassa.
Niinistön sivuilla perustellaan iskulausetta ‘Vastakkainasettelun aika on ohi’ näin:
“Vastakkainasettelu on turhaa myös työelämässä. Intohimoisille ihmisille on
annettava tilaa, niin työntekijöinä kuin yrittäjinä. On vastuutonta asettaa
työntekijät ja työnantajat ajatuksissa vastatusten. Jos jokainen meistä ei
ammatissaan saa ansaitsemaansa arvostusta, murennamme pohjaa yhteiseltä
tulevaisuudeltamme. Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa kaikilla
suomalaisilla olisi töitä.”
Tämä on kiusallisen lähellä niitä perusteluja, joita natsihallinnon tammikuussa 1934 antama laki käytti. Laissa kiellettiin jako työnantajaan ja -tekijään ja puhuttiin yriyksen johtajasta ja seuraajakunnasta (saks. Gefolgschaft). Niinistön tekstisä erityisesti huomiota kiinnittää nationalistinen painotus (”sellainen Suomi…kaikilla suomalaisilla”), jolla pyritään ohittamaan omistajan ja työntekijän etujen vastakkaisuus. Natsit puhuivat “kaikkien saksalaisten kansa- ja suoritusyhteisöstä”.
Näin analysoi Jussi Vauhkonen HS-blogissa:
http://blogit.hs.fi/unski/?p=89
Hän kampanjoi täsmälleen samalla teemalla, jota kansallissosialistit käyttivät 1930-luvun Saksassa.
Niinistön sivuilla perustellaan iskulausetta ‘Vastakkainasettelun aika on ohi’ näin:
“Vastakkainasettelu on turhaa myös työelämässä. Intohimoisille ihmisille on
annettava tilaa, niin työntekijöinä kuin yrittäjinä. On vastuutonta asettaa
työntekijät ja työnantajat ajatuksissa vastatusten. Jos jokainen meistä ei
ammatissaan saa ansaitsemaansa arvostusta, murennamme pohjaa yhteiseltä
tulevaisuudeltamme. Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa kaikilla
suomalaisilla olisi töitä.”
Tämä on kiusallisen lähellä niitä perusteluja, joita natsihallinnon tammikuussa 1934 antama laki käytti. Laissa kiellettiin jako työnantajaan ja -tekijään ja puhuttiin yriyksen johtajasta ja seuraajakunnasta (saks. Gefolgschaft). Niinistön tekstisä erityisesti huomiota kiinnittää nationalistinen painotus (”sellainen Suomi…kaikilla suomalaisilla”), jolla pyritään ohittamaan omistajan ja työntekijän etujen vastakkaisuus. Natsit puhuivat “kaikkien saksalaisten kansa- ja suoritusyhteisöstä”.
Näin analysoi Jussi Vauhkonen HS-blogissa:
http://blogit.hs.fi/unski/?p=89
Vastaukset 7
Vanhimmat
Se on valkokapina tällä kertaa.
Taisivat mainostoimiston poikien lähdemateriaalit paljastua.
>Tämä on kiusallisen lähellä niitä perusteluja, >joita natsihallinnon tammikuussa 1934 antama laki >käytti.
---------------------------------------------
Niinistön ja fasistien yhteydestä sinulla ei ole minkäänlaista näyttöä, kuin muutama hullu sana, jotka sattuvat olemaan yhtä lailla natsien julistuksessa ja sanakirjassa.
Mites kiusallisen lähellä tämä on ?
Mutta mitäs sanot tästä SDP:n maanpetoksellista toiminnasta? Tässä on vähän enemmän konkreettista toimintaa kuin vain muutama sana...
Niin, kerro ihmeessä ihan vaan omin sanoin..
-----------------------------------------
Suomen sisällissodassa punaisen puolen hallitukseen, Kansanvaltuuskunnan, kuului sosialidemokraattien jäseniä ja suuri osa puolueen jäsenistä toimi punaisten puolella. Monet jäsenistä ja johtohenkilöistä kuitenkin jättäytyivät sivuun punaisten tominnasta. Sisällissodan alettua puolueorganisaation toiminta käytännössä lakkasi. Sisällissodan päättyessä monet puolueen johtajista ja aktiiveista pakenivat Venäjälle.
Venäjälle paenneet entiset SDP:n aktiivit perustivat elokuussa 1918 Moskovassa Suomen kommunistisen puolueen, joka otti lähtökohdakseen Venäjän bolshevikkien mallin mukaisen vallankumousohjelman. SKP joutui kuitenkin toimimaan Suomessa maanalaisena. Vasta myöhemmin 1920-luvulla kommunistien peitepuolue Suomen Sosialistinen Työväenpuolue Suomessa sai vaaleissa osan SDP:n eduskuntapaikoista.
Kirjoitat sisällissodasta, mutta kyseessä oli punakapina.
No onkai se näinkin..
Nivalan konikapina vasta myöhemmin, joten taisi vahingossa tulla sotkettua..
Tuon sodan nimestä on väännetty pekka peistä hartaasti.
Uskoisin olevani SUHKOT REILU, jos sanoisin, että kyseessä oli sisällissota, koska suomalaiset tappelivat keskenään. Osittain kyseessä oli vapaussota, koska maa pyrittiin vapauttamaan vieraasta hallinnosta.
Ja osittain varmasti punakapina, koska punaisten johto oli selkeästi Leninin ja Stalinin masinoima agitaattorilauma.
Mutta samasta asiasta puhutaan usealla eri nimellä.
Mitä minä sanoin.Natsikaikuja eikö jo Soinin natsimyönteinen politiikka riitä?Herätkää pösilöt?Tätäkö haluatte?
jotka eivät vaivaudu katsomaan. Jussi Vauhkonen ei todella kirjoita blogeja Hesariin. Hän on vain yksi monista kommentoijista. Kirjoittaja näyttää itse valinneen esikuvansa 1930-luvulta, Joseph Göbbelsin.