Presidenttiehdokas Halonen lyttää presidenttiehdokas Niinistön Nato-kannan turvallisuuspoliittisen selonteon vastaisena (Yle-vaalitentti 18.1). Ja sanoo, että tulevan presidentin tulee siihen sitoutua. Niinistö ei liene missään yhteydessä sanonut, että ei aikoisi presidenttinä sitoutua turvallisuuspoliittiseen selontekoon vaan on antanut oman henkilökohtaisen kantansa, joka kylläkin on kokeneen poliitikon harkittu kanta. Parlamentaristisessa järjestelmässä ei presidentti yksin pysty maata Natoon liittämään, vastoin kansan ja eduskunnan tahtoa vaikka haluaisi. Naton käyttäminen suomettumisen ajan tapaan lyömäaseena ei ainakaan kannusta terveeseen ja avoimeen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, jota koko maa tarvitsee. Ehkä suomettumisen aika saataisiin vihdoinkin päättymään jos Niinistöstä tehdään presidentti.
Realismia on, että vain kolme maata on Naton ulkopuolella EU:ssa. Suomi on sitoutunut Nato johdolla perustettaviin nopean toiminnan joukkoihin Hallituksen ja presidentin päätöksellä. Ei Halonen ja kumppanit voi loputtomiin jahkata ja hyötyä NATOSTA kumppanina jalka puolittain ovensisässä. Presidentiltä, eduskunnalta ja hallitukselta vaaditaan päätöksiä. Se on sitä johtajuutta. Kriiseihin pitää varautua ja tehdä päätös tai sitten irtisanoudutaan sopimuksesta.
Realismia on, että vain kolme maata on Naton ulkopuolella EU:ssa. Suomi on sitoutunut Nato johdolla perustettaviin nopean toiminnan joukkoihin Hallituksen ja presidentin päätöksellä. Ei Halonen ja kumppanit voi loputtomiin jahkata ja hyötyä NATOSTA kumppanina jalka puolittain ovensisässä. Presidentiltä, eduskunnalta ja hallitukselta vaaditaan päätöksiä. Se on sitä johtajuutta. Kriiseihin pitää varautua ja tehdä päätös tai sitten irtisanoudutaan sopimuksesta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.