Vasemmistoliitto, toinen nykyisen presidentin tukipuolueista (se toinen on SDPn vasemmistosiipi)perustettiin SKP/SKDL:n raunioille. SKP oli perustettu vuonna 1918 Moskovassa sinne paenneiden, aatteensa ja kansanjoukot pettäneiden agitaattoreiden toimesta.
Näiden puolueiden maaseutupolitiikka ja muukin käy hyvin ilmi tästä Eduskunnalle jätetystä lakialoitteesta 21.9. 1922, siis välittömästi maamme valtavaan tragediaan heittäneen äärivasemmiston vallankaappuasseikkailun jälkeen:
Suomen Sosialistisen Neuvosto-Tasavallan perustamista ehdotti 25 suomalaista kansaedustajaa seuraavalla aloitteella (21.9. 1922):
Suomen Eduskunnalle
On käynyt täysin riittävästi selville, että Suomen nykyiset perustuslait ovat kelvottomat. Sen vuoksi, jos Eduskunta tahtoo valvoa Suomen kansan parasta, olisi Eduskunnan hyväksyttävä maallemme uusi perustuslaki, joka rakentuu nykyaikaisemmille periaatteille.
Suomen Neuvostotasavalta toteuttaa uuden, paljon todellisemman demokratian muodon, proletaarisen demokratian. Tämän proletaarisen demokratian ytimen muodostaa se, että se perustuu tuotantovälineiden siirtymiseen työläisten käsiin, että yhteiskunnan hallinto tapahtuu työväenjärjestöjen avulla ja että kaikki ääni- ja vaalioikeus on kielletty yhteiskunnan loiseläjiltä, joutilaalta ja tuottamattomalta väestön osalta.
Tällaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi olisi Suomen tasavalta viipymättä julistettava. Oleellista neuvostovallalle on, että paikaliset työväenneuvostot valitsevat koko maata käsittävän edustajakokouksen, joka taas valitsee maan hallituksen. Paikallisten neuvostojen vaalit tapahtuvat kyläkunnittain tai työpaikoittain ja äänestys- ja vaalioikeus on kaikila 18 vuotta täyttäneillä, paitsi erikoisesti määrätyillä tuottamattomilla tai muuten vahingollisilla yhteiskunnan jäsenillä. On selvää, että ensimmäisenä askeleena sosialistisen neuvostovaltion luomisessa on oleva tuotantovälineiden kuten maan, metsän, veden, kaivoksien ja muun tuotantopääoman julistaminen yhteiskunnan omaisuudeksi, yksityispankkien lakkauttaminen, yleisen työvelvollisuuden määrääminen ja porvarillisen sotalaitoksen lakkauttaminen...
Tämän jälkeen seuraa esitys uudeksi laiksi Suomen hallintomuodon perusteista (voin ne tuonnempana listata kaikessa hyytävyydessään).
Lakialoitteen allekirjoittivat Helsingissä syyskuun 21. 1922 seuraavat kansanedustajat:
Ville Vainio, Elin Fagerholm, Kaarlo Lampinen, Toivo Aronen, Pekka Nurmiranta, Rosa Sillanpää, Kalle Kankari, Antti J. Nahkala, Aug. Koivisto, August Rytkönen, Väinö Hannula, Yrjö Valkama, Antti Kaarne, Hilda Hannunen, J. Vesterlund, Jaakko Enqvist, Hannes Pulkkinen, Laura Numminen, Lempi Tuomi, Albert Kallio, Kalle Toppinen, Hj. Mäkinen, Emmi Mäkelin, T. Hj. Långström ja Frans Hiillos.
Näiden poliitikkojen työtä jatkoi myöhemmin SKP/SKDL joka myöhemmin muuttui mm. Vasemmistoliitoksi.
Vasemmistoliitto on nykyisen presidentin taustaryhmä, josta julkisuudessa ei ole liiemmälti muistutettu, vaikka he asettuivat puolueena yksimielisesti Halosen taakse jo ennen SDP:tä.
Nyt he tekevät mm. maatalouspolitiikkaa.
Ehdottamassaan laissa §1 he olisivat takavarikoineet mm. kaiken maan ja maataloudelliset laitokset sosialistisen valtion haltuun.
Pykälässä 16 § olisi kielletty äänioikeus mm. kaikilta jotka
a)käyttävät palkkatyövoimaa voittoa saadakseen,
b) kaikilta jotka elävät työtä tekemättä pääoman koroilla, liiketuloilla, omaisuudesta saaduilla ansioilla yms.
c) yksityiskaupiailta ja välittäjiltä
d) entisiltä keskuspoliisin palveluksessa olleilta sekä suojeluskuntalaisilta
e) piispoilta ja papeilta
f)mielenvikaisiksi tai holhouksen alaisiksi julistetuilta
Näin siis kansnedustajansa 21. 9. 1922
Näiden puolueiden maaseutupolitiikka ja muukin käy hyvin ilmi tästä Eduskunnalle jätetystä lakialoitteesta 21.9. 1922, siis välittömästi maamme valtavaan tragediaan heittäneen äärivasemmiston vallankaappuasseikkailun jälkeen:
Suomen Sosialistisen Neuvosto-Tasavallan perustamista ehdotti 25 suomalaista kansaedustajaa seuraavalla aloitteella (21.9. 1922):
Suomen Eduskunnalle
On käynyt täysin riittävästi selville, että Suomen nykyiset perustuslait ovat kelvottomat. Sen vuoksi, jos Eduskunta tahtoo valvoa Suomen kansan parasta, olisi Eduskunnan hyväksyttävä maallemme uusi perustuslaki, joka rakentuu nykyaikaisemmille periaatteille.
Suomen Neuvostotasavalta toteuttaa uuden, paljon todellisemman demokratian muodon, proletaarisen demokratian. Tämän proletaarisen demokratian ytimen muodostaa se, että se perustuu tuotantovälineiden siirtymiseen työläisten käsiin, että yhteiskunnan hallinto tapahtuu työväenjärjestöjen avulla ja että kaikki ääni- ja vaalioikeus on kielletty yhteiskunnan loiseläjiltä, joutilaalta ja tuottamattomalta väestön osalta.
Tällaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi olisi Suomen tasavalta viipymättä julistettava. Oleellista neuvostovallalle on, että paikaliset työväenneuvostot valitsevat koko maata käsittävän edustajakokouksen, joka taas valitsee maan hallituksen. Paikallisten neuvostojen vaalit tapahtuvat kyläkunnittain tai työpaikoittain ja äänestys- ja vaalioikeus on kaikila 18 vuotta täyttäneillä, paitsi erikoisesti määrätyillä tuottamattomilla tai muuten vahingollisilla yhteiskunnan jäsenillä. On selvää, että ensimmäisenä askeleena sosialistisen neuvostovaltion luomisessa on oleva tuotantovälineiden kuten maan, metsän, veden, kaivoksien ja muun tuotantopääoman julistaminen yhteiskunnan omaisuudeksi, yksityispankkien lakkauttaminen, yleisen työvelvollisuuden määrääminen ja porvarillisen sotalaitoksen lakkauttaminen...
Tämän jälkeen seuraa esitys uudeksi laiksi Suomen hallintomuodon perusteista (voin ne tuonnempana listata kaikessa hyytävyydessään).
Lakialoitteen allekirjoittivat Helsingissä syyskuun 21. 1922 seuraavat kansanedustajat:
Ville Vainio, Elin Fagerholm, Kaarlo Lampinen, Toivo Aronen, Pekka Nurmiranta, Rosa Sillanpää, Kalle Kankari, Antti J. Nahkala, Aug. Koivisto, August Rytkönen, Väinö Hannula, Yrjö Valkama, Antti Kaarne, Hilda Hannunen, J. Vesterlund, Jaakko Enqvist, Hannes Pulkkinen, Laura Numminen, Lempi Tuomi, Albert Kallio, Kalle Toppinen, Hj. Mäkinen, Emmi Mäkelin, T. Hj. Långström ja Frans Hiillos.
Näiden poliitikkojen työtä jatkoi myöhemmin SKP/SKDL joka myöhemmin muuttui mm. Vasemmistoliitoksi.
Vasemmistoliitto on nykyisen presidentin taustaryhmä, josta julkisuudessa ei ole liiemmälti muistutettu, vaikka he asettuivat puolueena yksimielisesti Halosen taakse jo ennen SDP:tä.
Nyt he tekevät mm. maatalouspolitiikkaa.
Ehdottamassaan laissa §1 he olisivat takavarikoineet mm. kaiken maan ja maataloudelliset laitokset sosialistisen valtion haltuun.
Pykälässä 16 § olisi kielletty äänioikeus mm. kaikilta jotka
a)käyttävät palkkatyövoimaa voittoa saadakseen,
b) kaikilta jotka elävät työtä tekemättä pääoman koroilla, liiketuloilla, omaisuudesta saaduilla ansioilla yms.
c) yksityiskaupiailta ja välittäjiltä
d) entisiltä keskuspoliisin palveluksessa olleilta sekä suojeluskuntalaisilta
e) piispoilta ja papeilta
f)mielenvikaisiksi tai holhouksen alaisiksi julistetuilta
Näin siis kansnedustajansa 21. 9. 1922
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.