Historian opetus?

Suomessa opetetaan kouluissa, että ennen oli sellainen valtio kuin Ruotsi-Suomi.

Näin ei ole koskaan ollut, sellaista valtiota ei löydy vanhoista kartoista, dokumenteista, rajasopimuksista, eikä mistään muustakan aineistosta.

Oikeasti se valtio oli nimeltään Ruotsi, vain ja pelkästään Ruotsi.
Suomi oli yksi Ruotsin maakunnista.

Mielestäni suomalainen kouluopetus on kohtuullisen totuudenmukaista. Kohtuudella tarkoitan tässä sitä, että mutkia joudutaan hieman oikomaan ja pienempiä juttuja jättämään pois, että asiat ehditään käsitellä tuntien puitteissa. Oppikirjojen tekstit ovat varsin totuudellisia ja asioita pyritään niissä katselemaan useammastakin vinkkelistä. Tietysti näkökulma on suomalainen, mutta käsittääkseni pahin isänmaallinen hurmahenki loistaa oppikirjoissa poissaolollaan. Yksittäiset historianopettajat tietysti voivat painottaa asioita omalla tavallaan ja omien mielenkiintojensa mukaan. Siitäkään ei liene kauheasti haittaa, jos tarkoituksena ei ole propagoida jotain maailmankatsomusta tai herättää vihaa muita kansoja kohtaan ja oppilaissa herää aito kiinnostus historiaan. Kyllä nuoret sitten itse hankkivat lisää tietoja ja ehkä toteavat, että ovat eri/samaa mieltä open kanssa historian tulkinnasta. Tulkintaahan historiankirjoitus on, se on rajanvetoja esim siitä oliko Suomi ja Saksa liitossa keskenään vai pelkästään "aseveljiä" (joka ilmeisesti tarkoittaa ei-niinku-aikuusten-oikeesti-liittoa?)

Aihe on kuitenkin mielenkiintoinen ja keskustelunavauksesi ansiokas. Odotan innolla kommentteja!

(Huomautan vielä lopuksi, että minulla ei ole mitään isänmaallisuutta vastaan ja historian opetuksen tulee osaltaan kasvattaa nuoria vastuulliseen isänmaallisuuteen. Isänmaallisella hurmahengellä viittaan kumpujenyöstä-tyyliin, jota tälläkin palstall ajoittain tapaa)

Tässä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet historian osalta:


7.13 Historia

Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa.
Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa.

VUOSILUOKAT 5–6

Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen.

TAVOITTEET
Oppilas oppii
•   ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä
•   ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika
•   tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä
•   tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa
•   esittämään muutoksille syitä.

KESKEISET SISÄLLÖT
Omat juuret ja historiallinen tieto
•   oman perheen ja kotiseudun historia
•   muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen

Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit
•   kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena
•   maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään

Eurooppalaisen sivilisaation synty
•   antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri
•   antiikin heijastuminen tähän päivään

Keskiaika
•   uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema
•   Suomen liittäminen osaksi Ruotsia



Uuden ajan murros
•   eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä

Suomi Ruotsin valtakunnan osana
•   elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina
•   suomalaisen kulttuurin muotoutuminen

Vapauden aate voittaa alaa
•   Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset

Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka:
a)   jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri
b)   kaupankäynnin kehitys
c)   kulttuurin kehitys
d)   liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
e)   väestössä tapahtuneet muutokset

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
Oppilas
•   osaa erottaa faktan mielipiteestä
•   osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen
Oppilas
•   tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä.
•   tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta.
•   osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen.

Historiallisen tiedon käyttäminen
Oppilas
•   osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta
•   tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu.

VUOSILUOKAT 7–9

Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin.

TAVOITTEET
Oppilas oppii
•   hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa
•   käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta
•   ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin
•   selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia
•   arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa.

KESKEISET SISÄLLÖT
Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900-luvuilla.

Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate
•   elämää 1800-luvun Suomessa
•   1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa
•   kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa
Teollinen vallankumous
•   teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään
•   kaupungistuminen

Murrosten aika Suomessa
•   sääty-yhteiskunnan mureneminen
•   Suomen venäläistäminen ja sen vastustus

Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen
•   imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille
•   ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
•   Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset
•   Suomen itsenäistyminen ja sisällissota

Laman ja totalitarismin aika
•   maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan
•   elämää demokratioissa ja diktatuureissa

Toisen maailmansodan aika
•   toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset
•   Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen

Suomi 1950-luvulta nykypäivään
•   elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään   
•   suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun
•   kylmä sota
•   maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat

Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa
•   länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja
ympäristöön
•   tiedonvälityksen kehitys

Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka:
a)   jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri
b)   tasa-arvoisuuden kehitys
c)   kulttuurin kehitys
d)   teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys
e)   Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
Oppilas
•   osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä
•   pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen
Oppilas
•   kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen.
•   osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään.
•   osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.

Historiallisen tiedon käyttäminen
Oppilas
•   pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota
•   pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.

tapahtumat kuvataan kuin Suomi olisi ollut jokin maa/valtio/alue jo silloin. Itämaan tapahtumia ei sidota eurooppalaiseen / itämeren alueen kehitykseen.

jatko-sota kuvataan valheellisesti.