Suomen kansa, joka omaa korkeimman vallan käyttöoikeuden, ja joka on myös suurimmassa vastuussa kaikesta mitä ja miten kansakuntamme keskuudessa toimitaan; tuotetaan, palvellaan, harrastetaan ja käyttäydytään. On kuitenkin kuin karja laumaa, jota voidaan ohjata ja kuljetetaan niin kuin ajajat, goypoyt (toimittajat ja heidän työn antajansa) haluaa ja ohjaa! Tie ja suunta pidetään vain toivomiinsa suuntiin selkeästi avoinna. Muihin suuntiin laitetaan estoja ja hämätään monella tavalla, sensuroimalla ym. muilla enemmistölle huomaamattomilla tavoilla.
Eli suuntaa näytetään vain sinne ns. ”karjan” markkinapaikan suuntaan. Jossa ostajansa ja hyväksi käyttäjänsä odottaa, osa menee teuraaksi (sodat ja muut sellaiset). Osa menehtyy huonon ravinnon ja hoidon tähden sairauksiin, suurta osaa jotenkin ruokitaan ja lypsetään, niin kauan kuin vain hyötyä on. Osa saa paremman kohtelun, pääsevät ns. mannekiineiksi erilaisille areenoille, jolle heidät trimmataan niin, että menestyisivät ja toisivat suurta hyötyä trimmaajilleen. Useimmat ns. ”mannekiinit” jopa nauttii osastaan. Ovat valmiita melkein mihin vain, saadakseen olla näkyvästi esillä, ja koska heitä ruokitaan hyvin.
Kaikkea tätä kuitenkin ohjataan jostain pimeistä toimistoista käsin, joka saa käskynsä jostain täydellisen pimeyden keskipaikalta, kaiken pimeyden ruhtinaalta. Joka näitä pimeyden toimistoissa työskenteleviä palvelijoitaan hallitsee, ohjaa ja johtaa. Ovat kyllä pimeyden ruhtinaan hyvin kouluttamia ja sille uskollisia, PELOSTAANKIN. Mutta osaksi hyvästä palkastakin, jota saavat. Eli siitä hetken kestävää maallista mammonaa. Joka sekin voi olla ja on ollutkin, monien kohdalla ajallisestikin hyvinkin pettävää. Vienyt jopa hengen, ja sitten sielun, sinne ikuisen kadotuksen, loputtomien HIRVEIDEN kärsimysten tuliselle puolelle.
Se vain ihmetyttää että, kuinka KOKO kansa? On näin vietävissä! Eikö nyt yhtään ole sellaista joukossa, joka ei noin sokeasti kulkisi mukana!? Pitäisi edes jonkinlaista ääntä oikeaan suuntaan ja hyville laidunmaille (sinne ihanaan maahan päin) kaipauksestaan! Johon kuitenkin on polku olemassa! Se kaita tie ja ahdas portti vaihtoehto. Mutta, joka kuitenkin takaa ikuisen turvatun turvallisen, hyvinvointi tulevaisuuden ja VAPAAN elämän. Täydellisyyden lakien (rajojen), eli totuuden ja oikeuden, armon ja rakkauden rajojen sisäpuolella. Eli Jumalan, kaikille hyvän ja parhaan mahdollisen, armorikkaan sanansa mukaisuudessa. Siis todellisessa ELÄMÄN yhteydessä. Jossa ei ole mitään pahaa eikä väärää, eikä voi olla silloin niistä kärsimyksiäkään! Herääköhän vieläkään kukaan?
LöytäneeköHän, Sanansa mukaista uskoa ja elämää; omiaan noutamaan, kokoamaan ja yhdistämään, Puolustajan, Pyhän Henkensä, joka totuuden henki, muistuttelemana ja vaikuttamana tulemuksensa aikoihin, jossa NYT jo elämme. Vastakaikua odotellen, Pyhässä Kristus Jeesus nimessään, vähäinen palvelijansa. Niin, löytäneekö-HÄN, OIKEAA USKKOA? Uskollisuutta ja kuuliaisuutta käskyilleen, joiden pitäminen ja täyttäminen vasta, on Häneen, totuuteen RAKKAUTTA?! Pelkkä puhuminen ja uskominen ei vielä mitään (sanansa mukaan) hyödytä.
Eli suuntaa näytetään vain sinne ns. ”karjan” markkinapaikan suuntaan. Jossa ostajansa ja hyväksi käyttäjänsä odottaa, osa menee teuraaksi (sodat ja muut sellaiset). Osa menehtyy huonon ravinnon ja hoidon tähden sairauksiin, suurta osaa jotenkin ruokitaan ja lypsetään, niin kauan kuin vain hyötyä on. Osa saa paremman kohtelun, pääsevät ns. mannekiineiksi erilaisille areenoille, jolle heidät trimmataan niin, että menestyisivät ja toisivat suurta hyötyä trimmaajilleen. Useimmat ns. ”mannekiinit” jopa nauttii osastaan. Ovat valmiita melkein mihin vain, saadakseen olla näkyvästi esillä, ja koska heitä ruokitaan hyvin.
Kaikkea tätä kuitenkin ohjataan jostain pimeistä toimistoista käsin, joka saa käskynsä jostain täydellisen pimeyden keskipaikalta, kaiken pimeyden ruhtinaalta. Joka näitä pimeyden toimistoissa työskenteleviä palvelijoitaan hallitsee, ohjaa ja johtaa. Ovat kyllä pimeyden ruhtinaan hyvin kouluttamia ja sille uskollisia, PELOSTAANKIN. Mutta osaksi hyvästä palkastakin, jota saavat. Eli siitä hetken kestävää maallista mammonaa. Joka sekin voi olla ja on ollutkin, monien kohdalla ajallisestikin hyvinkin pettävää. Vienyt jopa hengen, ja sitten sielun, sinne ikuisen kadotuksen, loputtomien HIRVEIDEN kärsimysten tuliselle puolelle.
Se vain ihmetyttää että, kuinka KOKO kansa? On näin vietävissä! Eikö nyt yhtään ole sellaista joukossa, joka ei noin sokeasti kulkisi mukana!? Pitäisi edes jonkinlaista ääntä oikeaan suuntaan ja hyville laidunmaille (sinne ihanaan maahan päin) kaipauksestaan! Johon kuitenkin on polku olemassa! Se kaita tie ja ahdas portti vaihtoehto. Mutta, joka kuitenkin takaa ikuisen turvatun turvallisen, hyvinvointi tulevaisuuden ja VAPAAN elämän. Täydellisyyden lakien (rajojen), eli totuuden ja oikeuden, armon ja rakkauden rajojen sisäpuolella. Eli Jumalan, kaikille hyvän ja parhaan mahdollisen, armorikkaan sanansa mukaisuudessa. Siis todellisessa ELÄMÄN yhteydessä. Jossa ei ole mitään pahaa eikä väärää, eikä voi olla silloin niistä kärsimyksiäkään! Herääköhän vieläkään kukaan?
LöytäneeköHän, Sanansa mukaista uskoa ja elämää; omiaan noutamaan, kokoamaan ja yhdistämään, Puolustajan, Pyhän Henkensä, joka totuuden henki, muistuttelemana ja vaikuttamana tulemuksensa aikoihin, jossa NYT jo elämme. Vastakaikua odotellen, Pyhässä Kristus Jeesus nimessään, vähäinen palvelijansa. Niin, löytäneekö-HÄN, OIKEAA USKKOA? Uskollisuutta ja kuuliaisuutta käskyilleen, joiden pitäminen ja täyttäminen vasta, on Häneen, totuuteen RAKKAUTTA?! Pelkkä puhuminen ja uskominen ei vielä mitään (sanansa mukaan) hyödytä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Muistithan ottaa lääkkeet tänään...
vaan ja korkkaa uusi pullo.