On huomattu, että kirkon palkkalistoilla olevat ja heidän käännyttämät (lue: eksyttämät) uskottelevat ihmisille, että he ovat Jumalan
lapsia lapsikastelunsa perusteella, vaikka he tietoisesti
voivat täysin kieltää Jumalan eivätkä elä hänelle. Tämä ei ole edes mitenkään epätavallista, vaan se
kuvaa hyvin kansamme tilaa, joka yleensä tietämättönmänä on kirkollisesti lapsikasteltu. Se osoittaa, että vaikka olisimme
saaneet lapsena kirkollisen kastelun, ei siitä ole ollut hyötyä suuntaan eikä toiseen:
TOSI TILANNE:
Kirkkollisesti eksytetyt yhä vakuuttivat voimakkaasti
kuulijoilleen, miten heidät oli lapsena kasteltu ja he ovat Jumalan lapsia.
Puheitten jälkeen pastori tuli kamarin puolelle,
joka oli myös täynnä kansaa. Minäkin olin siellä.
Kysyin pastorilta: - Ovatko kaikki nämä kuulijat
opetuslapsia?
Siihen hän vastasi: - Kyllä ovat.
Vieressäni seisoi eräs kyläkunnan miehistä.
Kysyin häneltä: - Oletko sinä uskovainen?
Mies vastasi heti: - En ole.
Kysyin: - No, onko sinut lapsena kastettu?
Mies vastasi: - On.
Käännyin pastorin puoleen ja sanoin: - Tämä mies sanoo, että hänet on lapsena kirkollisesti kasteltu, mutta että hän ei ole uskovainen.
Kansa ympärillämme kuunteli keskusteluamme.
Kokouksessa oli eräs vanha mies, kylän
merkkihenkilö.
Jotkut kyläläiset nimittivät häntä
antikristukseksi, koska hän oli kyläläisille puhunut, että ei mitään Jumalaa olekaan.
Mutta rovastin ja kappalaisen puheista sai sen käsityksen, että hänkin oli opetuslapsi, koska hänet kerran oli lapsena
kasteltu.
Ainoat ei-opetuslapset olimme tuossa
kokouksessa me, jotka olimme saarnaanneet herätyksen kylälle, ja ne vastakääntyneet, jotka olivat julkisesti tunnustaneet uskonsa Jeesukseen.
Jos pidämme kiinni lapsikastelusta, niin seuraa sen
käytöstä helposti erinäisiä ongelmia, koska sitä ei
ole säädetty Jumalan sanassa. Se voi nimittäin johtaa
ainakin siihen, että me alamme pitää kirkkoa
Kristuksen ruumiina, ja jolloin seurakunta olisi
itseasiassa sama kuin maailma. Eli me emme tällöin
ymmärrä sitä yksinkertaista tosiasiaa, että
alkuseurakunta koostui vain uskovista ja pyhistä (Room
1:7, 1 Kor 1:2, 2 Kor 1:1, Ef 1:1, Fil 1:1, Kol
1:2...), ja että se lisääntyi vain pelastuksen
vastaanottaneista (Apt 2:47) eikä suinkaan lihan
mukaan syntyneistä (Joh 3:6).
Itse kirkko-sanaa ei niinikään silloin edes
tunnettu, vaan se tuli vasta sen myötä, kun käsitteet
maailma ja seurakunta menivät sekaisin, ja kun
luopumus tuli seurakuntaan. Nykyinen kirkkokäsitys,
jolloin lähes kaikki jonkun paikkakunnan uskosta
osattomatkin jäsenet kuuluvat kirkkoon tai
"seurakuntaan", on siten helposti nähtävissä vain
tämän luopumuksen loogiseksi seuraukseksi.
Kuitenkin pahin asia ihmisten kannalta on juuri se,
että he voivat ajatella olevansa taivaskelpoisia
pelkästään lapsikastelunsa - tämä vaara on tietysti
mahdollinen muulloinkin suoritetun kasteen perusteella
- pohjalta. Eli he voivat tuudittautua väärään
rauhaan, koska heidät on joskus pienenä kasteltu.
Niinpä seuraava 1800-luvulla vaikuttaneen Charles
G. Finneyn kertoma esimerkki ("Ihmeellisiä herätyksiä"
s. 211) kuvaa tätä tilannetta hyvin. Siinä ihmiset
luulivat olevansa kristittyjä kirkollisen kastelunsa ja varsinkin
Herran ehtoollisen kautta, vaikkeivät he olleet
kokeneet mitään uudestisyntymistä. Tämä asia oli
esteenä sille, että heidän oli vaikea ottaa pelastusta
vastaan:
Monessa suhteessa tapahtui tässä herätyksessä paljon
liikuttavaa ja kiintoisaa. Sehän liikkui väestön
keskuudessa, jolla ei ollut minkäänlaista käsitystä
hengellisistä herätyksistä. Saksalaiset kuvittelivat
olevansa "kristityitä" kastelunsa ja varsinkin Herran
ehtoollisen nauttimisen pohjalla. Melkein kaikki,
joilta kysyttiin, tahtoivatko he tulla uskovaisiksi,
vastasivat silloin ja silloin nauttineensa ehtoollista
sen tai sen saksalaisen papin jakamana. Ja kun kysyin,
oliko tämä heidän mielestään "uskontoa", he vastasivat
niin ajattelevansa. Ja niin ajatteli heidän
pastorinsakin. Kun astuin hänen rinnallaan tohtori
Greerin hautajaisissa, hän kertoi minulle tämän
seurakunnan papina ollessaan kasteen ja Herran
ehtoollisen nauttimisen kautta "tehneensä" 160
kristittyä. Hän ei näyttänyt itsekään tuntevan muuta
tietä kristillisyyteen kuin katkismuksen opetuksen,
kastelun ja Herran ehtoollisen. Tähän käsitykseen
herätys joutui törmäämään.
Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt,
mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien
ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus. Apt 17:30
Raamatun opetus on, että kaikkien ihmisten kaikkialla
on tehtävä parannus, jonka jälkeen Jumala pelastaa
ihmisen synnin ja saatanan vallasta. Ketään ei tehdä
lapsikasteessa Jumalan lapseksi, sillä kaikkien on
kaikkialla tehtävä parannus, niin kuin Raamattu
opettaa.
Pelastuminen ja uskoon tulo on Jumalan armoa, joka on
puhdas Jumalan teko, sillä me olemme pelastuneet
Jumalan armosta emmekä itsemme kautta. Jumalan armo
työ ja pelastus tulee kuitenkin vastaanottaa, koska
muuten emme voi pelastua, sen tähden Jeesuskin sanoi:
”Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi.” Ihminen ei
voi tehdä parannusta ilman, että Pyhä Henki todistaa
Jumalan sanan kautta ihmiselle, että hän tarvitsee
synteihinsä sovituksen Jeesuksen kuoleman ja
ylösnousemisen kautta. Parannuksen tekeminen ei siis
ole ihmisestä lähtöisin, vaan Jumalasta, ihminen vain
vastaanottaa Jumalan armosta pelastuksen tekemällä
parannuksen. Ilman parannuksen tekemistä ihminen jää
synteihinsä, jotka johdattavat hänet kadotukseen.
Luterilainen, katolinen ja ortodoksinen kirkko
opettavat vastoin Jumalan sanaa että kasteessa
(lapsikasteessa) saadaan synnit anteeksi ja Pyhä
Henki. Pyhä Henki saadaan uskon kautta Jeesukseen,
eikä missään tapauksessa kirkollisen kastelun kautta.
Valtionkirkkolaitokset opettavat, että lapsikasteessa
saa Pyhän Hengen, synnit anteeksi, vapautetaan
saatanan vallasta, liitetään seurakuntaan ja tulee
Jumalan lapseksi. Valtiokirkkolaitoksilla tarkoitan
luterilaista, ortodoksista ja katolista kirkkoa.
Näillä kirkoilla on kaikki nämä opetukset väärin, niin
kuin olet huomannut, Raamatusta ei löydy näitä
opetuksia. Tässähän oli jo täytytty Pyhällä Hengellä
ennen kastetta. Raamattu opettaa Pyhän Hengen saamisen
edellytyksenä olevan uskon Jeesukseen, eikä missään tapauksessa kirkollisen kastelun kautta.
RAAMATUN järjestys on oikea, ensin
sanan julistus sitten uskoontulo ja sen jälkeen kaste.
Lapsikastelun kannattajat opettavat, että ihminen, joka
on lapsena kasteltu, kun hän sitten tulee uskoon ja
menee uskovien kasteelle, niin se on ihmisteko ja
armosta pois lankeaminen.
Raamattu opettaa kuitenkin
aivan päinvastoin. Ihminen, joka tekee parannuksen ja
tulee uskoon, meneekin kasteelle Jumalan armosta,
Hänen sanansa selvän opetuksen mukaan. Tämä on suurta
Jumalan armoa, että ihminen voi ja saa tehdä, niin
kuin Raamattu opettaa.
Kirkollinen lapsikastelu se vasta onkin
ihmisteko, kun opetetaan lapsikastelun liittävän
seurakuntaan, niin siitä seuraa pakkoliittäminen,
ilman ihmisen omaa valintaa. Tämä jos mikä on
ihmisteko, kun kirkon pappi kastelee pienen lapsen
”väkisin”, ilman lapsen henkilökohtaista
uskonratkaisua.
Onhan Raamatun opetus selvä siitä, että ilman uskoa on
mahdotonta olla otollinen Jumalalle; Hebr 11:6; Mutta
ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen,
joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on
ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.
Raamattu edellyttää Hänen luokseen tulevalta
henkilökohtaista uskoa Jumalaan. Tämä sulkee pois
kaikki kirkolliset traditiot esim. lapsikastelun
suorittamisen, koska Jumalan luokse tulevalla tulee
olla omakohtainen usko. Lapsikastelun sakramentti
opetus onkin toista evankeliumia, koska Raamatusta ei
löydy siitä mitään mainintaa.
Lapsikasteluopetus on järkeisoppi sekä tyhjä petos ja
ihmisten perinnäissääntö. Moni on kuitenkin vilpitön
lapsikastelussaan sekä on niitä, jotka on eksytetty
tähän oppiin.
Raamatussa ei missään ole tällaista opetusta,
tällainen opetus onkin kirkkoisien perinnäissääntöä,
johon uskomalla kirkko saa veronmaksajia kirkkoonsa ja
papit saavat palkkaa siitä kun eksyttävät kansaa
epäraamatullisella lapsikasteluopetuksella ja monilla
muilla epäraamatullisilla saduilla ja
ihmisuskomuksilla.
lapsia lapsikastelunsa perusteella, vaikka he tietoisesti
voivat täysin kieltää Jumalan eivätkä elä hänelle. Tämä ei ole edes mitenkään epätavallista, vaan se
kuvaa hyvin kansamme tilaa, joka yleensä tietämättönmänä on kirkollisesti lapsikasteltu. Se osoittaa, että vaikka olisimme
saaneet lapsena kirkollisen kastelun, ei siitä ole ollut hyötyä suuntaan eikä toiseen:
TOSI TILANNE:
Kirkkollisesti eksytetyt yhä vakuuttivat voimakkaasti
kuulijoilleen, miten heidät oli lapsena kasteltu ja he ovat Jumalan lapsia.
Puheitten jälkeen pastori tuli kamarin puolelle,
joka oli myös täynnä kansaa. Minäkin olin siellä.
Kysyin pastorilta: - Ovatko kaikki nämä kuulijat
opetuslapsia?
Siihen hän vastasi: - Kyllä ovat.
Vieressäni seisoi eräs kyläkunnan miehistä.
Kysyin häneltä: - Oletko sinä uskovainen?
Mies vastasi heti: - En ole.
Kysyin: - No, onko sinut lapsena kastettu?
Mies vastasi: - On.
Käännyin pastorin puoleen ja sanoin: - Tämä mies sanoo, että hänet on lapsena kirkollisesti kasteltu, mutta että hän ei ole uskovainen.
Kansa ympärillämme kuunteli keskusteluamme.
Kokouksessa oli eräs vanha mies, kylän
merkkihenkilö.
Jotkut kyläläiset nimittivät häntä
antikristukseksi, koska hän oli kyläläisille puhunut, että ei mitään Jumalaa olekaan.
Mutta rovastin ja kappalaisen puheista sai sen käsityksen, että hänkin oli opetuslapsi, koska hänet kerran oli lapsena
kasteltu.
Ainoat ei-opetuslapset olimme tuossa
kokouksessa me, jotka olimme saarnaanneet herätyksen kylälle, ja ne vastakääntyneet, jotka olivat julkisesti tunnustaneet uskonsa Jeesukseen.
Jos pidämme kiinni lapsikastelusta, niin seuraa sen
käytöstä helposti erinäisiä ongelmia, koska sitä ei
ole säädetty Jumalan sanassa. Se voi nimittäin johtaa
ainakin siihen, että me alamme pitää kirkkoa
Kristuksen ruumiina, ja jolloin seurakunta olisi
itseasiassa sama kuin maailma. Eli me emme tällöin
ymmärrä sitä yksinkertaista tosiasiaa, että
alkuseurakunta koostui vain uskovista ja pyhistä (Room
1:7, 1 Kor 1:2, 2 Kor 1:1, Ef 1:1, Fil 1:1, Kol
1:2...), ja että se lisääntyi vain pelastuksen
vastaanottaneista (Apt 2:47) eikä suinkaan lihan
mukaan syntyneistä (Joh 3:6).
Itse kirkko-sanaa ei niinikään silloin edes
tunnettu, vaan se tuli vasta sen myötä, kun käsitteet
maailma ja seurakunta menivät sekaisin, ja kun
luopumus tuli seurakuntaan. Nykyinen kirkkokäsitys,
jolloin lähes kaikki jonkun paikkakunnan uskosta
osattomatkin jäsenet kuuluvat kirkkoon tai
"seurakuntaan", on siten helposti nähtävissä vain
tämän luopumuksen loogiseksi seuraukseksi.
Kuitenkin pahin asia ihmisten kannalta on juuri se,
että he voivat ajatella olevansa taivaskelpoisia
pelkästään lapsikastelunsa - tämä vaara on tietysti
mahdollinen muulloinkin suoritetun kasteen perusteella
- pohjalta. Eli he voivat tuudittautua väärään
rauhaan, koska heidät on joskus pienenä kasteltu.
Niinpä seuraava 1800-luvulla vaikuttaneen Charles
G. Finneyn kertoma esimerkki ("Ihmeellisiä herätyksiä"
s. 211) kuvaa tätä tilannetta hyvin. Siinä ihmiset
luulivat olevansa kristittyjä kirkollisen kastelunsa ja varsinkin
Herran ehtoollisen kautta, vaikkeivät he olleet
kokeneet mitään uudestisyntymistä. Tämä asia oli
esteenä sille, että heidän oli vaikea ottaa pelastusta
vastaan:
Monessa suhteessa tapahtui tässä herätyksessä paljon
liikuttavaa ja kiintoisaa. Sehän liikkui väestön
keskuudessa, jolla ei ollut minkäänlaista käsitystä
hengellisistä herätyksistä. Saksalaiset kuvittelivat
olevansa "kristityitä" kastelunsa ja varsinkin Herran
ehtoollisen nauttimisen pohjalla. Melkein kaikki,
joilta kysyttiin, tahtoivatko he tulla uskovaisiksi,
vastasivat silloin ja silloin nauttineensa ehtoollista
sen tai sen saksalaisen papin jakamana. Ja kun kysyin,
oliko tämä heidän mielestään "uskontoa", he vastasivat
niin ajattelevansa. Ja niin ajatteli heidän
pastorinsakin. Kun astuin hänen rinnallaan tohtori
Greerin hautajaisissa, hän kertoi minulle tämän
seurakunnan papina ollessaan kasteen ja Herran
ehtoollisen nauttimisen kautta "tehneensä" 160
kristittyä. Hän ei näyttänyt itsekään tuntevan muuta
tietä kristillisyyteen kuin katkismuksen opetuksen,
kastelun ja Herran ehtoollisen. Tähän käsitykseen
herätys joutui törmäämään.
Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt,
mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien
ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus. Apt 17:30
Raamatun opetus on, että kaikkien ihmisten kaikkialla
on tehtävä parannus, jonka jälkeen Jumala pelastaa
ihmisen synnin ja saatanan vallasta. Ketään ei tehdä
lapsikasteessa Jumalan lapseksi, sillä kaikkien on
kaikkialla tehtävä parannus, niin kuin Raamattu
opettaa.
Pelastuminen ja uskoon tulo on Jumalan armoa, joka on
puhdas Jumalan teko, sillä me olemme pelastuneet
Jumalan armosta emmekä itsemme kautta. Jumalan armo
työ ja pelastus tulee kuitenkin vastaanottaa, koska
muuten emme voi pelastua, sen tähden Jeesuskin sanoi:
”Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi.” Ihminen ei
voi tehdä parannusta ilman, että Pyhä Henki todistaa
Jumalan sanan kautta ihmiselle, että hän tarvitsee
synteihinsä sovituksen Jeesuksen kuoleman ja
ylösnousemisen kautta. Parannuksen tekeminen ei siis
ole ihmisestä lähtöisin, vaan Jumalasta, ihminen vain
vastaanottaa Jumalan armosta pelastuksen tekemällä
parannuksen. Ilman parannuksen tekemistä ihminen jää
synteihinsä, jotka johdattavat hänet kadotukseen.
Luterilainen, katolinen ja ortodoksinen kirkko
opettavat vastoin Jumalan sanaa että kasteessa
(lapsikasteessa) saadaan synnit anteeksi ja Pyhä
Henki. Pyhä Henki saadaan uskon kautta Jeesukseen,
eikä missään tapauksessa kirkollisen kastelun kautta.
Valtionkirkkolaitokset opettavat, että lapsikasteessa
saa Pyhän Hengen, synnit anteeksi, vapautetaan
saatanan vallasta, liitetään seurakuntaan ja tulee
Jumalan lapseksi. Valtiokirkkolaitoksilla tarkoitan
luterilaista, ortodoksista ja katolista kirkkoa.
Näillä kirkoilla on kaikki nämä opetukset väärin, niin
kuin olet huomannut, Raamatusta ei löydy näitä
opetuksia. Tässähän oli jo täytytty Pyhällä Hengellä
ennen kastetta. Raamattu opettaa Pyhän Hengen saamisen
edellytyksenä olevan uskon Jeesukseen, eikä missään tapauksessa kirkollisen kastelun kautta.
RAAMATUN järjestys on oikea, ensin
sanan julistus sitten uskoontulo ja sen jälkeen kaste.
Lapsikastelun kannattajat opettavat, että ihminen, joka
on lapsena kasteltu, kun hän sitten tulee uskoon ja
menee uskovien kasteelle, niin se on ihmisteko ja
armosta pois lankeaminen.
Raamattu opettaa kuitenkin
aivan päinvastoin. Ihminen, joka tekee parannuksen ja
tulee uskoon, meneekin kasteelle Jumalan armosta,
Hänen sanansa selvän opetuksen mukaan. Tämä on suurta
Jumalan armoa, että ihminen voi ja saa tehdä, niin
kuin Raamattu opettaa.
Kirkollinen lapsikastelu se vasta onkin
ihmisteko, kun opetetaan lapsikastelun liittävän
seurakuntaan, niin siitä seuraa pakkoliittäminen,
ilman ihmisen omaa valintaa. Tämä jos mikä on
ihmisteko, kun kirkon pappi kastelee pienen lapsen
”väkisin”, ilman lapsen henkilökohtaista
uskonratkaisua.
Onhan Raamatun opetus selvä siitä, että ilman uskoa on
mahdotonta olla otollinen Jumalalle; Hebr 11:6; Mutta
ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen,
joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on
ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.
Raamattu edellyttää Hänen luokseen tulevalta
henkilökohtaista uskoa Jumalaan. Tämä sulkee pois
kaikki kirkolliset traditiot esim. lapsikastelun
suorittamisen, koska Jumalan luokse tulevalla tulee
olla omakohtainen usko. Lapsikastelun sakramentti
opetus onkin toista evankeliumia, koska Raamatusta ei
löydy siitä mitään mainintaa.
Lapsikasteluopetus on järkeisoppi sekä tyhjä petos ja
ihmisten perinnäissääntö. Moni on kuitenkin vilpitön
lapsikastelussaan sekä on niitä, jotka on eksytetty
tähän oppiin.
Raamatussa ei missään ole tällaista opetusta,
tällainen opetus onkin kirkkoisien perinnäissääntöä,
johon uskomalla kirkko saa veronmaksajia kirkkoonsa ja
papit saavat palkkaa siitä kun eksyttävät kansaa
epäraamatullisella lapsikasteluopetuksella ja monilla
muilla epäraamatullisilla saduilla ja
ihmisuskomuksilla.
Vastaukset 9
Vanhimmat
totinen tosi, sitä oli kirjoituksesi alusta loppuun!!!
Tämä kaikki on näin ja Amen!
Hyvä kirjoitus! ;)
Siunausta!
alennustila johdu siitä, että lapsena saatu kaste olisi väärä, vaan se johtuu vääränlaisesta opetuksesta ja julistuksesta.
Minut on kastettu viisiviikkoisena...todellakaan
juuri mitään en ole seurakunnan tilaisuuksista saanut, ennenkuin tulin synnintuntoon ja parannukseen 25-vuotiaana...kun minulle julistettiin kesäkuussa 1977 syntien anteeksiantamus Jeesuksen nimessä ja veressä ja Jumala täytti Hengellään ja sain tuntea valtavan rauhan, ilon ja kiitollisuuden...seuraavina päivinä en juuri syönyt tai juonut vaan rukoilin ja kuljin ja todistin monille uskoontulosta ja valtavia asioita ja rukousvastauksia ilmaantui..
Koskaan ei kuitenkaan Jumala ole johdattanut uudestikasteelle, helluintailaiset kylläkin ja
kun en ole mennyt, ovat alkaneet vihata hyvinkin
kohtalokkain seurauksin...siinäkin on Jumalan armo ihmeellisellä tavalla ilmaantunut, että kasteen merkitys yhä vain syvenee..
Kasteessa annettiin kertakaikkisesti kaikki, mitä pelastukseen tarvitaan ja lain ja evankeliumin kautta Jumalan Hengen vaikuttaman parannuksen ja uskon kautta sen vain voi vastaanottaa ja moni
menee sen ohi, koska lisää siihen jotain, joka turmelee armon!
Olemme Jumalan silmille Jeesuksen tähden puhtaita
ja kirkkaita kuin aurinko...vieläkin puhtaampia, koska kasteen lahja: Jeesus kristus on aurinkoakin kirkkaampi ja puhtaampi...siinä sisältöä!
Se on armoa, että saa Pyhän Hengen kautta ymmärtää, mitä on kaste ja sen tuoma syntien anteeksiantamus!
Monikaan luterilainen ei todellakaan sitä ymmärrä, koska lain saarna ja totinen parannus
puuttuvat...ei ole synnintuntoa, koska laki on monella tavoi hyljätty ja vesitetty.. piispatr haalivat ulkomailta luopiopiispoja, joiden omatunto on poltinraudalla merkattu..jotka kieltävät Luojan ja Vapahtajan..mutta Jumala
antakoot vielä väkevän herätyksen luopioillekin!
Jeesuksen nimessä! Amen!
moni kamppailee lihallisten himojen ja viettelysten orjana, huolimatta, että kasteessa olemme myös liitetyt Jeesuksen kuolemaan, koska
kasteessa saimme jo osallisuuden kaikkeen siihen, mitä Jeesus on ja oli ja mitä Jeesukselle tehtiin...olemme jo hänessä ristiinnaulitut...jopa kuolleet ja haudatut kertakaikkisesti synnille ja vieläpä herätetyt ja taivaaseen asetetut Isän oikealle puolelle kirkkauteen....
ei kuolleet himoitse...eivät tupakoi...eivät ryypiskele jne...sehän on vainajille mahdotonta!!
Kasteessa on kaikki, mitä taivaaseen tarvitsemme uskon kautta! Henki, vesi ja veri todistavat yhtä! Jeesus Kristus olkoon Herra ja Vapahtaja!
paimenilta tullaan vielä kysymään eräänä päivänä Jumalan edessä, miksi heidän lampaansa ei ole oikeita lampaita. Sanommalla niitä uskoviksi jotka vieläpä papin aikana kieltävät! Tässä näemme missä harhassa ihmiset elävät! Voi mitä paimenia. Sanovat olevansa Jumalan seurakunta.
Herra antakoon papeille silmävoidetta.
Millainen seurakunta oli apostolisena aikana?
"Paavali, Kristuksen Jeesuksen kutsuttu apostoli Jumalan tahdosta, ja veli Soostenes
2. Korintossa olevalle Jumalan seurakunnalle,"
Korinto oli JUMALAN seurakunta, mutta kuitenkin siellä oli mm seuraavaa:
"Sillä Kloen perheväeltä olen saanut teistä kuulla, veljeni, että teillä on riitoja keskuudessanne."
"olettehan vielä lihallisia. Sillä kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella ihmisten tavoin?"
"Yleensä kuuluu, että teidän keskuudessanne harjoitetaan haureutta, jopa semmoista haureutta, jota ei ole pakanainkaan keskuudessa, että eräskin pitää isänsä vaimoa."
"te olette paisuneet pöyhkeiksi!"
"Vaan veli käy oikeutta veljen kanssa, vieläpä uskottomain edessä!"
ja paljon muutakin sotkua Korinton seurakunnassa oli.
Noin oli asiat JUMALAN SEURAKUNNASSA.
Ja kuiytenkin se oli JUMALAN SEURAKUNTA
.
MITENKÄS NE ASIAT OVAT HELLUNTAISEURAKUNNISSA?
Tarteeko mun kirjoittaa niistä helluntai- "pyhistä" enemmälti , vai kirjoitatteko itse?
Ystäväni helluntaipappi kertoi minulle, että YLI PUOLET helluntaiseurakuntiin kastetuista LUOPUU uskostaan.
Jotenka miten se aikuiuskaste onkaan vaikuttanut?
Mitä siellä Ruotsin maalla tapahtui ja mikä henki sielllä uudestikastoi?
Voiko sama tapahtui täällä Suomessakin helluntaiseurakunnassa?
Noin kirjoitatessasi samalla väität, että ne maailman suurimmat herätykset,- Kymmenkiä miljoonia herättänyt Moodyn herätys, Finneyn miljoonia herättänyt hetätys,
Roseniuksen herätys, Norjan haugelaisuus ym olivat mielestäsi EKSYTTÄVIÄ herätyksiä kun ne perustuivat lapsikastettuihin ( mutta tuhlaajapojan tielle lähteneisiin)ja uskoontulleita ei kastettu uudelleen.
Mitä tapahtuikaan kun joku alkoi kastamaan noita uskoontulleita tuhlaajapojan tieltä palanneita:
Tästä kerrotaan Ginneyn kirjassa "ihmeellisiä herätyksiä" seuraaasti.
Finney oli saarnaamassa paikkakunalla ja suuria määriä ihmisiä tuli ulkoon. kokoukset kestivät viikkokausia.
Sitten yht`äkkiä herätys tyrehtyi, yhtään ei tullut uskoon vaikka päiviä oli Finney saarnannut. Finneyn tietämättä uudestikastaja oli alkanut viemään uskoontulleita kasteelle- seurasu - herätys tyrehtyi .
Saatuaan tuosta uudestikaste-toiminnasta tiedon Finney seuraavana iltana puhui kasteen merkityksestä .Eteisessä oli kuuntelemassa tuo uudelleenkastaja ja tämä itki vuolaasti.
Uudelleenkaste lakkasi ja HERÄTYS ALKOI UUDELLEEN.
VASTAA KYSYMYKSEEN:
1. miksi Jumala sitoutui lapsikasteeseen, JA TORJUI UUDELLEEN KASTEEN?
2. Miksi Jumala hyväksyi lapsikasteen ja toimi vastoin uudelleenkastajien oppia?
3. Miksi Jumala sitoutui lapsikasteeseen, ja miksi sinä pidät sitä eksytyksenä (eli pidät tosiasiassa Jumalan toimintaa eksytyksenä)?
kellossa ja laitetaan uudestikasteen syyksi!
Ramu varoitan edelleen! Jos Jumla ei vedä ei voi myöskään tulla uskoon! joten äläpäs mene lausumaan sellaista mistä sinä et tiedä!
1.Johanneksen kirje:
1:7 Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
5:8 Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.
Ei ole mitään uudestikastetta! ala nyt jo tajuamaan. Minä en muista kasteestani mitään, joten se ei voi olla oikea, uskoontulemiseni jälkeen otin itse siis huom, otin ihan itse kasteen niinkuin Raamattu sanoo. Sen muistan.
JOten täällä julistetaan uudestikastetta. Ihminen joka elää synnissä ja Jeesuksen veri puhdistaa synnistä, on varmasti se ensimmäinen oikea kaste. Eikä ole varmasti mikään synti!!!