http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=1085
Niin sanotun vesiapinateorian mukaan ihmisellä on matkan varrella ollut lyhyt vesivaihe, jolloin meistä tuli virtaviivaisempia ja opimme pidättämään hengitystä. Tarve kahlata ja vältellä petoja olisi myös kehittänyt meille pystyasentoon tarvittavat pitkät jalat. New Scientistin mukaan paleontologi Robert Martin on nyt keksinyt jaloille kilpailevan selityksen. Kunnon raajat mahdollistivat entistä tukevamman otteen naaraasta parittelun aikana. Mitä tiukempi tuntuma, sitä todennäköisemmin uros onnistui hedelmöityksessä.
Kentuckyssa, Murrayn valtionyliopistossa työskentelevä Martin esitteli näkemyksiään äskettäin matelijapaleontogien yhdistyksen kokouksessa Oklahomassa.
Niin sanotun vesiapinateorian mukaan ihmisellä on matkan varrella ollut lyhyt vesivaihe, jolloin meistä tuli virtaviivaisempia ja opimme pidättämään hengitystä. Tarve kahlata ja vältellä petoja olisi myös kehittänyt meille pystyasentoon tarvittavat pitkät jalat. New Scientistin mukaan paleontologi Robert Martin on nyt keksinyt jaloille kilpailevan selityksen. Kunnon raajat mahdollistivat entistä tukevamman otteen naaraasta parittelun aikana. Mitä tiukempi tuntuma, sitä todennäköisemmin uros onnistui hedelmöityksessä.
Kentuckyssa, Murrayn valtionyliopistossa työskentelevä Martin esitteli näkemyksiään äskettäin matelijapaleontogien yhdistyksen kokouksessa Oklahomassa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ja elämä on tiennyt sen jo tuhansia vuosia,että naaraasta pitää ottaa kiinni.heh.
On se tuo tiede ihmeellinen keksintö.
Kaikkea ne keksii
mitähän virkaa se pää sitten...?