Kultainen kuvapatsas

Näky kuvapatsaasta kertoo meille kuinka tämä maailmamme on katoava iankaikkisen Jumalan valtakunnan tieltä. (Dan.2:31-35)

31. Sinä näit, kuningas, katso, oli iso kuvapatsas. Se kuvapatsas oli suuri, ja sen kirkkaus oli ylenpalttinen. Se seisoi sinun edessäsi, ja se oli hirvittävä nähdä.
32. Kuvan pää oli parasta kultaa, sen rinta ja käsivarret hopeata, sen vatsa ja lanteet vaskea.
33. Sen sääret olivat rautaa, sen jalat osaksi rautaa, osaksi savea.
34. Sinun sitä katsellessasi irtautui kivilohkare - ei ihmiskäden voimasta - ja iski kuvapatsasta jalkoihin, jotka olivat rautaa ja savea, ja murskasi ne.
35. Silloin musertuivat yhdellä haavaa rauta, savi, vaski, hopea ja kulta, ja niiden kävi kuin akanain kesäisillä puimatantereilla: tuuli vei ne, eikä niistä löydetty jälkeäkään. Mutta kivestä, joka oli kuvapatsaan murskannut, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan.

Uni, jota kuningas ei ymmärtänyt, kertoo mullistavasti maailmanvaltojen nousun ja tuhon. Daniel sai Jumalalta viisauden selittää unen. Kultainen pää oli Nebukadnessarin Babylon (605-539 eKr), hopeinen rinta Meedia-Persia (539-331 eKr), vaskiset lanteet Kreikka (331-168 eKr) ja rautaiset jalat Rooma (168 eKr - 476 jKr). Viidennellä vuosisadalla Rooma jakautui lukuisiksi pieniksi valtakunniksi joista Euroopan nykyiset valtiot ovat peräisin. Nämä patsaan varpaat ovat savea ja rautaa, ne eivät voi yhdistyä toisiinsa (Dan.2:43). Vaikka monet hallitsijat ovat sitä yrittäneet, se ei ole onnistunut. Tämä sana pitää vielä nytkin paikkansa: "ne eivät yhdisty toinen toiseensa"

Ilmestyskirja kertoo meille tästä seuraavasti: Ilm.17:12-14.

12. Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ovat kymmenen kuningasta, jotka eivät vielä ole saaneet kuninkuutta, mutta saavat vallan niin kuin kuninkaat yhdeksi hetkeksi pedon kanssa.
13. Näillä on yksi ja sama mieli, ja he antavat voimansa ja valtansa pedolle.
14. He sotivat Karitsaa vastaan, mutta Karitsa on voittava heidät, sillä hän on herrain Herra ja kuningasten Kuningas; ja kutsutut ja valitut ja uskolliset voittavat hänen kanssansa."

Nämä kymmenen sarvea ovat samat kuin kuvapatsaan jalkojen varpaat. Ne kuvaavat meidän Eurooppaamme. Kymmenestä valtiosta on jakaantuneet nykyiset valtiomme. Niiden pyrkimyksenä on yhdentyä, mutta profetia kertoo että näin ei tule tapahtumaan. Mutta jae 12 paljastaa meille uutta tietoa Danielin profetiaan verrattuna. Eurooppa tulee antamaan yhdessä tuumin vallan pedolle, jota edustaa katolinen kirkkojärjestelmä. Valtion ja kirkon epäpyhä liitto tulee taistelemaan Jumalaa ja hänen omiaan vastaan.

Vaikka tämä mahtava liitto tulee yhdessä toisen pedon (joka on USA) kanssa sekä luopuneen protestantismin kanssa vainoamaan Jumalan pyhiä, eivät he voi voittaa. Karitsa on voittava heidät, suuri kivi iskeytyy kuvapatsaan jalkoihin ja murskaa ne että koko patsaan. Jeesus tulemuksellaan tuhoaa tämän paholaisen synnyttämän väärän uskontojärjestelmän. Hän perustaa uuden valtakunnan pyhilleen maanpäälle tuhatvuotiskauden jälkeen, kun tuomiot on julistettu ja syntiset lopullisesti hävitetty.

EU ei siis tule pysymään, eikä syvempää yhdistymistä tapahdu. Ainoa mikä tulee lopulta vähäksi aikaa yhdistämään nämä kuninkaat, on liitto pedon kanssa. Maailmaa tulee kohtaamaan valtavia katastrofeja ja syy niihin halutaan saada selville. Siinä katolinen kirkko tulee mukaan. Se kertoo että onnettomuudet kohtaavat meitä siksi että Jumala on hylätty materialismin ja jatkuvan kasvun tieltä. On palattava uskonnollisuuteen takaisin ja kirkko tulee vaatimaan erityisesti sunnuntain pyhittämistä. Sen mielestä Jumalan viha kohtaa ihmisiä koska on unohdettu lepopäivä. Tämä kysymys on tärkeä, sillä kirkko väittää Jumalan pyhäpäivän olevan Raamatun vastaisesti sunnuntai, viikon ensimmäinen päivä. Tulemme lähitulevaisuudessa näkemään kuinka tätä päivää aletaan vaatia kunnioittamaan syvemmin. Kuitenkin tämän päivän kunnioittaminen on epäjumalan palvelusta, sillä Jumala ei ole lakiaan muuttanut. Sen on tehnyt Rooman kirkko, väittäen sen olevan valtansa merkki, kun se voi tehdä muutoksia kymmeneen käskyynkin. Ihmiset valitsevat puolensa ja silloin on Jeesuksen omien asetuttava Jumalan ja hänen pyhän lakinsa puolelle. Herran sapatti erottaa ne, jotka palvelevat Jumalaa niistä, jotka eivät sitä tee. Se on Jumalan merkki, vastakohtana pedon merkille.

Kun Jumalan tuomion aika koitti taivaassa (Ilm14:7), silloin alettiin maan päällä julistamaan sanomaa, joka kehottaa kunnioittamaan Jumalaa Luojana ja sen voimme parhaiten tehdä kunnioittamalla hänen asettamaansa muistomerkkiä, sapattia.