VIHREÄT NAISET SAULIN TAKANA!?!

Joukkoihin.
http://www.yle.fi/aohjelmat/apiste/arkisto/id15196.html

Kareliakeskuksen epäselvyydet

Toimittajat: Juha Ristamäki ja Boris Salomon
Olemme tulleet Joensuuhun selvittämään, millaisia epäselvyyksiä on ollut Karellikeskus -nimisessä osakeyhtiössä. Aiheesta on täällä kohuttu tänä kesänä.

Karellikeskus on yhtiö, joka pyörittää niin sanottua naisten voimavarakeskusta - sen tarkoituksena on edistää naisyrittäjyyttä Pohjois-Karjalassa.

Meitä kiinnostaa erityisesti puoluejohtaja ja kansanedustaja Tarja Cronbergin rooli tässä kaikessa.

Mutta ensin nautimme torilla maakunnan merkkituotteita - karjalanpiirakoita.

Juha Ristamäki: - Kaksi. Toinen munalla ja toinen ei.

(ostetaan piirakoita, parivalkomme syö niitä?.)

Aivan Joensuun ydinkeskustassa sijaitseva Karellikeskus avattiin maaliskuussa -99.

Reilu vuosi tästä perustettiin Pohjois-Karjalan Karellikeskus - naisten voimavarakeskus Osakeyhtiö - yhtiön tarkoituksena oli ja on hallinnoida pääosin Euroopan unionin ja Suomen valtion tukivaroin pyöritettäviä yrittäjyyshankkeita.

On syntynyt muun muassa piirakkayrittäjärinki. Se tuottaa niitä aitoja karjalanpiirakoita.

Karellikeskus on yrittäjä Mirja Erlundin luomus. Aktiivinen naisyrittäjyyden puolestapuhuja toimii tätä nykyä myös koko Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtajana.

Erlund ja Karellikeskus Oy:n hallituksen jäsen Liisa Pyhäjärvi ottavat meidät vastaan keskuksen tiloissa. He tarjoavat meille kahvia ja karjalanpiirakoita.

Karellikeskuksella on ollut voimakkaita taustavoimia koko sen kuusivuotisen taipaleen ajan.
Vaikeina alkuaikoina tuntuvaa rahallista tukea tuli myös Pohjois-Karjalan liitolta. Sen johtajana toimi tuolloin Tarja Cronberg. Sittemmin Cronberg lähti mukaan myös Karellikeskuksen hallitukseen.

Mirja Erlund: - Hän on ollut erittäin suuri tukija. Henkinen tuki mutta sitten myös sanoisinko käynnistävä voima maakunnassa. Hallituksen jäsen ja asiantuntija, käyttäisin mieluiten sanaa asiantuntija.

Torilla karjalanpiirakoiden ahmiminen jatkuu.

Me olemme matkalla Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskukseen tekemään hieman taustatyötä. TE-keskuksesta löytyy asiakirjoja, jotka antavat vähemmän mairittelevan kuvan Karellikeskus Oy:n toiminnasta. Tässä on TE-keskuksen tarkastusraportti yhä meneillään olevasta Emäntien bisnekset -yrittäjyysprojektista. Projektin hinta on noin 650 000 euroa, suurin osa rahoista tulee EU:lta ja valtiolta.

Tarkastusraportin sanoma on lyhykäisyydessään tämä:
Hankkeen toteuttamisessa on havaittu vakavia puutteita kilpailuttamisessa.
Hanketta hallinnoimaan on palkattu Erlundien perheyritys, jonka työntekijä on Mirja Erlund. Hankkeen kirjanpitoa hoitamaan on palkattu Mirja Erlundin miehen yritys. Siivouksesta vastaa Mirja Erlundin tyttären yritys.

Erlund: - Siis meillä on hallitus tehnyt päätökset. Siinä, jos minä olen ollut osallisena, olen jäävännyt itseni niistä asioista. Toki tämä asia henkilöityy, kun on lähdetty kehittämään tällaista mallia, kun on nollatilanteesta lähdetty, ja jonkun on myös vastuu otettava, niin se on tässä tapauksessa ollut minä. Vastuuta on pitänyt kantaa ja ei siinä ole ollut mitään ongelmaa. Niin kun sanottu, tarkastukset on tarkastettu ja niiden kanssa on ihan hyvä elää.

TE-keskus on tutkinut myös toisen Karellikeskuksen toteuttaman, jo loppuneen, rahallisesti aikalailla samansuuruisen, hankkeen.

Siinä kuvio oli samanlainen: tarkastuksen mukaan "asiantuntijapalveluista suurin osa oli hankittu toteuttajan lähipiiristä".

Erlund: Kaikkiin tarkastuksissa tulleisiin yksityiskohtiin on annettu selvitykset ja jotka rahoittaja on hyväksynyt.

Rahoittaja, Pohjois-Karjalan TE-keskus, onkin jatkanut Emäntien bisnekset -projektin rahoittamista sen jälkeen, kun kilpailutuksia järjestettiin uudestaan. Uusi tarjouskilpailu ei tuonut muutosta: projektin hallinnointi ja kirjanpito pysyivät Erlundien käsissä.

TE-keskuksessa ollaan nyt sitä mieltä, että juridiikka on kunnossa, mutta moraalin perään voidaan aina kysellä.

rahoituspäällikkö Timo Tanskanen Pohjois-Karjalan TE-keskus: - Sehän nyt ei ole sinänsä ole meidän asia päättää, kuka työn saa, vaan nimenomaan se, että se kilpailutetaan oikein.

Projektit jatkuvat, mutta tahra on jäänyt. Näin ajatellaan ainakin Pohjois-Karjalan yrittäjäjärjestössä.

toimitusjohtaja Jouni Mönkkönen, Pohjois-Karjalan yrittäjät: - Totta kai se on ollut kiusallinen. Korostan koko ajan, että sinällään tään erittäin hyvän ja positiivisen naisyrittäjyyden ympärille ei olisi varmaan kaivannut tämmöisiä ilkeitä, ikäviä asioita. Se on totta kai jopa ehkä tuonut jopa hallaa siihen naisyrittäjyysteemaan, ja sitä mekään emme olisi missään tapauksessa toivoneet.

Mitäpä Joensuun seudusta tulee mieleen? Iloiset karjalaiset, rockyhtye Hassisen Kone ja tietysti skinheadit.

Tänään maakunta voi ylpeillä myös puoluejohtajalla. Hänet tavataksemme meidän pitää matkustaa Helsinkiin.

Tuore vihreän liiton puheenjohtaja Tarja Cronberg on ylpeä Karellikeskuksen aikaansaannoksista.

Cronberg: - Karellikeskus on tehnyt tällaista tukityötä, jossa naisten yrittäjäksi lähtemisen kynnys ja pelko siitä, että voiko ottaa riskejä ja lähteä yrittäjäksi, on pienentynyt.

Cronberg vakuuttaa aluksi, että Karellikeskuksessa ovat kilpailutusasiat olleet kunnossa.

Näytämme hänelle TE-keskuksen tarkastusraporttia.

Cronberg: - Mulla on semmoinen käsitys, että osa on tapahtunut ennen kuin olin hallituksessa. Mulla on semmonen käsitys, että me käytiin hallituksessa keskustelua tästä ja hallituksen puheenjohtaja kävi neuvotteluja TE-keskuksen kanssa ja vastattiin kaikkiin näihin kysymyksiin. Niihin on olemassa vastaukset ja teidän on varmaan mahdollisuus saada.

Keskustelumme jatkuessa Cronberg myöntää, että virheitä on tullut. Hän väittää kuitenkin niiden johtuvan siitä, että julkisten varojen kilpailutussäännöt olisivat kovin vaikeita.

Cronberg: - Se voi olla, että yksittäisissä hankkeissa on ollut ongelmia siitä, että koska pitää kilpailuttaa. Mun moni käsitys on, että nämä kilpailutussäännöt ovat muuttuneet hirveen paljon ja on käyty eräänlaista oppimisprosessia.... virheitä on varmasti tehty, mutta niitä on yritetty jatkuvasti korjata.

Cronberg aloitti Karellikeskuksen hallituksessa kesällä 2003. Pohjois-Karjalan TE-keskus teki tarkastuskäyntinsä Karellikeskukseen seuraavan vuoden helmi- ja toukokuussa. Sen jälkeen huhut tukiepäselvyyksistä alkoivat kiertää Joensuussa.

Tässä vaiheessa Cronberg oli jo myynyt omistamansa kaksi Karellikeskus Oy:n osaketta.

Liittyikö se myynti siihen, että silloin alettiin huhuta näistä tukiepäselvyyksistä?

Cronberg: - Ei, Ei. Ei ollenkaan, se liittyi pelkästään siihen, että mulla oli tunne, että mä joudun jääviystilanteeseen, jos mä itse joudun eduskunnassa olemaan tilanteessa, jossa päätetään näistä naisten voimavarakeskusten kansallisesta rahoituksesta.

Reilu viikko sitten Cronberg myös erosi Karellikeskus Oy:n hallituksesta.

Eron hän sanoo liittyneen ainoastaan siihen, että hän luopuu kaikista luottamustehtävistään vihreiden puheenjohtajuuden takia. Suomen kirjastoseuran puheenjohtajana Cronberg tosin aikoo jatkaa.

Takaisin Pohjois-Karjalassa.
TE-keskuksen aivan tuoreesta maksupäätöksestä käy ilmi, että ongelmat Emäntien Bisnes -projektissa jatkuvat edelleen. TE-keskus moittii kirjanpitoa ja hankkeen kuntarahoitusosuuden vajetta.

Tunnettu poliitikko maakunnasta, keskustalainen ex-kansanedustaja Anu Vehviläinen erosi Karellikeskuksen hallituksesta....

Nyt pesäeroa tekee vihreiden Cronberg.

Täällä Joensuussa tosin uskotaan ja toivotaan Cronbergin pysyvän tiivisti kuvioissa mukana. Hänen asiantuntemukseensa luotetaan.

Erlund: - Hän on edelleen asiantuntijajäsenenä meidän hallituksessamme.

Karellikeskuksen projektit ovat poikineet muun muassa sijaisjärjestelmän yrittäjille ja niin sanottuja Naisten taloja, joissa yrittäjät voivat myydä tuotteitaan.
Hankkeiden tuloksista on Pohjois-Karjalassa väitelty lehtien palstoja myöten.

Niin tai näin, tapaus Karellikeskus tulee vielä puhuttamaan.

Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa tässä heinäkuun alkuun päivätyssä kirjeessä, että se aikoo tutkia Emäntien bisnekset -projektin tuet.

Karellikeskuksessa tukien penkominen koetaan pienen piirin ajojahtina.

Erlund: - Se on ikävää, että tällä tavalla toiminta laitetaan kilpailutilanteeseen. Että pienet paikkakunnat, niin sillaisissa toimijoita on aina tietty määrä ja sitten siinä tulee tätä kilpailuhenkeä.

Meillä on juttu kasassa. Poistumme Joensuusta... pussi karjalanpiirakoita matkaeväinä.