Kun puhutaan Suomen sisällisodasta, I-maailmasodasta ja varsinkin II- maailmansodasta (Suomen kohdalla talvi- ja jatkosota).
Niin aina on ikäänkuin itsestään selvää, että vastapuolella (Neuvostoliitto) taistelujen lopputuloksena on paljon suurempia tappioita ja ase menetyksiä. Säännönmukaisesti.
Olen kyllä lukenut, miten esim. Stalin sanoi tappion jälkeen; uudet ja vielä vahvemmat joukot rintamalle. Loputtomasti.
Neuvostoliitto menetti kaatuneina 13,7 miljoonaa miestä, haavoittuneita 1,5 kertaa enemmän, joista toki osa palasi sotimaan.
Saksa kaikilla rintamilla yhteensä 3,5 miljoonaa miestä (Spectrum).
Mutta miksi ihmeessä armeija ei kapinoinut tai tehnyt asialle mitään?
Kyllähän armeijan komentajat näkivät sen typerän teurastuksen.
Niin aina on ikäänkuin itsestään selvää, että vastapuolella (Neuvostoliitto) taistelujen lopputuloksena on paljon suurempia tappioita ja ase menetyksiä. Säännönmukaisesti.
Olen kyllä lukenut, miten esim. Stalin sanoi tappion jälkeen; uudet ja vielä vahvemmat joukot rintamalle. Loputtomasti.
Neuvostoliitto menetti kaatuneina 13,7 miljoonaa miestä, haavoittuneita 1,5 kertaa enemmän, joista toki osa palasi sotimaan.
Saksa kaikilla rintamilla yhteensä 3,5 miljoonaa miestä (Spectrum).
Mutta miksi ihmeessä armeija ei kapinoinut tai tehnyt asialle mitään?
Kyllähän armeijan komentajat näkivät sen typerän teurastuksen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos nyt puhutaan Puna-armeijasta...
1. Stalinin järjestämät "puhdistukset" olivat tehneet armeijasta äärimmäisen lojaalin puolueelle aina aliupseeritasolta lähtien.
2. Saksalaisten yllätyshyökkäys ja säälimätön miehityspolitiikka jätti jopa katkerimmille Neuvostoliiton vihollisille syyn taistella saksalaisia vastaan ja mikä voisikaan olla suurempi yhdistävä tekijä kuin yhteinen vihollinen?
3. Varsinaisen Puna-armeijan lisäksi Neuvostojoukkoihin kuului myös NKVD:n erikoisjoukot, joiden tarkoituksena oli kitkeä kaikki "vastavallankumouksellinen" ajattelu kaikilta armeijan tasoilta. Nämä komissaarit soluttautuivat aina pienimpiin joukkoosastoihin asti ja pitää yllä taistelumoraalia ja rangaista pettureita.
4. Neuvostopropagandan tehokas käyttö tuki kansallista yhtenäisyyttä ja saksalaismiehittäjien raakuutta hyvinkin äärimmäisellä tavalla. Voittoja paisuteltiin ja häviöitä vähäteltiin tai jätettiin kertomatta.
5. Komentajien "pätevyyttä" mitattiin useinmiten vain uskollisuudella ja poliittisella sokeudella (eli jos uskot kiihkeästi Staliniin ja pidät suusi tukossa, niin kyllä se ylennys vielä joskus tulee...).
Puna-armeijassa mitattiin taistelujen kovuutta kaatuneiden määrällä.
Kun reservit oli rajattomat, niin komentajien ei tarvinnut koskaan miettiä joukkojen säästämistä.
Koulutus oli myös ensimmäisen maailmansodan peruja ja meni oma aikansa ennenkuin tätä muutettiin, varsinkin hyökkäyksissä käytettiin tälläistä massahyökkäys tekniikkaa.
ennakkoon miestappiot, tai tappioilla ei ole väliä.
Esim. amerikkalaisten maihinnousutaistelut Japania vastaan. Komentajat pystyivät ennakkoon arvioimaan miestappiot. Ehkä niitä tappioita optimoitiin hyökkäystavan mukaan, mutta tappiot eivät olleet este hyökkäysten aloittamiseen.