Suomen presidentin suurin toimivaltahan lienee ulkopolitiikassa ja kansainvälisissä asioissa.
Haluammeko jatkaa nykyistä Halosen linjaa, jossa olemme käytännössä NATO:n ulkojäsenenä kuitenkin ilman sen suomia turvatakuita osallistuen sen sotilasoperaatioihin maailmalla?
Vai haluammeko uuttaa Niinistön linjaa, jossa on se ero Halosen linjaan, että liitymme NATO:n täysjäseniksi?
Toinen ero on suhtautuminen Suomen oman puolustuskyvyn ylläpitämiseen. Halonen on Puolustusvoiman Ylipäällikkönä hyväksynyt maamme puolustuksen kannalta elintärkeiden maamiinojen poistamisen (lukekaa kenraali Lauri Sutelan kanta).
Haluammeko jatkaa nykyistä Halosen linjaa, jossa olemme käytännössä NATO:n ulkojäsenenä kuitenkin ilman sen suomia turvatakuita osallistuen sen sotilasoperaatioihin maailmalla?
Vai haluammeko uuttaa Niinistön linjaa, jossa on se ero Halosen linjaan, että liitymme NATO:n täysjäseniksi?
Toinen ero on suhtautuminen Suomen oman puolustuskyvyn ylläpitämiseen. Halonen on Puolustusvoiman Ylipäällikkönä hyväksynyt maamme puolustuksen kannalta elintärkeiden maamiinojen poistamisen (lukekaa kenraali Lauri Sutelan kanta).
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomen valmius osallistua kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan perustuu usean erilaisen joukkotyypin ylläpitoon ja tähän liittyviin alustaviin henkilösijoituksiin sekä materiaalivarauksiin. Suomen kansainväliset valmiusjoukot on ilmoitettu YK:n, NATO:n ja EU:n joukkorekistereihin. Ylläpidettävien joukkotyyppien pohjalta perustetaan, varustetaan ja koulutetaan tehtävään lähetettävä suomalainen rauhanturvajoukko kunkin operaation vaatimusten mukaisesti. Suomalaisiin valmiusjoukkoihin kuuluu mm. mekanisoitu jääkäripataljoona, pioneeripataljoona, kuljetuskomppania, sekä siviilien ja sotilaiden yhteistyöhön erikoistunut CIMIC- komppania (Civil-Military Cooperation). Lisäksi valmiusjoukkoihin kuuluu miinalaiva, esikuntaupseereita ja sotilastarkkailijoita.
Suomi on osallistunut rauhanturvaamistoimintaan vuodesta 1956 alkaen noin 46.000 sotilaalla yhteensä 30 eri operaatioon. Syyskuussa 2005 Suomi osallistui yhteensä kymmeneen sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon (kuva). Näistä seitsemän oli YK:n, kaksi NATO:n ja yksi EU:n operaatio. Operaatioissa oli yhteensä 836 suomalaista sotilasta. Operatiivisesti suomalaiset kriisinhallintaorganisaatiot ovat kentällä operaation toimeenpanijan alaisia.
Konsensusperiaatteella toimivana sotilaallisena puolustusliittona Nato ei ole jäsenmailleen ensisijainen väline terrorismin torjunnassa ja ehkäisemisessä. Nato ei taistele terrorismia vastaan puolustuksellisesti tai ennaltaehkäisevästi, vaan se on jäsenmaiden tiedustelupalveluiden, poliisin, rahoitustarkastuksen ja muiden siviiliorganisaatioiden tehtävä. Naton toiminnassa korostuu yhteistyö muiden kansainvälisten organisaatioiden kuten EU:n ja YK:n kanssa. Terrorismin vastainen toiminta on myös Nato-Venäjä -yhteistyön näkyvin osa-alue.
Lähteet: http://www.mil.fi/perustietoa/julkaisut/kokonaismaanpuolustus/2/2_4_3.html ja http://www.mil.fi/perustietoa/julkaisut/kokonaismaanpuolustus/2/2_5_4.html