Kannattaisi vakavasti miettiä, mitä siitä seuraisi jos Niiinistöstä tulee presidentti. Niinistöllä olisi presidenttinä valta johtaa Suomi Naton jäseneksi. Naton turvatakuut eivät ole ilmaiset vaan Suomen tulisi lähettää joka vuosi suomalaisia sotilaita Naton tarpeisiin. Ja Naton joukoissa sotilaat joutuvat todellisiin ja vaarallisiin sotilasoperaatioihin. Haluatko sinä, että suomalaisia menehtyy Naton joukoissa?
Niinistö ja suomalaisvainajat!
Tätä se tarkoittaa
1146
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomalaisia rauhanturvaajia on tällä hetkellä mukana 530 henkilöä kahdessa NATO-johtoisessa rauhanturvaoperaatiossa Afganistanissa ja Kosovossa.
Lisäksi Suomi on mukana EU:n taistelujoukoissa ja NATO:n sotaharjoituksissa.
"Suomi tukee aktiivisesti EU:n nopean toiminnan kyvyn kehittämistä. Tavoitteena on täysipainoinen, kansalliseen erikoisosaamiseen ja tiettyjen maiden kanssa tehtävään pitkäaikaiseen yhteistyöhön perustuva osallistuminen unionin taisteluosastoihin. Suomi valmistautuu osallistumaan kahteen taisteluosastoon, joista saksalaishollantilais- suomalainen osasto on ensimmäistä kertaa valmiudessa vuoden 2007 alkupuolen ja ruotsalais-suomalais-virolais-norjalainen vuoden 2008 alkupuolen. Tarvittavien nopean toiminnan voimavarojen kehittäminen Suomen taisteluosasto-osallistumisen mahdollistamiseksi on ensisijainen tehtävä kansallisen kriisinhallintakyvyn kehittämisessä lähivuosina. Samanaikaisesti tullaan parantamaan Suomen valmiuksia osallistua kansainväliseen operaatiosuunnitteluun ja -valmisteluun.
EU:n ja NATOn välinen tiivis yhteistyö luo pohjan eurooppalaisten kriisinhallintavoimavarojen kehittämiselle. EU:n voimavaratyön puitteissa asetettavat vaatimukset tulevat olemaan yhdenmukaisia jo olemassa olevien Naton standardien kanssa. Nykyisen harjoituspolitiikan mukaisesti EU ei myöskään toteuta joukkotason harjoituksia, vaan kansallisten ja monikansallisten joukkojen harjoitukset ovat jäsenmaiden vastuulla. Osallistuminen Naton harjoitustoimintaan ja joukkojen yhteensopivuuden edelleen tehostaminen rauhankumppanuuden suunnittelu- ja arviointiprosessin (PARP) avulla säilyvät näin ollen keskeisessä roolissa käytännön kriisinhallintavalmiuksien kehittämisessä. Tavoitteena on entistä suorituskykyisempi kriisinhallintajoukko käytettäväksi erikseen kansallisesti päätettessä YK:n, EU:n tai Naton toimeenpanemiin kriisinhallintaoperaatioihin.
Kaikkien puolustushaarojen erikseen määriteltäviä joukkoja kehitetään siten, että niitä voidaan käyttää myös kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Samalla luodaan kyky osallistua nykyistä vaativampiin operaatioihin, mikä edellyttää suorituskykyisempien joukkojen kehittämistä. Kansainvälisten valmiusjoukkojen kehittäminen ja koulutus perustuu kansalliseen joukkotuotantoon."