Jotkut teistä tunnistavatkin minut. Silloin kun kaikki menee päin helvettiä, tuntee olevansa yksin... mikä ilmaus erotetulta. Mitä sitä miettii? Mistä saada ymmärrystä? Voiko olla otollisempaa paikkaa kuin tämä!!!! Tietää saavansa otollisen maaperän murheilleen. Minusta tuntuu kuin haluaisin helvettiinkin ennemmin kuin astun enää sen kynnyksen yli...
Vihan tunteet
entinen_sisar
322483
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Miksi olet entinen sisar? Olet kertonut palstalla että uskot JT opetuksiin lujasti ja tutkit aikoinaan ahkerasti heidän kanssaan. Eikö juuri kaltaistesi ihmisten pitäisi olla hyvin tyytyväisiä JT yhteisön jäseniä. Mikä meni pieleen?
Kirjoitat sen verran "sekavasti" ettei viestisi oikein avaudu ulkopuolisille.
Nyt minut tunnistetaan, mutten välitä siitä. Luultavasti tapan itseni, joten ei sillä väliä. Olen kertonutkin miten mieheni pahoinpiteli minut. Lähdin kouluttautumaan, koska olin päättänyt erota ja elättää lapseni. Matkan varrella lankesin maailmalliseen viimeisenä koulutus päivänä. En pystynyt kantamaan taakkaani, joten kerroin vanhimmille ja miehelleni. Hmm, ei siitä sitten enenpää... Lähdin töihin. Vanhin lapseni rupesi tulloin käyttäytymään oudosti. Melko pian sain tietää, että oli ollut poissa koulusta viikkoja. Seurusteli miehen kanssa joka käytti huumeita. Alkoi vuosien helvetti. En ikinä unohda tuota aikaa. Tein työtä, etsin yö kaudet lastani ja yritin käydä kokouksissa. En enää luottanut lapseeni, elimme valheessa. Muistan kuinka ajattelin, että mikäli hänkään ei halua paratiisiin, mitä minä siellä teen. Sinnittelin ja sain lapseni väkivalloin (en koskenut lapseeni) riistettyä tuosta seurasta, sillä seurauksella, että hän VIHASI minua. Hän pysyi mukana rimaa hipoen jottei tullut erotetuksi. rakastui ja meni naimisiin. Pojasta, maailmallisesta tuli Jt. Hän on vieläkin, tosin olen huolestunut... Rakastuin,
KOSKA HALUSIN OLLA RAKASTETTU!!!!!!!!!!!!!!!! Minut erotettiin. Minä erosin avioliitostani. Jätin tuon kaverin, lopetin kaikki paheeni. Palasin nöyränä ja katuvana takaisin??? Ajattelin jo pyytää takaisinkin seurakuntaan... Nyt nuorin tyttöni on rakastunut ihanaan maailmalliseen poikaan. Oikein unelma poikaan... Käyttäydyin kuin sisar, olin avoin ja kerroin miksei tuo käy, vaikka en voisikaan päättää heidän puolestaan. Otin avuksi kaikki oppimani. Yritin toimia täysin toisin kuin ensimmäisellä kerralla. Vanhin tyttäreni käänsi selkänsä sisarelleen ja lupasi kertoa vanhimmille. Minä tein sen ensin. HEIDÄN VÄLILLÄÄN EI OLE TAPAHTUNUT VIELÄ MITÄÄN!!! Vanhin kertoi, että olin näyttänyt vihreää valoa (taustani takuulla painoi lisäksi). Valitettavasti alaikäisen lapseni keskusteluun en pääse mukaan taustani huomioon ottaen. En joskus olisi saanut mennä toisen lapseni häihinkään (sanottiin suoraan), jotta muut Jt:t pääsisi. En meinannutkaan mennä, vaan lopulta en voinut olla menemättä (pyydettiin paria päivää ennen tyttäreni toimesta) esikoiseni häihin. Kunpa EN OLISI MENNYT. OLIN NIIN ITSEKÄS!!!!!!! Nyt muistin tuon ja minuun sattuu!!!! Kuinka olen yrittänyt!!!?? Ennen joulua tein vielä ISON konkurssin. Saan uhkauksia, kiristyksiä ja Toivomuksia, että tappaisin itseni. Minulla ei ole ketään, ettekö kuule MINÄ HUUDAN, EI KETÄÄN KUKA PITÄISI KIINNI. ESTÄISI MINUA VAJOAMASTA. MINÄ HALUAN KUOLLA, KUULITTEKO KUOLLA. Minä en ole mitään, olen vain äiti...
Jos tekstisi on aitoa, niin hakeudu ammattiauttajan puheille.
Mikäli sinulla ei riitä siihen rohkeutta, yritä keskustella ongelmastasi vaikka anonyyminä jonkun luotettavan henkilön kanssa.
Jos haluat purkaa pahaa oloasi minulle, voit kirjoittaa luottamuksella suomi24:n tai hotmailin postiini.
Voimia sinulle.
Mitähän tuohon sanois, jos nyt muutaman lauseen:
1. Ihmiselon ihanuus ja kurjuus
2. Kun käy pohjalla ja selviää yli, kestää vaikka mitä.
3. Sinähän selviät tuosta yli, eikö vaan?
Terv: Erään kolme kertaa itsemurhaa yrittäneen uskovaisen ystävä.
Siulla taitaa ollut rankkaa?
Harva täällä kertoo itsestään noin suoraan.
Rankkaa on ollut, mutta sitä saa mitä tilaa. Elän aika rankkaa elämää, se on myönnettävä. Tähänkin tottuu ja ennen niin isot murheet eivät nykyään välttämättä tunnu missään. *Turtunut*
Huomaa, että minä en ole yrittänyt itsemurhaa, vaikka ajatuksissa se pyöri joskus 4 vuotta sitten.
=)
Kyllähän sitä kaikenlaista pyörii omassakin päässä. Muutaman kerran oon seisonu sillan kaiteella, mutta oon päättäny ihan vittuillessani jäädä elämään.
On tuo kaveripiiri muuttunut aikalailla erottamisen jälkeen. Normaalit eteenpäin pyrkivät maailmalliset eivät ymmärrä halveksuntaani rahaan tai tulevaisuuden suunnitelmiin. Mieluiten koitan elää tässä hetkessä. Harmi vaan kun se menee aika usein kännäämiseksi.
No kyllä mä kuitenkin hommani hoidan töissä ja vapaalla sitten laulan pakkomielteenomaisesti karaokea.
Eli onpas hauskaa..
Kuulostat jonkinverran minulta. En ole huomannut mahdollisia aikaisempia viestejäsi ja sinusta en siis tidä juuri mitään. Mutta jos haluat jotain kirjoitella niin osoite on: [email protected]
Tsemppiä=)
Tiedän tunteesi. Itsekin painiskelen samojan asioiden kanssa.
Välillä vihaan kaikkia, välillä tulee hyviä muistoja. Elämä ei liene helppoa.
En vastusta mitään uskontoa, mutta katkeruuden tunteet on todella vaikea painaa pois.
Netti on siitä hyvä että löytää samoin tuntevia ihmisiä.
Takaisin on todella vaikea mennä. Senkin kuitenkin ymmärrän, jos joku sitä haluaa. Mutta miten sen asian itsellensä perustelee???
Siinäpä pulma.
Olen joskus purkanut huonoa oloani täällä on helpottanut...
joskus tulee tilanne jossa on annettava anteeksi - toisille - itselleen - kaikille...
syyllisyyttä tästäkin.
Tiedän myös, että kohta joku ilkeä "sisar" tai "veli" olevinaan hyökkää kimpuuni ja väittää minua valehtelijaksi tai loukkaa minua jotenkin muuten... Pakko ottaa lääkkeitä. Puren kamalasti hammasta. Miten ne voi olla noin ilkeitä? Vaikka olisin kummonen hylkiö, eikö minua silti voida vaikka nimellisesti olevinaan kunnioittaa???
... tänään.
toivotaan että ehkä huomenna, ehkä joskus on aika antaa anteeksi, sillä se helpottaa. ei tarvitse kantaa kaunaa kenellekään.
sitä paitsi kyllä sinua ja meitä kaikkia kunnioitetaan ja rakastetaan.
Jumalan siunausta
Pietari vastasi hänelle ja sanoi:
"Jos se olet sinä, Herra,
niin käske minun tulla tykösi vettä myöten."
Hän sanoi: "Tule."
Ja Pietari astui ulos venheestä
ja käveli vetten päällä mennäkseen Jeesuksen tykö.
Mutta nähdessään, kuinka tuuli, hän peljästyi ja rupesi vajoamaan
ja huusi sanoen: "Herra, auta minua."
Niin Jeesus kohta ojensi kätensä, tarttui häneen ja sanoi hänelle:
"Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?"
Ja kun he olivat astuneet venheeseen, asettui tuuli.
Niin venheessä-olijat kumarsivat häntä ja sanoivat:
"Totisesti sinä olet Jumalan Poika." (Matt.14:28-33)
En tiedä taustastasi mitään, mutta haluan sanoa sinulle, että ole rauhassa.
Jo Vanhatestamentti sanoo, että synnit saa anteeksi.
Hesekieli kertoo 14-16 seuraavaa:
ja jos minä sanon jumalattomalle, että hänen totisesti on kuoltava, mutta hän kääntyy pois synnistänsä ja tekee oikeuden ja vanhurskauden, antaa takaisin tuo jumalanon, pantin, korvaa riistämänsä ja vaeltaa elämän käskyjen mukaan, niin ettei vääryyttä tee-niin totisesti hän saa elää, ei hänen ole kuoltava.
Hänen syntejänsä jotka hän on tehnyt, ei ensinnäkään muisteta; hän on tehnyt oikeuden ja vanhurskauden, hän totisesti saa elää.
Luukas 21: Niin Hän sanoi: katsokaa ettei teitä eksytetä. Sillä monta tulee Minun nimessäni sanoen "Minä olen se, ja; Aika on lähellä.
Mutta älkää menkö heidän perässään.
Heidän hedelmistään te heidät tunnette.
Mitä tahansa oletkaan tehnyt, kääntymällä Jeesuksen puoleen ja anomalla anteeksi, sinä totisesti saat anteeksi.
Olisi minustakin tullut uskonnonuhri, ellei Jeesus olisi varjellut ja neuvonut.
Olen jättänyt väärät paimenet omiin oloihinsa ja ottanut suoran yhteyden Jeesukseen.
Hän totisesti elää ja toimii samoin kuin on aina toiminut: parantaa ja sitoo haavat.
Hän todella toimii eikä vain ole.
Rukoile lastesi puolesta ja jätä heidät Herran haltuun, Herra pelastaa heidät väärästä.
... olen turta lääkkeistä, muttei mikään ole muuttunut tai auttanut. silti kiitän teitä kaikkia rohkaisun sanoista. kiitän eityisesti siitä , ettei kukaan ole satuttanut...
Kirjoitin sinulle sähköpostia.
Tuossa tilanteessa asiat eivät muutu yhdessä yössä. Ymmärräthän, että toipuminen masennuksesta on hyvin aikaa vievää, masennushan aiheuttaa paljon myös fyysisiä oireita henkisten lisäksi. Mieli tarvitsee myös runsaasti aikaa, tuollaisia asioita ei voi käsitellä lyhyessä ajassa. Ehkäpä huomaat vaikkapa puolen vuoden päästä että jotain edistystä on tapahtunut tähän tilanteeseen. Olet varmasti ollut hyvä äiti ja yrittänyt parhaasi kaikinpuolin.Muistathan että kukaan meistä ei ole täydellinen,älä siis syytä itseäsi. Keneltäkään ei voi enempää vaatia. Tärkeintä on että keskityt nyt pelkästään omaan hyvinvointiisi ja päivittäiseen selviämiseen. Ajatuksissani halaan sinua ja toivon ettet anna periksi. Tsemppiä sinulle!
... miten Sinulle ja muille kertoisin, miten viestinne ovat minua lohduttaneet. Kerran ennenkin olin epätoivoinen, hyvin epätoivoinen. Silloin sain osakseni sellaista pahaa, mikä nujersi minua lisää. Nyt olin valmistautunut siihen, että minut saa vaikka väkivalloin nujertaa. Nyt koenkin aivan päinvastoin, kaikki ovat kannustaneet. Lähetin seurakunnalle kirjeen. Toivon, että ymmärtäisivät minua, äitiä äitinä. Olen valmis lapseni edun edessä luopumaan opikeuksista, mutta toivon, etten joutuisi sellaisen tilanteen eteen, että sydämeni tulisi liian raskaaksi antamaan anteeksi. En tiedä mitä keskiviikko tuo tullessaan, silloin he saavat sen. Huomenna puhutaan tyttäreni kanssa. Elämästä on tullut vaikeaa. Ohdakkeelle kiitos avuntarjoamisesta, ehkä jo keskiviikkona tarvitsen sitä. En muuta toivoisi, kuin että osaisin oikein toimia ja että voisin siitä iloita. Ettei se toisi mielipahaa lisää.
Kaunis kiitos Sinulle! Miten vähäpätöisiltä nämä sanat tuntuvat siihen saatuun lohdutukseen nähden.
entinen_sisar edelleen.
Kannattaa olla varovainen niiden kanssa. Kokeileppa sellaista lääkettä kuin Remeron, joka toimii hyvin masennukseen ja saa nukuttua. Tappaa osittain rankimmat tunteiden ääripäät, mutta riippuen tapauksesta voi olla hyväkin vaihtoehto. Ei ole edes kolmiolääke.
Siitä löytyy halvempi valmiste joka on Mirtazapin ratiopharm.
Toi alkaa vaikuttamaan sitten noin viikon kuluttua, mutta univalmius paranee noin tunnin kuluttua nauttimisesta heti kuurin aloitettua.
Entisenä Jehovan todistajana,nyt Jeesukseen uskovana pyydän:"huuda avuksesi Jeesusta".
Se auttaa.
Minulle on käynyt paljolti samoin kun sinulle.Olin JT.sta pois lähtemisen jälkeen kolmisen vuotta ihan hukassa,mutta kun aloin lähestyä Jeesusta alkoi asiani vähitellen muuttumaan parempaan suuntaan EIKÄ JEHOVAN TODISTAJILLA ollut asian kanssa mitään tekemistä.
Paholainen haluaisi että menisit takaisin "järjestön" joukkoon,silloin hän saisi pidettyä sinut pihdeissä.
Jotta pääsisit heistä todella eroon huuda avuksi JEESUSTA.
Hänen rauhaansa sinulle.
Muista ettei Jumala ole tehnyt sinulle mitään pahaa. Ihmiset eivät ole nähneet sinun sydämeesi, Teit oikein ja teit kaikkesi. Varmasti olit vilpitön ja yritit enemmän kuin kaikkesi. Uskon sinua. mutta uskon myös siihen että vaikeuksien jälkeen on helpompaa elää ja olla.
Jos loukkaanuit ja vihastuit ihmisiin, älä syytä Jumalaa siitä. Tiedät ettei Jumala saa aikaan tätä kaikkea pahaa. Et sinä kaikkien silmissä ole paha.
Minulla ei ole sanoja ilmaisemaan sitä mitä sinulle haluan sanoa, sanoittakin ymmärrän sinua.
En osaa sanoa sinulle paljoa lohdutukseksi. Olen parhaillaan itsekkin myllerryksen keskellä ja joutunut aikoinaan moneenkin kertaan sisarten ja veljien kohteeksi, muuta he ovat vain ihmisiä, mitä he tietävät ja voivat minulle tehdä? Sinun sisälläsi on ihminen joka on tehnyt parhaansa. Yksin olet, niin kaikki erotetut ovat, koska elämä on ollut rakentunut kokousten ja muun sellaisen ympärille. Nyt ystävät eivät voi olla ystäviä enää.
Tulevaisuudesta, itse teet ratkaisusi.
Muista että ihmiset on Aatamin jälkeläisiä epätäydellisiä, myös vanhimmat. Jos vääryyttä olet kokenut niin Jumala korjaa aikanaa vääryydet ja antaa ulospääsytien vaikeuksista omana aikanaan.
... on niin kuin kuin monet puhuisivat omia ajatuksiani, sinäkin Maria Magdalena. Ihan kuin ensimmäistä kertaa erottamiseni jälkeen tajuaisin, etten ole yksin. Meitä on muitakin jotka tuntevat ja ovat ihan hukassa. Missä vaiheessa minäkin omaksuin totuuden niin, että elin täysin sen järjestön sisällä, että kun minut nyt on erotettu olen ihan hukassa. Ihan kuin olisi viety autiomaahan pelkät vaatteet päällä ja annettu kartta, josta puuttuu piste "tässä olet nyt". Matkaa on kilometri tolkulla jonnekin mistä et yhtään tiedä sittenkään mihin päädyt? Tässä maailmassa kuitenkin elin lähes kolmekymmentä vuotta. Miksi se on nyt niin vieras ja pelottava?
Hyvää yötä kaikille ja rauhallisi unia. Minulla polttaa vatsa ihan hirveästi. Pelottaa huominen ja se mitä tulemaan pitää? Otin kolme pilleriä, yritän saada nukuttua nyt, ellen saa otan lisää... en kestä muuten...
Sinä tulet tuntemaan Jeesuksen ja se vapauttaa sinut taakoistasi.
Uusi on alkanut, eikä kukaan voi sinua enää loukata.
Puhu Jeesukselle kaikesta mitä olet kokenut, Hän kuulee, lohduttaa ja parantaa.
Olen itse kokenut saman.
ja pidä siitä kiini.Muista, että lähes kaikki ihmiset pitävät sinua tasa arvoisena. Pieni vähäpätöinen, joskin aika hallitseva joukkio on hallinnut sinua ja perhettäsi.
Onko pieni harkinnan ja keskustelun paikka mitä olet saanut ja mitä sinä haluat elämältäsi? Olen itse entinen JT ja kovimmat vieroitusoireeni käynyt. Elämässä tapahtuvia oppeja voi yrittää soveltaa monellakin tapaa.Vanhoilla päivillä kävin tietokonekurssin ja siellä jäi hyvä neuvo mieleen; "Kun teet koneella virheen, niin useinmiten hätäännyt ja teet vielä isomman virheen heti perään. Siis jos teet virheen älä tee mitään , vaan ajattele, totea mikä mahdollisesti meni pieleen. Usein voi korjata mokan ja taas jatkaa". Olen yrittänyt tuota ohjetta soveltaa elämässäkin ja se on aika toimiva.
Joskus elämän vaikeuksissa tunnepuoli tulee voimakkaasti pintaan, mikä on aivan inhimillistäkin. Kuitenkin ongelmia ratkottaessa on hyvä useinmiten ajatella "järjellä".En voi kuin toivoa sulle voimaa ja rakentavia ajatuksia. Toivottovasti sinulla ihmisiä kenen kanssa voit luottamuksellisesti keskustella asioista. Kaikkea hyvää
Jaksatko yhtään paremmin. Me esirukoilijasi rukoilemme puolestasi. Ole rohkea, älä anna heidän sitoa itseäsi minkäänlaiseen paulaan, vaan kerro Jeesukselle asiasi ja totisesti apu tulee.
Nakkaa viestillä, jotta tiedämme vointisi.
Miten kerrotan Jesukselle viesti. ai näin netissä ? Ja sinä vastaat. Nyt ei logiikka pelaa!
Oli kysymys kahdesta eri asiasta:
1. Voinnin tiedustelu ja yhteydenottopyyntö
2. Kehoitus avun pyytämiseseen Jeesukselta
Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni,
niin minä sen teen. (Joh.14:14)
on siinä, kun sen esitää niin ihminen avautuu ja huomaa mitä häneltä puuttuu. Jääkö hän odottamaan tuloksia ja vastauksia. EI vaan hän alkaa tiedostamatta tekemään työtä asioiden eteen jotka hän on kokonut puutteena.
JOs nämä kaksi mainittua asiaa olis totta ei tätä palstaa olis.
Kirjoitin maanantaina kirjeen seurakunnalle. Olin niin vilpitön kuin vain oli mahdollista. Uskon tai ainakin haluan uskoa ymmärtämykseen ja oikeudenmukaisuuteen.
Tiistaina tyttäreni kanssa juteltiin. Keskustelu oli ollut lämmin ja kannustava. Niihin oli helppo yhtyä.
Keskiviikkona kirjeeni luettiin ja vastattiin, että siihen vastataan viikolla kuusi?
Miksi kaikki on niin vaikeaa? Nyt minun on vain odotettava!!!
Minulla on eilisestä asti ollut hirveästi sydämen lisälyöntejä, lähes joka toinen. Se kertoo vain siitä, että paine sisälläni on kova ja olen myös aika uupunut ja väsynyt.
Yritetään jaksaa, yrittäkää tekin.
Entinen_sisar
miten sinun pitää elämäsi elää. Sieltä seurakunnan puolelta elämän ohjeita tulee ja ne muistaa aina sanoa , että me ymmärretään.
Voiko joku todella ymmärtää toisen ongelmia ja kriisitilanteita? Varmaankin ihminen joka neuvojen myöta on myös tukemassa henilöä ei pelkästään ongelmissa vaan myös ystävänä ja läheisenä henkilönä.
Minä sinä näet JT järjestön, kun tunnut olevan siitä todella riippuvainen? Oletko läheis riippuvais suhteessa järjestöön ja niihin ihmisiin.
Jos joutuisit autiolle saarelle olisi toden näköistä, että varmistaisit ensin elämis mahdollisuudet ja seuraavaksi tekisit asioita jotta etsijät paikantaisivat sinut. Varmaan myös uskoisit että sinua etsitään.
Teeppä koe: ensimmäiseksi laita nykyinen elämäsi järjestykseen ja jää odottamaan "etsijöitä" älä pidä yhteyttä todistajiin. Elät vain omaa eläämääsi. Yks kaks huomaatkin ettet tarvitse veljes seuraa voidaksesi elää tasapainoista elämää.
Muista, että tämän päivän JT ohjeet voi olla jo huomenna vanhoja. Vanha sääntö on edellen voimassa SYNNYMME- ELÄMME- KUOLEMME. Ensimmäiseen ja viimeiseen meillä ei ole vaikutus mahdollisuuksia, mutta keskimmäiseen, siis elämäämme voimme vaikuttaa paljonkin.
Onnea sinulle.