Meille Suomalaisille olisi ollut parempi, jos olisimme jääneet katolisiksi silloin kun Ruotsi kääntyi luterilaiseksi.
Meidän identtiteettimme on liian vahvasti tässä kielessä, identiteetti pitäisi aina muodostua useammasta tekijästä.
Luterilaisuus on hyvä pointti itää vastaan, länttä vastaan jää identtiteetin määreeksi kieli ja siitä tulee ongelma koska maamme on kaksikielinen.
Jos kuuluisimme eri kirkkoon kuin Ruotsalaiset, tarkoitan tietenkin että kuuluisimme Katolisiin niinkuin kuuluu Puola.
Silloin ei kieli nousisi niin hallitsevaksi piirteeksi, se voisi jopa olla yhdistävä tekijä.
Onhan toinen kieli Ruotsi ...
Silloin ei meidän historiaammekaan tarvitsisi Ruotsalaistaa koko ajan, tämähän jatkuu tänäkin päivänä vaikka olemme itsenäisiä ...
Meidän identtiteettimme on liian vahvasti tässä kielessä, identiteetti pitäisi aina muodostua useammasta tekijästä.
Luterilaisuus on hyvä pointti itää vastaan, länttä vastaan jää identtiteetin määreeksi kieli ja siitä tulee ongelma koska maamme on kaksikielinen.
Jos kuuluisimme eri kirkkoon kuin Ruotsalaiset, tarkoitan tietenkin että kuuluisimme Katolisiin niinkuin kuuluu Puola.
Silloin ei kieli nousisi niin hallitsevaksi piirteeksi, se voisi jopa olla yhdistävä tekijä.
Onhan toinen kieli Ruotsi ...
Silloin ei meidän historiaammekaan tarvitsisi Ruotsalaistaa koko ajan, tämähän jatkuu tänäkin päivänä vaikka olemme itsenäisiä ...
Vastaukset 17
Vanhimmat
Luterilaisuuteen siirryttiin Kustaa Vaasan aikana, kun sanaa oli kaikkialla Ruotsin valtakunnassa "puhtaana saarnattava". Ei tämä itäinen osa valtakunnasta voinut mitenkään jäädä katoliseksi.
Täällä uskonpuhdistusta toteuttivat ensin Pietari Särkilahti ja sitten Mikael Agricola. Agricola kylläkin antoi vihkiä itsensä Turun piispaksi katolisin menoin, ehkä jonkinlaisena protestina kirkon omaisuuden takavarikoinnille.
Katolisuutta kyllä pyrittiin myöhemmin palauttamaan, erityisesti Juhana III:n ("Herttua") aikana, puolisohan oli katolinen ja poika Sigismund nousi Puolan valtaistuimelle.
Suomalaisia oli Keski-Euroopassa jesuiittakoulussa, mm. Jussoilat Raumalta ja Olavi Sundergelt Ulvilasta (myöhemmin kirkkoherrana Tarton katolisessa seurakunnassa Virossa).
Näinhän se meni, mutta oliko se silti mahdotonta.
Hallitsijat ovat kyllä tunnustaneet tosiasiat uskonnon suhteen ennenkin.
Kustaa Vaasa takavarikoi kirkon maat saadakseen maata läänityksinä jaettavaksi omille sotilailleen, valtakunta tarvitsi armeijan.
Läänitysjärjestelmä oli välttämätön sillä Kustaa oli liian köyhä pitämään palkka-armeijaa.
Tilaisuus uskon vaihtanmiseen takaisin oli Sigismundin valtaannousun yhteydessä, mutta Fleming kuoli juuri ennen ratkaisuataistelua ja leski ei pystynyt yksin pitämään puolia.
Eikä uutta johtajaa noussut aateliston piiristä.
Katolisuus olisi varmasti palautettu koko Ruotsin valtakuntaan eikä pelkästään lahden tälle puolen. Ei uskonto siinä tapauksessa olisi suomalaisille mitään etua tuonut.
Ei tietenkään, jos myös Ruotsi olisi vaihtanut uskonnon takaisin ...
Pointti on nimenomaan siinä, että jos uskonnosta halutaan tehdä meille etu suhteessa Ruotsiin, niin uskonnon pitää olla silloin eri kuin Ruotsalaislla.
Eikä missään nimessä sama kuin Venäläisillä, silloin valitaan Eurooppalainen vaihtoehto eli Katolilaisuus.
Tässä on sellainenkin juttu, että Suomi oli huomattavsti vanhoillisempi alue kuin Ruotsi, eli täällä uskonnon palauttaminen olisi ollut helpompi juttu.
Esim. Acricola kun tuli piispaksi, niin vaikka olikin luterilainen niin vihitytti itsensä katolisen piispan menoin piispaksi.
Ruotsi mielii tukea ruotsinkielen opetusta Suomessa!
Ruotsinsuomalaisten suomenkielenopetusta sensijaan Ruotsissa ei pidetä tärkeänä...
http://www.yle.fi/uutiset/oikea/id26128.html
Ruotsin kouluissa on paljon eri kielisiä oppilaita ja sillä perusteella Ruotsi on aika johdonmukaisesti yrittänyt olla suosimatta suomen kieltä. Kun Tornionjokilaakson suomi lopulta hyväksyttiin virallisesti kieleksi siitä alettiin käyttämään keksittyä nimitystä "Meänkieli" juuri siksi, että suomenkieliset eivät voisi vaatia opetusta omalla kielellään muualla Ruotsissa.
Meänkieli erottuu suomesta omaksi kielekseen juuri sen verran, että voisimme nimittää myös savoa, hämettä tai vaikkapa eteläpohjanmaan murretta kieliksi.
Toisaalta olisiko se sitten Suomen asia tukea suomenkielenopetusta ruotsalaisissa kouluissa?
Jooo, Ruotsalaiset on aina yrittäneet vaikuttaa meidän sisäpolitiikkaamme, jopa enempi mitä entinen N-liitto.
Minulla on hyvin muistissa kun Ruotsin pääministeri kulki Lipposen vaalitilaisuuksissa pari vuotta sitten, tuli varmaan ihan kutsumatta ...
Nyt sitten tehdään kielipolitiikkaa.
>>Minulla on hyvin muistissa kun Ruotsin pääministeri kulki Lipposen vaalitilaisuuksissa pari vuotta sitten, tuli varmaan ihan kutsumatta ...Lipponen jatkaa ilmeenkään värähtämättä matkaa kohti kauppakeskuksen sisäänkäyntiä. Hänen oikealla puolella on Lipposen kutsusta demareiden vaalihenkeä kohottamaan tullut Ruotsin pääministeri Göran Persson.<
Linkki: http://www2.hs.fi/uutiset/juttu.asp?id=20030315KO11
Se on toimittajan näkemys, eikä se vielä todista Lipposen kutsuneen ketään ...
Toimittajilla on lain suoma oikeus kirjoittaa lehdistövapauden nimissä melkein mitä haluaa, olen itse sen nähnyt ...
>>Se on toimittajan näkemys, eikä se vielä todista Lipposen kutsuneen ketään ...
Sitä sopii epäillä, toimittajat tekevät juttuja niinkuin itse haluavat, se on koko lehdistövapauden kulmakivi.
Yleensä jos et pyydä juttua tarkistettavaksi niin pieleen menee, kokemusta on ...
olisi vaatinut korjausta juttuun, jos se olisi ollut valheellinen..
Tästä ei ole näyttöä ...
rakentama ja sivistämä maa mitään omillaan olisi tehnyt?
>>Silloin ei meidän historiaammekaan tarvitsisi Ruotsalaistaa koko ajan, tämähän jatkuu tänäkin päivänä vaikka olemme itsenäisiä ...
Mutta millaiskesi Suomen historia olisi muodostunut, jso olisimme katolisia? Personaaliunioni Puolan kanssa olisi vaan johtanut ainakin todellisen tapahtumakulun varassa Venäjän yliherruuteen ja jos ei olisi ollut ruotsinkielen mörköä pelottamassa venäläisiä, olsiiko Suomi ikinä saanut autonomiaa ja itsenäisyyttä?
Ja entäs yhteiskunnallinen kehitys? Olisimmeko jämähtäneet samalle tasolle kuin sellaiset katoliset periferian maat kuin Etelä-Italia?
En usko että uskolla on mitään merkitystä kehityksen kanssa sinänsä, eihän Itävalta, Belgia tai Saksan eteläosat ole mitään periferiaa ja hyvin siellä eletään ...
Itse uskon että kohtalomme olisi ollut lähempänä Puolan kohtaloa, eli Katoliset Euroopan maat olisivat varsin hanakasti tukeneet meitä kuten ovat tukeneet Puolaa taistelussa Venäjää vastaan.
Katolilaisuus ei varmaan olisi vaikuttanut suhteissa Venäjään yhtään mitään, koska Venäläisille katoliset ja luterilaiset ovat samalla lailla vierasuskoisia.
Mutta se olisi ollut hyvä ase, kun olisimme puolustaneet oikeuksiamme suhteessa Ruotsiin tai Ruotsin vallan alla, olisi aina voitu vedota uskontoon.