Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) syytti sunnuntaina kokoomuksen presidenttiehdokasta Sauli Niinistöä kansan HARHAANJOHTAMISESTA, kun hän puhuu "eurooppalaisesta Natosta". Lipposen julkisuuteen toimittaman tiedotteen mukaan Nato-jäsenyys on kysymys liittoutumisesta Yhdysvaltain kanssa, ja Niinistö peittelee tätä. Aiemmin sunnuntaina Niinistö oli arvostellut vasemmiston presidenttiehdokasta Tarja Halosta ja tämän tukijoita innottomuudesta puhua tulevaisuuden haasteista.
Lipponen asettui sunnuntaina tukemaan vasemmiston presidenttiehdokasta Tarja Halosta Suomen ulkopoliittiseen linjaan vedoten. Lipposen mukaan on valittava kahden linjan välillä.
Kokoomuksen Sauli Niinistön tukeminen tarkoittaa Lipposen mielestä selvää myötämielisyyttä Nato-jäsenyyttä kohtaan, kun taas Halonen edustaa varovaista linjaa. Lipponen muistutti, että vaaleissa on kysymys linjasta, jonka myös kokoomus on hyväksynyt eduskunnassa.
Kankaanpään Työväenyhdistyksen 100-vuotisjuhlassa puhunut Lipponen sanoi Niinistön puheen "eurooppalaisesta Natosta" olevan huono yritys kiertää pääkysymys, eli että "Natoon liittyminen TARKOITTAA LIITTOUTUMISTA YHDYSVALTAIN KANSSA". Lipponen korosti, että asiaan on otettava kantaa, sillä Natoon ei ole keittiönovea. Myös keskustan johto on Lipposen mukaan nyt ulkopoliittisesti temppelin harjalla. Hän kyseli, haluaako keskusta uhrata ulkopolitiikan ideologisen vastakkainasettelun alttarille. Lipponen arvioi, että se ei voi tehdä niin menettämättä uskottavuuttaan niiden kansalaisten silmissä, jotka suhtautuvat vakavasti turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin.
STT
Lipponen asettui sunnuntaina tukemaan vasemmiston presidenttiehdokasta Tarja Halosta Suomen ulkopoliittiseen linjaan vedoten. Lipposen mukaan on valittava kahden linjan välillä.
Kokoomuksen Sauli Niinistön tukeminen tarkoittaa Lipposen mielestä selvää myötämielisyyttä Nato-jäsenyyttä kohtaan, kun taas Halonen edustaa varovaista linjaa. Lipponen muistutti, että vaaleissa on kysymys linjasta, jonka myös kokoomus on hyväksynyt eduskunnassa.
Kankaanpään Työväenyhdistyksen 100-vuotisjuhlassa puhunut Lipponen sanoi Niinistön puheen "eurooppalaisesta Natosta" olevan huono yritys kiertää pääkysymys, eli että "Natoon liittyminen TARKOITTAA LIITTOUTUMISTA YHDYSVALTAIN KANSSA". Lipponen korosti, että asiaan on otettava kantaa, sillä Natoon ei ole keittiönovea. Myös keskustan johto on Lipposen mukaan nyt ulkopoliittisesti temppelin harjalla. Hän kyseli, haluaako keskusta uhrata ulkopolitiikan ideologisen vastakkainasettelun alttarille. Lipponen arvioi, että se ei voi tehdä niin menettämättä uskottavuuttaan niiden kansalaisten silmissä, jotka suhtautuvat vakavasti turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin.
STT
Vastaukset 7
Vanhimmat
http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=161859&search=Nato/
Revi siitä!
enkä oo sanonu enkä...?
ennenkuin YLE sensuroi...
vuonna 2003
http://www.nato.int/docu/speech/2002/s021122ae.htm
kohdistui seuraavaan lauseeseen: "...Finland
hopes that the EU and NATO can agree on their
mutual co-operation without delay."
"Suomi toivoo, että EU ja NATO voisivat sopia
samanaikaisesta yhteistyöstään viipymättä."
Se siitä Halosen NATO-vastaisuudesta...
kanssa samoilla linjoilla. Halonenhan nimitti "Eurooppalaisemman Naton" huuhaaksi.
Professori Tuomas Forsbergin mukaan Nato eurooppalaistuu, koska Yhdysvallat haluaa lisätä Euroopan maiden roolia järjestössä.
Suomen Nato-linja epäilyttää puolustustutkijaa. Helsingin yliopiston professorin Tuomas Forsbergin mielestä niin sanottua tarvittaessa käytettävää nopeaa Natoon liittymistä ei ole olemassa.
Lähes aina kun Suomessa vierailee korkea Nato-maan sotilashenkilö, esiin nostetaan jäsennyyskysymys. Yhtä usein vastaus epävirallisesti on, että tämän päivän hakemus olisi hyväksytty huomenna. Forsbergin mukaan liittyminen ei voi tapahtua niin suoraan.
- Tämän tyyppisistä asioista on vaikea tehdä mitään lupauksia, koska päätöksen tekevät kuitenkin jäsenvaltiot ja Naton pääsihteerillä ei ole näiden jäsenvaltioiden yli mitään valtaa kutsua jäseniä. Mielestäni on aika ongelmallista ajatella, että Natoon liityttäisiin vasta sitten, kun tilanne on niin huono, että Natoa tarvitaan, sanoo Forsberg.
Naton ytimessä on Euroopan suhde Yhdysvaltoihin.
- Yhdysvaltain merkitys Natossa on ollut keskeinen ja tulee sellaisena säilymään. Se mitä nyt on kehittymässä on, että luotaisiin kuitenkin enemmän eurooppalaista yhteistyötä Naton sisällä ja Eurooppa ottaisi enemmän vastuuta ainakin oman alueensa konflikteista, sanoo Forsberg.
Nato oli ennen lännen turva Neuvostoliittoa vastaan, nyt viholliset ovat hahmottomammat terrorismi ja epävarmuus. EU:n puolustuspolitiikka on jäissä perustuslain ollessa jumissa. Suomen uhkakuva on tullut idästä. Kumpi takaisi paremmin Suomen turvallisuutta?
- EU:n yhteinen puolustus on mielestäni ihan riittävä siihen, että jonakin päivänä pystytään tarjoamaan sellaista turvaa, että on uskottavat turvatakuut. Siihen ei sinänsä Yhdysvaltoja tarvita. Mutta kun meillä on olemassa Nato ja järjestelmä sitä kautta, niin hyppäys Natosta eurooppalaiseen järjestelmään on tietysti monen mutkan ja kynnyksen takana. Siihen ei ole intressiä, kun Nato kuitenkin vielä toimii, arvioi Forsberg.
Nato kehittyy useimpien tarkkailijoiden mukaan kohti entistä löyhempää järjestelmää, jossa kukin valtio osallistuu toimintaan sopivaksi katsomallaan tavalla. Toisin sanottuna Naton voi sanoa olevan murroksessa, jonka suuntaa vasta luodaan. Pysyvästi sen ytimessä kuitenkin on yhä turvatakuu: hyökkäys yhtä on hyökkäys kaikkia vastaan ja sen torjuminen koko liiton asia.
(MTV3)
Rautaa rajalle ja veli venäläinen vapisemaan...