Kokoomuksen puheenjohtaja Katainen sekoilee reippaasti yrittäessään peitellä Niinistön myönteistä NATO-kantaa.
http://www.kokoomus.fi/?x13077=27227
Katainen selittää yllättäen Niinistön eikä Halosen olevan hallituksen NATO-linjalla, vaikka kokoomuksen puoluehallituksen omien NATO-kannanottojen mukaan nykyinen hallituksemme on määritellyt niin hallitusohjelmassa kuin turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa kielteisen kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen tällä vaalikaudella. Kokoomus, kuten Niinistö, tietystikin on NATO-jäsenyyden kannalla.
Tarja Halonen on puolestaan Kataisen mukaan ilmoittanut suoraan, ettei hänen aikanaan Suomi tule liittoutumaan. Kataisen mielestä tämä kannanotto on irtisanoutumista hallituksen NATO-linjasta.
Verrattain outoa, että Niinistö sanoutuisi irti oman puolueensa NATO-kannasta ja tukisi demarien sekä keskustan NATO-kielteistä kantaa... Äänestääköhän Sauli sittenkin Tarjaa? :-)
Tulevaisuuden epämääräisiin uhkiin ja NATO:n turvatakuisiin (peruskirjan artikla 5) perustuva NATO-myönteinen kampanjointi kokoomuksen ja Niinistön sekä muidenkin NATO-kannattajien toimesta ei, yllätys yllätys, ole kertaakaan muistanut mainita sitä asiaa, jonka muun muassa CATO-instituutin puheenjohtaja William A. Niskanen on tuonut esiin: pienten maiden tulo NATOon väistämättä lisää muutospaineita peruskirjan artikloihin, erityisesti artikla 5:een, mutta myös päätöksentekoon liittyvissä asioissa.
Sotilasliitolle ja erityisesti USA:lle nykytilanne on sietämätön: sotilasvoimiltaan pienet maat eivät tuo mukanaan sotilaallista kapasiteettia, mutta NATOn (USA:n) turvatakuuvelvollisuudet lisääntyvät roimasti.
Niskasen mukaan kuvitelmat siitä, että NATO pystyisi puolustamaan Venäjän rajanaapurina olevaa NATO-maata, kuten esim. Liettuaa, mahdolliselta Venäjän hyökkäykseltä ovat pelkkää illuusiota, mutta velvollisuus puolustaa jäsenmaata nostaa todennäköisyyttä paikallisen selkkauksen muuttumiseksi laajemmaksi sodaksi.
Tätähän ei USA tietystikään todennäköisen ydinasesodan vaaran vuoksi vuoksi halua, joten pieni maa jää yksin, vaikka olisi kuinka NATO-jäsen.
Niskanen tarjoaakin lääkkeeksi moiseen yksinkertaista ratkaisua: poistetaan NATOn artikla 5 kokonaan ja toteaa vielä, että liiton ei tulisi koskaan joutua puolustamaan jäsenmaata, jota se ei pysty puolustamaan, koska riski paikallisen selkkauksen laajenemisesta laajaksi sodaksi on niin suuri.
Niskanen muistuttaa myös jäsenmaiden paljouden mukanaan tuomasta ongelmatilanteesta päätöksenteossa ja ehdottaakin, että NATO siirtyisi määräenemmistöpäätöksiin, veto-oikeuden poistuessa. Mikäli jäsenyyttä haetaan, peruskirjaa tultaneen uusia jäseniä otettaessa muuttamaan edellämainituin tavoin emmekä pystyisi välttämättä vaikuttamaan mitenkään itsellemme epäedullisiin NATO-päätöksiin. Jokainen voi miettiä mielessään, olisiko tämä Suomelle hyödyllistä vai mahdollisesti vaarallista.
Niskasen lisäksi moni muukin taho on nämä samat asiat tuonut esille, mutta paatuneinkaan jääräpäinen NATO/Niinistö-kannattaja ei Reaganin hallinnossa istunutta Niskasta kehdanne sosialistiksi syyttää tulematta leimatuksi ääliöksi.
http://www.cato.org/people/niskanen.html
http://www.kokoomus.fi/?x13077=27227
Katainen selittää yllättäen Niinistön eikä Halosen olevan hallituksen NATO-linjalla, vaikka kokoomuksen puoluehallituksen omien NATO-kannanottojen mukaan nykyinen hallituksemme on määritellyt niin hallitusohjelmassa kuin turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa kielteisen kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen tällä vaalikaudella. Kokoomus, kuten Niinistö, tietystikin on NATO-jäsenyyden kannalla.
Tarja Halonen on puolestaan Kataisen mukaan ilmoittanut suoraan, ettei hänen aikanaan Suomi tule liittoutumaan. Kataisen mielestä tämä kannanotto on irtisanoutumista hallituksen NATO-linjasta.
Verrattain outoa, että Niinistö sanoutuisi irti oman puolueensa NATO-kannasta ja tukisi demarien sekä keskustan NATO-kielteistä kantaa... Äänestääköhän Sauli sittenkin Tarjaa? :-)
Tulevaisuuden epämääräisiin uhkiin ja NATO:n turvatakuisiin (peruskirjan artikla 5) perustuva NATO-myönteinen kampanjointi kokoomuksen ja Niinistön sekä muidenkin NATO-kannattajien toimesta ei, yllätys yllätys, ole kertaakaan muistanut mainita sitä asiaa, jonka muun muassa CATO-instituutin puheenjohtaja William A. Niskanen on tuonut esiin: pienten maiden tulo NATOon väistämättä lisää muutospaineita peruskirjan artikloihin, erityisesti artikla 5:een, mutta myös päätöksentekoon liittyvissä asioissa.
Sotilasliitolle ja erityisesti USA:lle nykytilanne on sietämätön: sotilasvoimiltaan pienet maat eivät tuo mukanaan sotilaallista kapasiteettia, mutta NATOn (USA:n) turvatakuuvelvollisuudet lisääntyvät roimasti.
Niskasen mukaan kuvitelmat siitä, että NATO pystyisi puolustamaan Venäjän rajanaapurina olevaa NATO-maata, kuten esim. Liettuaa, mahdolliselta Venäjän hyökkäykseltä ovat pelkkää illuusiota, mutta velvollisuus puolustaa jäsenmaata nostaa todennäköisyyttä paikallisen selkkauksen muuttumiseksi laajemmaksi sodaksi.
Tätähän ei USA tietystikään todennäköisen ydinasesodan vaaran vuoksi vuoksi halua, joten pieni maa jää yksin, vaikka olisi kuinka NATO-jäsen.
Niskanen tarjoaakin lääkkeeksi moiseen yksinkertaista ratkaisua: poistetaan NATOn artikla 5 kokonaan ja toteaa vielä, että liiton ei tulisi koskaan joutua puolustamaan jäsenmaata, jota se ei pysty puolustamaan, koska riski paikallisen selkkauksen laajenemisesta laajaksi sodaksi on niin suuri.
Niskanen muistuttaa myös jäsenmaiden paljouden mukanaan tuomasta ongelmatilanteesta päätöksenteossa ja ehdottaakin, että NATO siirtyisi määräenemmistöpäätöksiin, veto-oikeuden poistuessa. Mikäli jäsenyyttä haetaan, peruskirjaa tultaneen uusia jäseniä otettaessa muuttamaan edellämainituin tavoin emmekä pystyisi välttämättä vaikuttamaan mitenkään itsellemme epäedullisiin NATO-päätöksiin. Jokainen voi miettiä mielessään, olisiko tämä Suomelle hyödyllistä vai mahdollisesti vaarallista.
Niskasen lisäksi moni muukin taho on nämä samat asiat tuonut esille, mutta paatuneinkaan jääräpäinen NATO/Niinistö-kannattaja ei Reaganin hallinnossa istunutta Niskasta kehdanne sosialistiksi syyttää tulematta leimatuksi ääliöksi.
http://www.cato.org/people/niskanen.html
Vastaukset 9
Vanhimmat
NATO-maat, pienetkin ovat saaneet olla rauhassa, koska kukaan, edes Venäjä ei ota riskiä sotkeutua pieneksi selkkaukseksi tarkoittamaansa suursodaksi todennäköisesti muodostuvaan konfliktiin. Tässä voidaan spekuloida auttaako USA jäsenvaltioita, mutta niin tekee potentiaaliset uhkaajatkin! Lähtisitkö sinä esim. Venäjän johtajana kokeilemaan artikloiden pitävyyttä? Haluaisitko olla aloittamassa pientä rettelöä joka todella VOI muodostua suursodaksi?
Koska mitään NATOn "turvatakuita" pienelle, USA:lle strategisesti merkityksettömälle valtiolle ei oikeasti ole olemassa ja ne mahdollisesti, jopa luultavasti, poistuvat virallisestikin tulevaisuudessa NATOn peruskirjasta, ei ole mitään syytä liittyä NATOon ja mahdollisesti ärsyttää naapuria lisäämään joukkojensa määrää rajallamme.
Onko parempi hoitaa asiansa itse kuin antaa muiden niistä päättää, varsinkaan sotilasliiton, jonka tulevaisuudesta ei ole mitään tietoa?
Kovasti Niinistö kampanjassaan puhuu tulevaisuuteen katsomisesta, mutta näistä NATOn tulevaisuutta koskevista asioista vaikenee visusti. Miksiköhän?
Niskasella on omat mielipiteensä.
Juuri Artikla 5 on se ennaltaehkäisevä turvatakuu. Riski sodan laajenemisesta ydinsodaksi vaikkapa Liettuaan hyökkäyksen jälkeen varmasti ehkäisee Venäjää hyökkäämästä sen kimppuun.
Tähän samaiseen artikla 5:een perustui myös Kylmän Sodan kauhun tasapaino, joka tehokkaasti esti paikalliset konfliktit Euroopassa. Esim. Kreikka olisi ollut suupala Varsovan Liitolle ilman Artikla 5:ta.
Artikla 5 saattaa kymmenen vuoden kuluttua olla vain muisto.
Venäjän hyökkäys länteen on varsin epärealistinen (sanoisin jopa Putkismainen) uhkakuva, eikä sellaisen uhkakuvan varaan kannata ulko- ja puolustuspolitiikkaa rakentaa.
Varsovan liitto ei kyllä Kreikkaa ole uhannut niin että 5. artiklaa olisi tarvittu.
Ydinsota kahden suuren maan välillä ei ole mahdollinen.
Esimerkisi sotaan USA-Venäjän kesken olisi muitten ydinasevaltojen Kiina, Englanti, ehkä hetken päästä myös Ranskan ja Israelin reagoitava heti, sillä se olisi koko nykyisen yhteiskuntajärjestelmän alasajo, tuho ja uudelleenjako.
Venäjän miehittäessä uudelleen Baltian, Ukrainan tai Unkarin länsi vetäytyy siilipuolustukseen ainuttakaan ydinasetta ampumatta.
Sissisodankäyntiin tarvittavaa materiaalia voi tippua öisin taivaalta, mutta ydinsotaa siitä ei synny.
Vasta jos euroopan ydinalueet, Saksa,Ranska,Englanti joutuu hyökkäyksen kohteeksi niin täysimittainen jako ehkä alkaa.
"Suomen tulee aina pysyä suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella" -J.K.Paasikivi-
ei ole oikein hyviä kokemuksia sissi sodasta.
Kosovossa pommitettiin korkealta, Afganistanissa ei alueita saada pysyvästi hallintaa, eikä Irakaan mene ihan putkeen (tosin Irakhan ei ole Nato operaatio).
.
Sinulla on erittäin kyyninen suhtautuminen Baltiaan. Vastustit varmaan Baltian maiden irtautumista NL:sta.
NATO on Baltian maiden ainut turva ja niin olisi Suomenkin.
Varmaan kerrot Venäjän sodanjohdollekin, että ei pelkoa, NATO ei pane tikkuakaan ristiin Baltian puolesta. Ei kannata houkutella Venäjää hyökkäämään. Voi käydä niinkin, että NATO sittenkin laukaisee Artikla 5:n ja tulee suursota pienten Baltian maiden puolesta.
Grustnij, Venäjä ei tule saamaan Suomea vallattua, vaikka niin koavsti toivotkin sitä. Suomi on viiden vuoden sisällä NATO:ssa. Onneksi.
Venäjän hyökkäys on varsin epärealistinen ajatus joka tapauksessa - puhumattakaan että toivoisin sotaa kahden hienon kansan välille, toisin kuin sinä "Söpöttää".