KUINKA ON MAHDOLLISTA: OSA1
Kommunismin Musta Kirja (wsoy) kuvailee menneen vuosisadan suurinta rikosta: kommunismia. Takakannen tekstin mukaan kirja on "ensimmäinen valtava yritys koota kansiin kommunismin rikokset yksittäisiä ihmisiä ja kokonaisia kansoja kohtaan." Kirjassa kerrotaan mm. sellaisten valtioiden kuin Kiina, Pohjois-Korea, Vietnam, Kuuba, Etiopia, Angola, Neuvostoliitto ja DDR tekemistä rikoksista. Lyhesti sanottuna kirja kertoo, miten kommunistit ovat surmanneet tähän päivään mennessä jo ainakin noin 100 miljoonaa ihmistä - moninkertaisesti se määrä mitä Natsit surmasivat - käyttäen keskitysleirejä myöten kaikkia samoja menetelmiä kuin mitä Saksan kansallissosialistit käyttivät.
Kirjan tarjoama tieto on meille suomalaisille erityisen arvokasta siksi, että olemme eläneet huomattavan pitkän ajanjakson jättimmäisen totalitäärisen Neuvostoliiton naapurivaltiona. Kirjan tarjoama kaunistelematon näkökulma ihmiskunnan suurimpaan rikokseen on arvokas meille myös siksi, että Neuvostoliiton kaatumisesta huolimatta elämme yhä edelleen suuressa tietämättömyydessä. Näyttäisi siltä, että suomalaiset eivät vieläkään tiedä, mistä kommunismissa ja Neuvostoliitossa oikeastaan oli kysymys.
En aio ryhtyä tässä kuvailemaan kaikkia niitä raakuuksia ja Jumalattomia tekoja, joita noissa kommunismin orjuuttamissa valtioissa on tapahtunut ja tapahtuu yhä edelleen. Kommunismin Musta Kirja kertoo asiasta aivan riittävästi ja selkeäsanaisesti. Sen sijaan otan esille kannaltamme erittäin ajankohtaisen asian, minkä myös kirja esille nostaa: Emme ole vielä tehneet tiliä kommunismin rikoksista. Itseasiassa tuo tilinteko ei moneltakaan osin ole päässyt edes alkuun vaan peittelyn ja itsetarkastelun puutteen vuoksi tilanne näyttäisi menevän monilta osin yhä pahempaan suuntaan. Pelottavalta tuntuu esimerkiksi se, ettei Venäjä kykene kohtaamaan menneisyyttään avoimesti, vaan kieltää tunnustamasta monien toisten valtioiden mielestä aivan itsestään selviä tosiasioita, kuten esimerkiksi Balttien miehitys.
Kirja nostaa esille myös toisen tärkeän asian: Keskuudessamme on edelleen suurin joukko vaikutusvaltaisessa asemassa olevia ja yleistä arvostusta nauttivia henkilöitä, joiden menneisyyden julkituominen olisi meidän kaikkien etu. Juuri tämä näkökulma on meidän suomalaisten tulevaisuuden kannalta nyt äärimmäisen ajankohtainen ja tärkeä.
Seuraava tänne palstalle aiemmin toimitettu viesti kuvaa hyvin sitä, mistä on kysymys:
---
SDP:N RIKOKSET
O.W. Kuusinen oli SDP:n puheenjohtaja. SDP:n jäsen hänestä tuli 1908 hänestä ja puolueen puheenjohtaja 1911. Hän työskenteli Stalinin nimiin ja oli valmis luovuttamaan meidät Stalinin käsiin, mikä käytännössä olisi tarkoittanut kansakuntamme laajamittaista murhaamista. kuusinen oli myös ns. Terijoen hallituksen pääministeri. Otto Kuusinen on nyt haudattuna Kremlin muuriin.
Tietoa Otto Kuusisesta ja Terijoen hallituksesta näistä linkeistä. Kannattaa erityisesti lukea julistus: Ei ole propaganda miksikään noista ajoista muuttunut.
http://www.histdoc.net/historia/kuusinen.html
http://www.kirjasto.sci.fi/kuusin.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_Wille_Kuusinen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_hallitus
Kalevi Sorsa oli niinikään SDP:n puheenjohtaja ja Suomen pitkäaikainen pääministeri aivan lähihistoriassamme. Nyt hänet on Yleisradion toimesta paljastettu Neuvostoliiton asiamieheksi. Dokumentin mukaan hän oli tavallista agenttia selväsi merkittävämpi luottohenkilö. Toisinsanoen: Maatamme ohjattiin Neuvostoliitosta.
A-Studion dokumentin voi ladata osoitteesta
http://www.savefile.com/files.php?fid=6937125
SDP:n Erkki Liikanen - Tarja Halosen nimittämä Suomen Pankin johtaja ja Kalevi Sorsan puoluesihteeri - toimi myös Neuvotoliiton piikkiin välittäen kaikkea mahdollista merkittävää tietoa maan valtioelinten toiminnasta.
Kuten dokumentista käy ilmi, luovutetut tiedot eivät olleet vähäpätöisiä, vaan Neuvostoliittto oli saanut suoraa tietoa valtioelimiemme sisäisestä toiminnasta. Myös tiedot siitä, kuinka presidenttiehdokkaaksi uskaltautunut Paavo Väyrynen tulisi saamaa kurinpalautuksen, kuulostivat vähintäänkin hurjilta.
SDP:n Ulf Sundqwist jäi aikanaan kiinni tullissa miljoona salkussaan. Ulf Sundqwist on toiminut sekä Sorsan puoluesihteerinä, että SDP:n puheenjohtajana.
Tämän (alkup. kirjoituspäivän) päiväisen uutisoinnin mukan SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen on nyt tulisilla hiilillä ja käy järein asein painostamaan ihmisiä Halosen puolelle. Ihmisiä uhkaillaan Yhdysvaltojen kumppanuudella! Näyttäisi siis siltä, että Lipposella ei ole varaa siihen, että sosialistien valta murtuu ja vaiennetut asiat nostetaan esiin.
Kaiken petoksen ja valheen kruunaa se, että SDP:n Tarja Halonen, Sorsan puoluesihteeri ja tasavaltamme presidentti, salaa meiltä tunnettujen DDR vakoilijoiden nimet. Tähän on epäilemättä syitä, jotka jokainen vapaasti ajatteleva ihminen voi nähdä aivan selvästi.
Nämä tiedon sirpaleet ovat vain jäävuoren huippu ja niistä jokainen voi tehdä omat johtopäätelmänsä. Oma päätelmäni on se, että SDP on käytännössä ollut Neuvostoliiton kommunistien Suomeen ulottama sivuhaara, jonka kautta on voitu ohjailla maamme poliittista toimintaa.
Pelkästään jo näiden tietojen valossa Ihmettelen suuresti, kuinka kukaan voi edes harkita Tarja Halosen äänestämistä? Mielestäni Tarja Halosen ei tulisi olla enää edes ehdokkaana saati sitten presidenttinä.
Kuinka ihmeessä sitten on mahdollista, että näin synkän poliittisen historian omaava henkilö on niinkin merkittävässä asemassa kuin presidentin asema on? Kymys on olennainen ja siihen on syytä perehtyä. Tarkastelen kysymystä omasta näkökulmastani uudessa tekstissä KUINKA ON MAHDOLLISTA: OSA 2. Linkitän tekstin myös tähän ketjuun piakkoin.
Asia on mitä tärkein ja toivoisinkin, että tämä asia ja tieto leviäisi vielä ennen vaaleja. Jokainen voi itse keksiä toimivan tavan välittää viestiä.
Eikö olekin mielenkiintoista, että yksittäinen kansalainen joutuu pyytämään toisten kansalaisten apua tiedon välitttämiseen, kun mediat eivät osaa tai halua sitä tehdä? Montako kattavaa lehtiartikkelia olette havainneet koskien lähihistoriamme pitkäaikaisen pääministerin, Kalevi Sorsan äärimmäisen vakavia rikosepäilyjä? Näyttäisi, että medioiden avulla tieto ei vain kulje, eikä kysymys ole vain politiikkaan liittyvissä asioissa vaan tilanne on sama myös muun olennaisen tiedon osalta. Esimerkiksi tiedot tsunami onnettomuuden liittyen välitettiin ennenkaikkea netin välityksellä aivan tavallisten ihmisten toimesta.
Toivon myös, että asioihin syvemmin perehtyneet ja muuta asiosta tietävät linkkaisivat tähän täydennyksiä, korjauksia, uusia näkökulmia jne.
Sana on vapaa.
---
Lopuksi vielä SDP:n puoluejohtaja ja puluesihteeriluettelo, joka on kopioitu joitakin aikoja sitten SDP:n nettisivulta. Listan tarkastelu osoittaa, että O.W.Kuusinen on listasta jätetty pois. Myöskään Tarja Halosen nimeä ei mainita Sorsan puoluesihteerin kohdalla. Kaiken lisäksi tämä valheellinen dokumentti on nyt poistettu SDP:n sivuilta. Myös näillä palstoilla on tänään yritetty väittää, ettei O.W.Kuusinen olisi toiminut SDP:n johdossa.
Suomen Työväenpuolueen (1899-1903) puoluehallinnon ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (1903-) puheenjohtajat ja puoluesihteerit puoluekokouskausittain 1899 – Puoluekokous Puheenjohtaja Puoluesihteeri 1899 Turku N. R. af Ursin J. K. Kari 1901 Viipuri K. F. Hellsten J. K. Kari 1903 Forssa Taavi Tainio J. K. Kari 1904 Helsinki Ei suoritettu johtoelinten tai -henkilöiden vaihtoja 1905 Tampere Emil Perttilä Yrjö Sirola 1906 Oulu Edvard Valpas Matti Turkia 1909 Kotka Matti Paasivuori Matti Turkia 1911 Helsinki Matti Paasivuori Matti Turkia 1913 Tampere Matti Paasivuori Matti Turkia 1917 Helsinki Kullervo Manner Matti Turkia 1917 Helsinki Ei suoritettu johtoelinten tai -henkilöiden valintoja 1918 Helsinki Väinö Tanner Taavi Tainio 1919 Helsinki Väinö Tanner Taavi Tainio 1922 Helsinki Väinö Tanner Taavi Tainio 1926 Helsinki Matti Paasivuori K. H. Wiik 1930 Helsinki Kaarlo Harvala K. H. Wiik 1933 Tampere Kaarlo Harvala K. H. Wiik 1936 Helsinki Kaarlo Harvala Aleksi Aaltonen 1939 Turku Kaarlo Harvala Aleksi Aaltonen 1944 Helsinki Onni Hiltunen Unto Varjonen 1946 Helsinki Emil Skog Väinö Leskinen 1949 Helsinki Emil Skog Väinö Leskinen 1952 Helsinki Emil Skog Väinö Leskinen 1955 Helsinki Emil Skog Väinö Leskinen 1957 Helsinki Väinö Tanner Kaarlo Pitsinki 1960 Helsinki Väinö Tanner Kaarlo Pitsinki 1963 Helsinki Rafael Paasio Kaarlo Pitsinki 1966 Helsinki Rafael Paasio Erkki Raatikainen 1969 Turku Rafael Paasio Kalevi Sorsa 1972 Tampere Rafael Paasio Kalevi Sorsa 1975 Jyväskylä Kalevi Sorsa Ulf Sundqvist 1978 Espoo Kalevi Sorsa Ulf Sundqvist 1981 Pori Kalevi Sorsa Erkki Liikanen 1984 Lahti Kalevi Sorsa Erkki Liikanen 1987 Helsinki Pertti Paasio Ulpu Iivari 1990 Lappeenranta Pertti Paasio Ulpu Iivari 1991 Helsinki Ulf Sundqvist Markku Hyvärinen 1993 Helsinki Paavo Lipponen Markku Hyvärinen 1996 Helsinki Paavo Lipponen Kari Laitinen 1999 Turku Paavo Lipponen Kari Laitinen 2002 Tampere Paavo Lipponen Eero Heinäluoma 2005 Jyväskylä Eero Heinäluoma Maarit Feldt-Ranta
Kommunismin Musta Kirja (wsoy) kuvailee menneen vuosisadan suurinta rikosta: kommunismia. Takakannen tekstin mukaan kirja on "ensimmäinen valtava yritys koota kansiin kommunismin rikokset yksittäisiä ihmisiä ja kokonaisia kansoja kohtaan." Kirjassa kerrotaan mm. sellaisten valtioiden kuin Kiina, Pohjois-Korea, Vietnam, Kuuba, Etiopia, Angola, Neuvostoliitto ja DDR tekemistä rikoksista. Lyhesti sanottuna kirja kertoo, miten kommunistit ovat surmanneet tähän päivään mennessä jo ainakin noin 100 miljoonaa ihmistä - moninkertaisesti se määrä mitä Natsit surmasivat - käyttäen keskitysleirejä myöten kaikkia samoja menetelmiä kuin mitä Saksan kansallissosialistit käyttivät.
Kirjan tarjoama tieto on meille suomalaisille erityisen arvokasta siksi, että olemme eläneet huomattavan pitkän ajanjakson jättimmäisen totalitäärisen Neuvostoliiton naapurivaltiona. Kirjan tarjoama kaunistelematon näkökulma ihmiskunnan suurimpaan rikokseen on arvokas meille myös siksi, että Neuvostoliiton kaatumisesta huolimatta elämme yhä edelleen suuressa tietämättömyydessä. Näyttäisi siltä, että suomalaiset eivät vieläkään tiedä, mistä kommunismissa ja Neuvostoliitossa oikeastaan oli kysymys.
En aio ryhtyä tässä kuvailemaan kaikkia niitä raakuuksia ja Jumalattomia tekoja, joita noissa kommunismin orjuuttamissa valtioissa on tapahtunut ja tapahtuu yhä edelleen. Kommunismin Musta Kirja kertoo asiasta aivan riittävästi ja selkeäsanaisesti. Sen sijaan otan esille kannaltamme erittäin ajankohtaisen asian, minkä myös kirja esille nostaa: Emme ole vielä tehneet tiliä kommunismin rikoksista. Itseasiassa tuo tilinteko ei moneltakaan osin ole päässyt edes alkuun vaan peittelyn ja itsetarkastelun puutteen vuoksi tilanne näyttäisi menevän monilta osin yhä pahempaan suuntaan. Pelottavalta tuntuu esimerkiksi se, ettei Venäjä kykene kohtaamaan menneisyyttään avoimesti, vaan kieltää tunnustamasta monien toisten valtioiden mielestä aivan itsestään selviä tosiasioita, kuten esimerkiksi Balttien miehitys.
Kirja nostaa esille myös toisen tärkeän asian: Keskuudessamme on edelleen suurin joukko vaikutusvaltaisessa asemassa olevia ja yleistä arvostusta nauttivia henkilöitä, joiden menneisyyden julkituominen olisi meidän kaikkien etu. Juuri tämä näkökulma on meidän suomalaisten tulevaisuuden kannalta nyt äärimmäisen ajankohtainen ja tärkeä.
Seuraava tänne palstalle aiemmin toimitettu viesti kuvaa hyvin sitä, mistä on kysymys:
---
SDP:N RIKOKSET
O.W. Kuusinen oli SDP:n puheenjohtaja. SDP:n jäsen hänestä tuli 1908 hänestä ja puolueen puheenjohtaja 1911. Hän työskenteli Stalinin nimiin ja oli valmis luovuttamaan meidät Stalinin käsiin, mikä käytännössä olisi tarkoittanut kansakuntamme laajamittaista murhaamista. kuusinen oli myös ns. Terijoen hallituksen pääministeri. Otto Kuusinen on nyt haudattuna Kremlin muuriin.
Tietoa Otto Kuusisesta ja Terijoen hallituksesta näistä linkeistä. Kannattaa erityisesti lukea julistus: Ei ole propaganda miksikään noista ajoista muuttunut.
http://www.histdoc.net/historia/kuusinen.html
http://www.kirjasto.sci.fi/kuusin.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_Wille_Kuusinen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_hallitus
Kalevi Sorsa oli niinikään SDP:n puheenjohtaja ja Suomen pitkäaikainen pääministeri aivan lähihistoriassamme. Nyt hänet on Yleisradion toimesta paljastettu Neuvostoliiton asiamieheksi. Dokumentin mukaan hän oli tavallista agenttia selväsi merkittävämpi luottohenkilö. Toisinsanoen: Maatamme ohjattiin Neuvostoliitosta.
A-Studion dokumentin voi ladata osoitteesta
http://www.savefile.com/files.php?fid=6937125
SDP:n Erkki Liikanen - Tarja Halosen nimittämä Suomen Pankin johtaja ja Kalevi Sorsan puoluesihteeri - toimi myös Neuvotoliiton piikkiin välittäen kaikkea mahdollista merkittävää tietoa maan valtioelinten toiminnasta.
Kuten dokumentista käy ilmi, luovutetut tiedot eivät olleet vähäpätöisiä, vaan Neuvostoliittto oli saanut suoraa tietoa valtioelimiemme sisäisestä toiminnasta. Myös tiedot siitä, kuinka presidenttiehdokkaaksi uskaltautunut Paavo Väyrynen tulisi saamaa kurinpalautuksen, kuulostivat vähintäänkin hurjilta.
SDP:n Ulf Sundqwist jäi aikanaan kiinni tullissa miljoona salkussaan. Ulf Sundqwist on toiminut sekä Sorsan puoluesihteerinä, että SDP:n puheenjohtajana.
Tämän (alkup. kirjoituspäivän) päiväisen uutisoinnin mukan SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen on nyt tulisilla hiilillä ja käy järein asein painostamaan ihmisiä Halosen puolelle. Ihmisiä uhkaillaan Yhdysvaltojen kumppanuudella! Näyttäisi siis siltä, että Lipposella ei ole varaa siihen, että sosialistien valta murtuu ja vaiennetut asiat nostetaan esiin.
Kaiken petoksen ja valheen kruunaa se, että SDP:n Tarja Halonen, Sorsan puoluesihteeri ja tasavaltamme presidentti, salaa meiltä tunnettujen DDR vakoilijoiden nimet. Tähän on epäilemättä syitä, jotka jokainen vapaasti ajatteleva ihminen voi nähdä aivan selvästi.
Nämä tiedon sirpaleet ovat vain jäävuoren huippu ja niistä jokainen voi tehdä omat johtopäätelmänsä. Oma päätelmäni on se, että SDP on käytännössä ollut Neuvostoliiton kommunistien Suomeen ulottama sivuhaara, jonka kautta on voitu ohjailla maamme poliittista toimintaa.
Pelkästään jo näiden tietojen valossa Ihmettelen suuresti, kuinka kukaan voi edes harkita Tarja Halosen äänestämistä? Mielestäni Tarja Halosen ei tulisi olla enää edes ehdokkaana saati sitten presidenttinä.
Kuinka ihmeessä sitten on mahdollista, että näin synkän poliittisen historian omaava henkilö on niinkin merkittävässä asemassa kuin presidentin asema on? Kymys on olennainen ja siihen on syytä perehtyä. Tarkastelen kysymystä omasta näkökulmastani uudessa tekstissä KUINKA ON MAHDOLLISTA: OSA 2. Linkitän tekstin myös tähän ketjuun piakkoin.
Asia on mitä tärkein ja toivoisinkin, että tämä asia ja tieto leviäisi vielä ennen vaaleja. Jokainen voi itse keksiä toimivan tavan välittää viestiä.
Eikö olekin mielenkiintoista, että yksittäinen kansalainen joutuu pyytämään toisten kansalaisten apua tiedon välitttämiseen, kun mediat eivät osaa tai halua sitä tehdä? Montako kattavaa lehtiartikkelia olette havainneet koskien lähihistoriamme pitkäaikaisen pääministerin, Kalevi Sorsan äärimmäisen vakavia rikosepäilyjä? Näyttäisi, että medioiden avulla tieto ei vain kulje, eikä kysymys ole vain politiikkaan liittyvissä asioissa vaan tilanne on sama myös muun olennaisen tiedon osalta. Esimerkiksi tiedot tsunami onnettomuuden liittyen välitettiin ennenkaikkea netin välityksellä aivan tavallisten ihmisten toimesta.
Toivon myös, että asioihin syvemmin perehtyneet ja muuta asiosta tietävät linkkaisivat tähän täydennyksiä, korjauksia, uusia näkökulmia jne.
Sana on vapaa.
---
Lopuksi vielä SDP:n puoluejohtaja ja puluesihteeriluettelo, joka on kopioitu joitakin aikoja sitten SDP:n nettisivulta. Listan tarkastelu osoittaa, että O.W.Kuusinen on listasta jätetty pois. Myöskään Tarja Halosen nimeä ei mainita Sorsan puoluesihteerin kohdalla. Kaiken lisäksi tämä valheellinen dokumentti on nyt poistettu SDP:n sivuilta. Myös näillä palstoilla on tänään yritetty väittää, ettei O.W.Kuusinen olisi toiminut SDP:n johdossa.
Suomen Työväenpuolueen (1899-1903) puoluehallinnon ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (1903-) puheenjohtajat ja puoluesihteerit puoluekokouskausittain 1899 – Puoluekokous Puheenjohtaja Puoluesihteeri 1899 Turku N. R. af Ursin J. K. Kari 1901 Viipuri K. F. Hellsten J. K. Kari 1903 Forssa Taavi Tainio J. K. Kari 1904 Helsinki Ei suoritettu johtoelinten tai -henkilöiden vaihtoja 1905 Tampere Emil Perttilä Yrjö Sirola 1906 Oulu Edvard Valpas Matti Turkia 1909 Kotka Matti Paasivuori Matti Turkia 1911 Helsinki Matti Paasivuori Matti Turkia 1913 Tampere Matti Paasivuori Matti Turkia 1917 Helsinki Kullervo Manner Matti Turkia 1917 Helsinki Ei suoritettu johtoelinten tai -henkilöiden valintoja 1918 Helsinki Väinö Tanner Taavi Tainio 1919 Helsinki Väinö Tanner Taavi Tainio 1922 Helsinki Väinö Tanner Taavi Tainio 1926 Helsinki Matti Paasivuori K. H. Wiik 1930 Helsinki Kaarlo Harvala K. H. Wiik 1933 Tampere Kaarlo Harvala K. H. Wiik 1936 Helsinki Kaarlo Harvala Aleksi Aaltonen 1939 Turku Kaarlo Harvala Aleksi Aaltonen 1944 Helsinki Onni Hiltunen Unto Varjonen 1946 Helsinki Emil Skog Väinö Leskinen 1949 Helsinki Emil Skog Väinö Leskinen 1952 Helsinki Emil Skog Väinö Leskinen 1955 Helsinki Emil Skog Väinö Leskinen 1957 Helsinki Väinö Tanner Kaarlo Pitsinki 1960 Helsinki Väinö Tanner Kaarlo Pitsinki 1963 Helsinki Rafael Paasio Kaarlo Pitsinki 1966 Helsinki Rafael Paasio Erkki Raatikainen 1969 Turku Rafael Paasio Kalevi Sorsa 1972 Tampere Rafael Paasio Kalevi Sorsa 1975 Jyväskylä Kalevi Sorsa Ulf Sundqvist 1978 Espoo Kalevi Sorsa Ulf Sundqvist 1981 Pori Kalevi Sorsa Erkki Liikanen 1984 Lahti Kalevi Sorsa Erkki Liikanen 1987 Helsinki Pertti Paasio Ulpu Iivari 1990 Lappeenranta Pertti Paasio Ulpu Iivari 1991 Helsinki Ulf Sundqvist Markku Hyvärinen 1993 Helsinki Paavo Lipponen Markku Hyvärinen 1996 Helsinki Paavo Lipponen Kari Laitinen 1999 Turku Paavo Lipponen Kari Laitinen 2002 Tampere Paavo Lipponen Eero Heinäluoma 2005 Jyväskylä Eero Heinäluoma Maarit Feldt-Ranta
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Eikö olekin mielenkiintoista, että yksittäinen kansalainen joutuu pyytämään toisten kansalaisten apua tiedon välitttämiseen, kun mediat eivät osaa tai halua sitä tehdä?"
No joo tietoyhteiskunnassa eletään ja osalle väestä nykytekniikka on outoa, vaikka se vain helpottaa elämää
Ei olla koskaan keskusteltu kunnolla enkä minäkään ole kuullut vaikka kotikaupungissakin on ollut tälläinen vankileiri,vaikkka olen lukenut kotikaupunkini hirtoriaa,kyllä on oltu hiljaa?
http://www.yle.fi/silminnakija/juttu.php?tunnus=122
Kommunistien ja vasemmiston menneistä ei Suomessa saa näköjään vapaasti keskustella suut laitetaan suppuun ja visusti järkyttävää meininkiö,melkein kun Kiinassa.
ainakin vielä poissa joukosta, nimittäin Koiviston-Konklaavi = oikeuspoliittinen seminaari 90-luvun alkupuolella, tämän seminaarin kustannuksia osa kansaa maksaa edelleen, eikä loppua ole näkyvillä...
Kun pohtii viimeaikojen tapahtumia.
SDP:n tiedotuskoneisto taitaa silmänkääntötemput ,kuten vaikka tapaus Jäätteenmäki osoittaa.
Jäätteenmäki paljastaa Lipposen USA-koalitiosekoilun ,jonka Lipponen vielä itse kieltää,mutta Jäätteenmäen oma pää joutuu pölkylle ja olennainen pääasia lakaistaan maton alle.
Eikö kukaan muu näe tässä mitään ristiriitaa.
Halosen vaalikoneisto pelottelee äänestäjiä Niinistöstä ,joka vie Suomea natoon ,vaikka Suomi tulee menemään natoon viimeistään 2008 Lipposen omin sanoin ja Lipponen kannattaa Halosta.
Miksi SDP:n U.S.A. kytköksistä vaietaan? Eikös ne ole paljon vankemmalla pohjalla kuin nykyisen kokoomuksen?
Kommunismi tappoi vähintään yhtä monta ihmistä kuin kansallissosialismi. Natsit tuomittiin, ammuttiin ja hirtettiin pahimmat, mutta kommunismin tilinpäätöstä ei ole tehty. Ennustan, että sen vuoksi kommunismi palaa vielä, se romantisoidaan, kaikki paha unohdetaan, ja eri maiden "älymystöt" saadaan jälleen innostumaan siitä.
Siemenet Suomessakin itävät parhaillaan: Meillä on eduskunnassa (ja vieläpä puolustusvaliokunnassa) Jaakko Laakso, Tampereella on mailman ainoa Lenin-museo, ja meillä on ollut presidenttinä Halonen kuusi vuotta.
sehän on jo aikaa sitten todettu lukujensa puolesta virheelliseksi, jopa pari kirjan tekijää sanoutui kirjasta irti. Vertailupohjaa,
"kapitalistinen "koe" Intiassa vuodesta 1947 eteenpäin on aiheuttanut enemmän kuolemia kuin kommunismin "valtava, täysin epäonnistunut... koe" koko muussa maailmassa yhteensä koko historiansa aikana vuodesta 1917 eteenpäin. Demokraattinen kapitalismi on aiheuttanut yli sata miljoonaa kuolemaa vuoteen 1979 mennessä ja kymmeniä miljoonia siitä eteenpäin – yksin Intiassa."
http://www.rauhanpuolustajat.fi/chomsky/artikkelit/millennial_visions.html