Kokemus ja näytöt ovat presidenttiratkaisussa järkevimmät valintakriteerit.
Kummallakin ehdokkaalla on ilman muuta vahvuutensa.
Presidentin tehtävässä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä kansainvälisiin kysymyksiin liittyvä kokemus ja osaaminen on ehdottomasti kaikkein tärkeintä. Tehdäänpä lyhyt vertailu.
Tätä asiantuntemusta Tarja Halosella on paljon, merkittävästi enemmän kuin kenelläkään toisella aktiivipoliitikolla tällä hetkellä Suomessa.
Ulko- ja turvallisuuskysymyksissä sekä kansainvälisten suhteiden hoitamisessa hänen vahvuutensa ja näyttönsä ovat kohdallaan: käytännön kokemus ulkopolitikan hoitamisesta ensin ulkoministerinä ja sitten presidenttinä. Hän on onnistunut saavuttamaan presidenttinä selkeän luottamuksen sekä kansainvälisesti että oman maan kansalaisten taholta. Ennen ulkoministerikauttaan hän hankki kokemusta myös sosiaali- ja terveysministerinä, mihin tehtävään Halonen valittiin hänen toimittuaan pitkään kansanedustajana.
Niinistön vahvuudet ovat kokonaan muualla kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikan ymmärtämisessä. Hän itsekin korostaa puhtaasti taloudellista osaamistaan. Halosen tapaan myös Niinistöllä on pitkä kokemus eduskunnasta. Hän toimi ensin vuoden oikeusministerinä ja sen jälkeen valtionvarainministerinä yli kuusi vuotta. Tämän jälkeen hän on työskennellyt muutaman vuoden kansainvälisessä pankissa.
Niinistö toimii Euroopan Investointipankissa yhtenä pankin kahdeksasta varajohtajasta, toimipaikkana Luxemburg. Pankin toiminnan rahoittavat EU:n valtiot. Pankki rahoittaa ylläpitäjämaiden, mutta ensi sijassa entisen Itä-Euroopan kansantalouksien rakentamista, kuten Venäjän, Romanian, Georgian ja Bulgarian hankkeita, lainoittaa siltojen ja maanteiden sekä muun infrastruktuurin rakentamista. - Ninistölle ovat kuuluneet mm. pankin sisäiset henkilöstöasiat. (Tiedot poimittu Helsingin Sanomissa julkaistuista kahdesta haastattelusta.)
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaamisesta Niinistöllä ei kertakaikkiaan ole näyttöjä.
Kummallakin ehdokkaalla on ilman muuta vahvuutensa.
Presidentin tehtävässä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä kansainvälisiin kysymyksiin liittyvä kokemus ja osaaminen on ehdottomasti kaikkein tärkeintä. Tehdäänpä lyhyt vertailu.
Tätä asiantuntemusta Tarja Halosella on paljon, merkittävästi enemmän kuin kenelläkään toisella aktiivipoliitikolla tällä hetkellä Suomessa.
Ulko- ja turvallisuuskysymyksissä sekä kansainvälisten suhteiden hoitamisessa hänen vahvuutensa ja näyttönsä ovat kohdallaan: käytännön kokemus ulkopolitikan hoitamisesta ensin ulkoministerinä ja sitten presidenttinä. Hän on onnistunut saavuttamaan presidenttinä selkeän luottamuksen sekä kansainvälisesti että oman maan kansalaisten taholta. Ennen ulkoministerikauttaan hän hankki kokemusta myös sosiaali- ja terveysministerinä, mihin tehtävään Halonen valittiin hänen toimittuaan pitkään kansanedustajana.
Niinistön vahvuudet ovat kokonaan muualla kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikan ymmärtämisessä. Hän itsekin korostaa puhtaasti taloudellista osaamistaan. Halosen tapaan myös Niinistöllä on pitkä kokemus eduskunnasta. Hän toimi ensin vuoden oikeusministerinä ja sen jälkeen valtionvarainministerinä yli kuusi vuotta. Tämän jälkeen hän on työskennellyt muutaman vuoden kansainvälisessä pankissa.
Niinistö toimii Euroopan Investointipankissa yhtenä pankin kahdeksasta varajohtajasta, toimipaikkana Luxemburg. Pankin toiminnan rahoittavat EU:n valtiot. Pankki rahoittaa ylläpitäjämaiden, mutta ensi sijassa entisen Itä-Euroopan kansantalouksien rakentamista, kuten Venäjän, Romanian, Georgian ja Bulgarian hankkeita, lainoittaa siltojen ja maanteiden sekä muun infrastruktuurin rakentamista. - Ninistölle ovat kuuluneet mm. pankin sisäiset henkilöstöasiat. (Tiedot poimittu Helsingin Sanomissa julkaistuista kahdesta haastattelusta.)
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaamisesta Niinistöllä ei kertakaikkiaan ole näyttöjä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sauli Niinnistön asiantuntemattomuus ja suoranainennaiivius paljastui eilen FST:n tentissä. Saulinn heikohko toisen kotimaisen kielen taito oli kiusallinen este täysipainoiseen osallistumiseen?
hyvin selvä siinä tentissä. Halosen puheet ovat itsestään selvyyksiä kuin jostain Ala-asteen oppikirjasta. Kun Niinistö puhuu siinä on silloin jotain joka on uutta ja ajateltavaa.
Mikä on Niinistön käsitys koulutuksen merkityksestä ja lapsityövoiman käytöstä?
Niinistö kertoo mielellään tarinoita. FST:n tentissä hän kertoi käynnistään kiinalaisessa kodissa, jossa 40 neliön asunnossa asui kuusi henkilöä. Perheeseen oli hankittu uusi jääkaappi, jota perheen äiti oli esitellyt. Surkean palkkatason takia perheen kouluikäiset lapset joutuivat käymään päivät ja illat töissä. Heillä ei ollut mahdollisuutta siitä syystä käydä koulua eikä opiskella. - Mutta, korosti Niinistö, he olivat iloisia ja onnellisia, sillä heillä oli uusi jääkaappi.
Näinkö lapsellisella tasolla todella on Niinistön käsitys edistyksestä? Herää kysymys, mikä on hänen käsityksensä toimimisesta arvojohtajana. Hän ei ole oivaltanut, että monen halpamaan talouden kasvu perustuu lasten riistoon työvoimana.
Suomen, tämän pienen ja köyhän maan hyvinvointi kertoo, että köyhyydestä ei nousta ilman koulutusta ja ammattitaitoa. Kun lapset tekevät kiinalaisessa tehtaassa lenkkareita länsimaihin vietäväksi ne vuodet, jolloin heidän pitäisi opiskella ja kehittyä, köyhyys ja huono-osaisuus periytyy seuraaville polville. Seuraava polvi aloittaa samasta pisteestä. Kiinan raju talouskasvu, ja meidän halvat markettilenkkarit, perustuvat seuraavan sukupolven, lasten, riistoon.
Maailmanpankin tutkimukset osoittavat, että lasten ja nuorten koulutus, eritoten tyttöjen koulutus on köyhän maan tehokkain ja kestävin tapa nousta köyhyydestä.
Koulutus nostaa myös talouden kasvuun. Syntyy uusia nokioita.
Ninistön naiivit ja asenteelliset käsitykset kielivät syvästä tietämättömyydestä ja epäoikeudenmukaisuuden hyväksyvästä arvomaailmasta. Ne ovat kiusallista kuultavaa ainakin meille koulutetuille suomalaisille. Kaikkia kokoomuslaisia tällainen tietämättömyys ei leimaa. Harri Holkeri on kokoomuksessa viime aikoina alkanut puhua paljon kehitysmaiden lasten ja eritoten tyttöjen koulutuksen merkityksestä.
olet ilmeisesti oppinut uskomaan siihen että kun eduskunnassa jokin asia on päätetty, asia olisi hanskassa. Tyypillinen Sosalisti ajattelee tavallasi, kaikki tullee napsauttamalla kun puhuu kauniisti, ja tehdään sitten niin. Mutta kun kaikki ei olekkaan yksinkertaista, jos täällä päätetään että Kiinassa pitää toimia niin ja niin, mennään hakoteille. Et taida tietää sitäkään että kyllä Suomessakin on lapsityövoimaa käytetty paljonkin. Sodanjälkeinen Suomen ihme on osaltaan lapsityövoiman ansiota. Vaurastumisemme olisi ollut paljon hitaampaa ilman sitä. Monikaan silloinen lapsi ei sitä aikaa kuitenkaan kovin katkerana muistele, he hyväksyvät sen asian silloisena välttämättömyytenä.
Niinistö sanoi tuon esimerkin varmasti sen tähden että huomattaisiin asioilla olevan aina monta ulottuvuutta. Ei hän mitään lapsityövoimaa puolustanut, mutta aina ei tarvitse kulkea silmät kiinni.
Kukaan ei ole sitä mieltä etteikö koulutus ole tärkeintä lapsille, mutta on hyvä tietää myös niiden ihmisten ajatukset keitä asia koskee.
Siitäkään ei kovin pitkä ole kun Halosen moiset lukivat Maon punaista kirjaa ja olivat eristyksellisiä. Kuulutko kenties heihin?
Sinun kannattasii päivittä tietosi maolaisuudesta ja sosiaalidemokratiasta, ne ovat kokonaan eri asioita. Maolaisuus oli 60- ja 70-luvun äärisuunta jolla oli kannatusta Pohjjoismaista enemmänkin lähinnä Ruotsissa. Se ei saavuttanut koskaan Suomessa kannatusta.
sitä oli runsaasti, kuinka virallista sitä en tiedä. Ne samat ihmiset jotka olivat innoissaan sosialismista, pitivät myös Kiinaa esimerkkimaanaan. Eikä itseasiassa ollut systeemit DDR:ssä ja Kiinassa kovin erilaiset.