Tarja Halosen ja Sauli Ninistön erot voi tunnistaa asiantuntemuksen syvyydessä ja monipuolisuudessa. Tämä kävi selvästi ilmi FST.n vaalitentissä. Tämä on tietenkin ymmärrettävää, kun tietää että ehdokkaana oleva istuva presidentti on perehtynyt ulkopolitiikkaan ja maailman kokonaistilanteeseen yli kymmenen vuoden ajan.
Niinistö kertoo mielellään tarinoita. FST:n tentissä hän kertoi käynnistään kiinalaisessa kodissa, jossa 40 neliön asunnossa asui kuusi henkilöä. Perheeseen oli hankittu uusi jääkaappi, jota perheen äiti oli esitellyt. Surkean palkkatason takia perheen kouluikäiset lapset joutuivat käymään päivät ja illat töissä. Heillä ei ollut mahdollisuutta siitä syystä käydä koulua eikä opiskella. - Mutta, korosti Niinistö, he olivat iloisia ja onnellisia, sillä heillä oli uusi jääkaappi.
Tällainen käsitys synnyttää tietysti vaikutelman, että Niinistön käsitys edistyksestä on joksenkin naiivilla tasolla. Hölmöily saattoi johtua myös heikosta toisen kotimaisen kielen taidosta. Mutta silti on myönnettävä, että syntyi vaikutelma siitä, että monien oikeistolaisten tapaan Niinistö ei ole oivaltanut, että monen halpamaan talouden kasvu perustuu lasten riistoon työvoimana ja yelisemminkin heikkoihin työoloihin.
Suomen, tämän pienen ja köyhän maan historia ja tie hyvinvointiin kertoo, että köyhyydestä ei nousta ilman koulutusta ja ammattitaitoa. Kun lapset tekevät kiinalaisessa tehtaassa lenkkareita länsimaihin vietäväksi ne vuodet, jolloin heidän pitäisi opiskella ja kehittyä, köyhyys ja huono-osaisuus periytyy seuraaville polville. Seuraava polvi aloittaa samasta pisteestä. Kiinan raju talouskasvu ei ole ongelmaton, kuten Halonen puheenvuorossaan korosti.
Toisaalta, esimerkiksi Maailmanpankin tutkimukset osoittavat, että lasten ja nuorten koulutus, eritoten tyttöjen koulutus on köyhän maan tehokkain ja kestävin tapa nousta köyhyydestä. Koulutus nostaa myös talouden kasvuun. vain osaamisen nostamisen kautta syntyy uusia nokioita.
Ninistön naiivit ja asenteelliset käsitykset kielivät kiistatta tietämättömyydestä ja mahdollisesti myös maailmankaupan epäoikeudenmukaisuuden hyväksyvästä arvomaailmasta. Ne ovat kiusallista kuultavaa ainakin koulutetuille suomalaisille. Meillähän lähdettiin sodan jälkeen rakentamaan koulutusjärjestelmää joka kattaa koko maan. Oli kunnia-asia, että kaikki lapset ovat oiekutettuja opiskeluun niin pitkälle kuin lahjoja ja intoa riittää. Tämä ennen kaikkea punamultayhteistyön saavutus on ollut kansantaloutta nostava tekijä. Taloustietilijöiden mukaan korkea koulutus tuottaa nopeasti investoinnit takaisin.
Kaikkia kokoomuslaisia tällainen tietämättömyys ei suinkaan leimaa. Harri Holkeri on kokoomuksessa viime aikoina alkanut puhua paljon kehitysmaiden lasten ja eritoten tyttöjen koulutuksen merkityksestä. Vanhuus ja viisaus...
Toisessa illan teemassa, maatalouspolitiikassa tulivat myös Ninistön rajat vastaan. Kun oli tarkoitus keskutella maaseudun kehittämisestä, Niinistö tarinoi lapsellisesti kaupunkilaisen kahden asunnon elämäntavasta: on kesöämökki siellä maaseudulla ”ja sitten toinen koti kaupungissa”. Katsoja alkoi tuntea lempeää myötähäpeää tätä seuratessa.
Niinistön ongelma on todellisuudessa heikko tietämys juuri niiltä alueilta joilla presidentin tehtävässä toimitaan. Pankkimies tuntee kirjanpidon ja investointilainoituksen, mutta ei kansainvälistä politiikkaa eikä Suomen tilanteen kokonaisuutta.
Asiantuntevampi voittakoon.
Niinistö kertoo mielellään tarinoita. FST:n tentissä hän kertoi käynnistään kiinalaisessa kodissa, jossa 40 neliön asunnossa asui kuusi henkilöä. Perheeseen oli hankittu uusi jääkaappi, jota perheen äiti oli esitellyt. Surkean palkkatason takia perheen kouluikäiset lapset joutuivat käymään päivät ja illat töissä. Heillä ei ollut mahdollisuutta siitä syystä käydä koulua eikä opiskella. - Mutta, korosti Niinistö, he olivat iloisia ja onnellisia, sillä heillä oli uusi jääkaappi.
Tällainen käsitys synnyttää tietysti vaikutelman, että Niinistön käsitys edistyksestä on joksenkin naiivilla tasolla. Hölmöily saattoi johtua myös heikosta toisen kotimaisen kielen taidosta. Mutta silti on myönnettävä, että syntyi vaikutelma siitä, että monien oikeistolaisten tapaan Niinistö ei ole oivaltanut, että monen halpamaan talouden kasvu perustuu lasten riistoon työvoimana ja yelisemminkin heikkoihin työoloihin.
Suomen, tämän pienen ja köyhän maan historia ja tie hyvinvointiin kertoo, että köyhyydestä ei nousta ilman koulutusta ja ammattitaitoa. Kun lapset tekevät kiinalaisessa tehtaassa lenkkareita länsimaihin vietäväksi ne vuodet, jolloin heidän pitäisi opiskella ja kehittyä, köyhyys ja huono-osaisuus periytyy seuraaville polville. Seuraava polvi aloittaa samasta pisteestä. Kiinan raju talouskasvu ei ole ongelmaton, kuten Halonen puheenvuorossaan korosti.
Toisaalta, esimerkiksi Maailmanpankin tutkimukset osoittavat, että lasten ja nuorten koulutus, eritoten tyttöjen koulutus on köyhän maan tehokkain ja kestävin tapa nousta köyhyydestä. Koulutus nostaa myös talouden kasvuun. vain osaamisen nostamisen kautta syntyy uusia nokioita.
Ninistön naiivit ja asenteelliset käsitykset kielivät kiistatta tietämättömyydestä ja mahdollisesti myös maailmankaupan epäoikeudenmukaisuuden hyväksyvästä arvomaailmasta. Ne ovat kiusallista kuultavaa ainakin koulutetuille suomalaisille. Meillähän lähdettiin sodan jälkeen rakentamaan koulutusjärjestelmää joka kattaa koko maan. Oli kunnia-asia, että kaikki lapset ovat oiekutettuja opiskeluun niin pitkälle kuin lahjoja ja intoa riittää. Tämä ennen kaikkea punamultayhteistyön saavutus on ollut kansantaloutta nostava tekijä. Taloustietilijöiden mukaan korkea koulutus tuottaa nopeasti investoinnit takaisin.
Kaikkia kokoomuslaisia tällainen tietämättömyys ei suinkaan leimaa. Harri Holkeri on kokoomuksessa viime aikoina alkanut puhua paljon kehitysmaiden lasten ja eritoten tyttöjen koulutuksen merkityksestä. Vanhuus ja viisaus...
Toisessa illan teemassa, maatalouspolitiikassa tulivat myös Ninistön rajat vastaan. Kun oli tarkoitus keskutella maaseudun kehittämisestä, Niinistö tarinoi lapsellisesti kaupunkilaisen kahden asunnon elämäntavasta: on kesöämökki siellä maaseudulla ”ja sitten toinen koti kaupungissa”. Katsoja alkoi tuntea lempeää myötähäpeää tätä seuratessa.
Niinistön ongelma on todellisuudessa heikko tietämys juuri niiltä alueilta joilla presidentin tehtävässä toimitaan. Pankkimies tuntee kirjanpidon ja investointilainoituksen, mutta ei kansainvälistä politiikkaa eikä Suomen tilanteen kokonaisuutta.
Asiantuntevampi voittakoon.
Vastaukset 10
Vanhimmat
vaihteeksi.
En suuosittele että otettaisiin harjoittelija näin vaativaan tehtämään kuin koko kansakunnan luotssaajaksi, presidentiksi. Siinä asemassa täytyy olla vankka osaaminen ja ammattitaito.
On suuri etuoikeus että meillä on Halonen käytettävissä.
Entä senjälkeen kun tarja lähtee joskus,
kuka tietämyksineen enää sitten kelpaa?
Herätetäänkö Kekkonen haudasta?
Uutispäivä Demarisahan toi oli, vai SAK:n palkkatyöläisessä. Hyvä objektiivinen kirjoitus.
Täytyypä vielä harkita kelle ääneni annan.
Halosen aikana tehtaiden pako sinne kiinaan kiihtyy. Niinistö voi sitä jarruttaa. Ie kukaan järkevä työnantaja luota äärivasemmistolaiseen demariin, jolla on vähintäänkin epämääräinen menneisyys. Ei tehtaan siirto todellakaan tehdä kovin kevein perustein. Halonen kätyreineen/kätyrinä luo ne paineet.
riittää kustannusten minimointi ja voiton maksimointi. Sen painavampaa syytä ei tarvita. Tehtaan työntekijät ovat raskauttava painolasti. Huolimatta siitä, että yritys on nostanut isot tuet Suomen valtiolta.
Sossuaate pätevöittää kenet tahaansa, mihin virkaan hyväänsä.
Esimerkkkejä on vaikka kuinka paljon.
Saulille kuuluisi siis presidentin virka?
Minun mielestä yksi vaalien kulminaatiokysymyksistä voisi olla näkemykset Miten turvataan hyvinvoinnin jatkuminen Suomessa tulevaisuudessa.
Olen tulkinnut Saulin viestin seuraavalla tavalla
Suomen pitäisi ensiksi turvata se että kansantaloudessa olisi jaettavaa, josta maksetaan sitten sosiaalietuudet. Kuinka tämä hoidetaan?
Eli miten turvataan Suomalaisen teollisuuden kilpailukyky, jotta tänne syntyisi työpaikkoja ja tuotannon siirtyminen halpatyömaihin vähenisi.
Tarja ei esittänyt tuohon mitään vastausta eräässä vaalitentissä. Hän keskittyy vaan siihen kuinka kansantulo voitaisiin jakaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Sauli on kyllä Tarjaa huomattavasti etevämpi Puolustamaan suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Presidentillähän on kuitenkin suuri vaikutusmahdollisuus suomalaisen teollisuuden vienniedistämisessä.
Sauli on Tarjaa dynaamisempi reagoimaan muuttuviin maailmanpoliittisiin ja taloudellisiin tilanteisiin. Tarja edustaa mielestäni pysähtyneisyyttä ja on jotenkin ajatuksissan paikalleen jämähtänyt. Siis samat teesit toistuvat vuodesta toiseen.
Nyt tarvitaan uudenlaisia ajatuksia, joten senkin johdosta Sauli olisi Parempi vaihtoehto.