Miten on: Saatko tarpeeksi huomiota osaksesi?
Kuvittele tilanne, että menisit kutsuille, jossa et entuudestaan tunne ketään.
Otatko selvää etukäteen , kuinka mahdollisesti kutsuille odotetaan pukeuduttavan?
Mietitkö millaisia ihmisiä sinne on tulossa?
Kun astut sisään, niin miten teet sen?
Haluatko sinut huomattavan heti, vai yritätkö sulautua joukkoon mahdollisimman huomaamattomasti?
Millaisen paikan valitset?
-seinävierustalta
-nurkasta
-keskeltä jne...
Odotatko, että joku ensin puhuttelee sinua, vai menetkö rohkeasti itse puhuttelemaan jotain kiintoisalta vaikuttavaa henkilöä?
Oletko enemmän tarkkailija, vai mieluummin äänessä?
Entäpä keskustellessa;kuuntelija, vai selkeä mielipiteiden esilletuoja?
Nautiko huomiosta, vai saako se sinut vaivautuneeksi?
Ps. Nyt sitten KAIKKI halukkaat saavat tuoda julki
oman huomion tarpeensa:DD
Kevennys: Eivät ihmiset vuoriin kompastu,vaan kiviin.
Kuvittele tilanne, että menisit kutsuille, jossa et entuudestaan tunne ketään.
Otatko selvää etukäteen , kuinka mahdollisesti kutsuille odotetaan pukeuduttavan?
Mietitkö millaisia ihmisiä sinne on tulossa?
Kun astut sisään, niin miten teet sen?
Haluatko sinut huomattavan heti, vai yritätkö sulautua joukkoon mahdollisimman huomaamattomasti?
Millaisen paikan valitset?
-seinävierustalta
-nurkasta
-keskeltä jne...
Odotatko, että joku ensin puhuttelee sinua, vai menetkö rohkeasti itse puhuttelemaan jotain kiintoisalta vaikuttavaa henkilöä?
Oletko enemmän tarkkailija, vai mieluummin äänessä?
Entäpä keskustellessa;kuuntelija, vai selkeä mielipiteiden esilletuoja?
Nautiko huomiosta, vai saako se sinut vaivautuneeksi?
Ps. Nyt sitten KAIKKI halukkaat saavat tuoda julki
oman huomion tarpeensa:DD
Kevennys: Eivät ihmiset vuoriin kompastu,vaan kiviin.
Vastaukset 26
Vanhimmat
ilman muuta. syöksyn sisään ja kaadun keskilattialla, nousen ylös ja panen heftaa polviini ja kaadun uudellen paraatipaikalle ja nousen ylös (erään runoilijan ohje)
kerään ympärilleni hovin, jonka kera käyn nokkavaan kokkakeskuteluun kultivoidusti tietenkin.
..päästä seuralaiseksesi? Ehdottomasti haluasin kokea tämän * SAIN NAURU HEPULIN*
..tosin näitä tahattomia bukee'ita* on minullekkin sattunut...mutta paljastan vasta, kun saan naurultani kerrotuksi**'
Tähänkös se huomiontarve nyt lopahtikin:=)
Vaan niinhän se useimiten on, että sitä mitä pyytämättä annettaisiin, niin se on kuin ansaitsematta saatua.
Jos itse menisin tilaisuuteen, missä en ketään tuntisi ja kukaan ei minua, niin siirtyisin tuonne tarkkaajan paikalle.Mieluimmin oleskelisin vähäsen syrjässä ja hakeutuisin turvallisesti seinänviereen.
Odotaisin, että joku tulisi ensin puhuttelemaan.
Uskoakseni kiinnostava keskustelu syntyisi ennen "valomerkkiä" tai näin se on tähän saakka sujunut.
Miten on: Saatko tarpeeksi huomiota osaksesi? En
Kuvittele tilanne, että menisit kutsuille, jossa et entuudestaan tunne ketään.
Otatko selvää etukäteen , kuinka mahdollisesti kutsuille odotetaan pukeuduttavan? Luultavasti
Mietitkö millaisia ihmisiä sinne on tulossa? Jonkin verran, riippuu kuinka paljon aiemmin kutsu on saapunut.
Kun astut sisään, niin miten teet sen? Jonkun kanssa mieluummin kuin yksin. Vaatteita ja meikkiä ja koruja kohennellen!
Haluatko sinut huomattavan heti, vai yritätkö sulautua joukkoon mahdollisimman huomaamattomasti? Voi katsahtaa ja tervehtiä, mutta ei sen kummempaa
Millaisen paikan valitset? Sellaisen joka on vapaana, mieluummin istuma- kuin seisomapaikka!
-seinävierustalta
-nurkasta
-keskeltä jne...
Odotatko, että joku ensin puhuttelee sinua, vai menetkö rohkeasti itse puhuttelemaan jotain kiintoisalta vaikuttavaa henkilöä? Odotan tervehdystä ja vastaan tervehdykseltä, jos jollain ihmisellä on jokin lehti tai muuta mukavaa tavaraa hyppysisään, voin alkaa keskustelemaan siitä.
Oletko enemmän tarkkailija, vai mieluummin äänessä? Tarkkailija, paitsi jos kahdenkeskinen keskutelu ottaa tulta alleen
Entäpä keskustellessa;kuuntelija, vai selkeä mielipiteiden esilletuoja? sekä että, en osaa luokitella!
Nautiko huomiosta, vai saako se sinut vaivautuneeksi? epäasiallinen huomio arastuttaa ja saa aikaan vihan tunteita, mutta vaivaantumaton ja asiallinen huomion kohteena oleminen ei haittaa
..tuota ensimäistä: En
Millaista huomiota kaipaisit enemmän?
se kysymus olikaan...ai niin juhlat.
Kun saapuu juhliin, niin ovella on hyvä tarkistaa boolimaljan paikka. Tämä ratkaisee sitten sen, missä kohtaa huonetta vietetään ensimmäiset tunnit.
Siitä sitten pikku hiljaa aletaan kerätä muiden huomiota joillain hyvin älykkäillä sutkauksilla. Mitään kiirettä ei ole pois lähtemisen kanssa. Joku varmaan tulee sitten aikanaan kertomaan, milloin on sopiva hetki.
..toivottavasti se kertoja on joku muu kuin palkallinen ovimikko..tai sopimaton saattelija.
Toisaalta ---mitäs sen niin väliä enää siinä vaiheessa on , jos aamuun mennessä löytyy lähes oikea ovi johon avainta sovittaa.))))
huomion keskipisteenä jos en ole itse ollut se kuka ne kutsut on järjestänyt.
Siihen, että menenpä mihin tahansa, minut huomataan, olen tottunut. Sellaisesta tulee aikaa myöten osa omaa persoonallisuutta siten, että oma tapa esiintyä ja olla läsnä ruokkii omia käyttäytymismalleja. Oikeastaan pidän itsestäänselvyytenä, että minut huomataan ja voisi olla todella häkellyttävä kokemus jos joskus olisi toisin.
Mielestäni se että huomataan ei ole huomion synonyymi. Nautin siitä jos minut huomataan ja huomioidaan juhlissa ihmisenä. Sellainen huomio vain siksi, että ajatellaan että on huomioinnista on etua itselle on epämiellyttävää.
Kun astun johonkin tilaan sisään oikaisen ruotoni ja oletan että saapumiseni huomataan. Jos yrittäisin livahtaa sisään, näyttäisin todennäköisesti naurettavalta :D
Yleensä kutsuissa on pukeutumiskoodi tai kirjoittamattomat säännöt. Luotan yleensä kykyyni arvioida enkä erikseen kysele.
Parhaiten juhlissa viihdyn ns. underground- porukoissa. Seurailen touhua aavistuksen sivustalta jos siihen suinkin on tilaisuus. Useinmiten minut kuitenkin vedetään automaattisesti johonkin porukkaan.
Istun mielelläni niin että selkä on vasten seinää ja näen yli tilan jossa pippaloita vietetään.
Jos jonku ihminen vaikuttaa minusta mielenkiintoiselta menen varmasti juttelemaan.
Parhaat keskustelut juhlissa olen kylläkin käynyt tupakkaringissä ...
Smalltalk ei ole minulle vaikeaa... ennemminkin tylsä velvollisuus joka on kohteliaasti hoidettava.
...kevytkeskustelu" ei ole taas minulle kovinkaan helppoa.Jos on ihan pakko , niin sitten teen parhaani.
Hujahdan helpommin intensiiviseen ja ajattelemista kiihoittavaan keskusteluun.
Yleensä joudun johonkin rinkiin" tai sitten jään sen kiinnostavan' kanssa johonkin sopukkaan imeytyneenä* silmiin ja sieluun.
Tuo seinä selän takana oli näköjään sinullekkin ominta.
Sisääntuloni taas on paljon tilanteesta kiinni.
En tietysti toivo kompastuvani kenenkään jalkoihin.Kontallaan alkuillasta saattaisi jo saada sitä tahatonta hilpeyttäkin aikaan.
Minulle sopii olla huomion keskipisteenä tai olla olematta. Syystä, että en ole erityisen seurallinen ja innostun harvoin, tulen hulluksi, mikäli minun pitää jatkuvasti juosta kaikenmaailman kissanristiäisissä. Kerran viikossa on jo meikäläisen mittarilla jatkuvasti. Oletan, että vaikutan sellaisista ihmisistä, jotka eivät tunne minua kovin hyvin, ristiriitaiselta hyypiöltä. Sillä epäsosiaalisuudestani huolimatta, olen yleensä seurassa kuin seurassa avoin ja puhelias... jopa kepeä. Kykenen siis vaikuttamaan seuralliselta, olematta kuitenkaan sitä.
..tuli ihan uusi näkökulma persoonastasi---tai paremminkin siitä ,mitä mielikuva on luonut tähän asti.
Toisaalta tunnistan kyllä itsessänikin tuon sosiaalisen avoimuuden. Mutta taas se syvin itseni avautuu vain pitemmän tuntemuksen kautta.
Oisko toi sosiaalinen sitä nousu jouskaria...puhelias , mutta valikoiden.
Niin mikä sinun nousumerkkisi horoskoopissa on?
Sinä olet kultainen. Mutta vaikka kuinka toivoisin voivani, en millään kykene arvioimaan itseäni tämmöisellä horoskooppiakselilla. Kun en kerran pidä sellaista dimensiota loogisesti mahdollisena.
Olen luonnostani varsin avoin; oikeastaan mitään häpeämättömän avoin. Kykenen puolessa tunnissa kertomaan itsestäni kaiken oleellisen, jolloin loppuilta kuluu vanhoja juttuja kertaillen.
Ei tuo voi mitenkään onnistua.Siis puolessa tunnissa olellisen kertominen!!!!
*oonkohan minä salaperäinen* , tai en edes tiedä , mitä oleellista noin vähässä ajassa kertoisin....
Tietty pidän aina takataskussa" yllätyksiä...Just kun joku luulee muka tuntevansa minut, niin kiskaisen jonkun salaisen puoleni näkyville.
Tää tuottaa taas sitä kihelmöivää nautintoa.
--hih...siis huvinsa kullakin..tää yks mun-...
Toi sun kuulostasi nousu ravulle.Kuori päällä ja herkkää sisällä...Sellaiselle ,,,niinku olisit muka ihan selvästi selitettävissä...mutta... hmm
---vitsi kun alkoi kiinnostaa----
Arvaatkos NK ... mikä on minuun nouseva merkkini ;)))?
..mutta olettaisin jossakin huoneessa skorpparin lymyävän. Leijonakin nostaa päätään näkyville.
Mutta kerro jo ihmeessä...
'tukehtuu kohta uteliasuudesta'
härkä...nousevana merkkinä (HYMY)
vneus vallitsevana planeettana ja
...skorppari, makuuhuoneen lisäksi, löyty myös deskenttinä.
Voisi olla kovat luulot itsestä jos uskoisin horoskoopeihin... sen verran narsismia ruokkivaa tekstiä tuo luonnehoroskooppini tuntuu olevan;))))
Ai niin se leijonakin ... kuu leijonssa
Montakos niitä horoskooppimerkkiä oikein onkaan, taitavat löytyä kaikki joka kartasta?
..siis joka kartasta. Ja kokonaisuuten vaikuttaa vielä se, mikä missäkin huoneessa esiintyy.
Henk. kohtaisesti laadittuun kartaan uskon, varsinkin jos sen on tehnyt taitava astrologi.
Tuo härkä nuosuinen ...siis ihankin sopiva, näin tekstien perusteella mielikuvissa nähtynä.
Ja leijonasta, sekä skorpparista ei epäilystäkään.
Oma kuuni on oinaan tulisuudessa.Skorpparini taas MC-llä. Makukamarissani" taas lymyilee härkä*nauraa*, eli kuvaa tuota naiseuden olemusta venuksen hallinnassa.
(Kiskaisee verhot kiinni.)
Ja mitä syvemmälle taas noihin henkisiin huoneisiin mennään , niin sen himmeemmäksi" taas merkit muuttuu...eli siellä tulee jo kalatkin ja ne syvät vedet.
Niin piti vielä sanomani, että kyllä skorppari toisen skorpparin "haistaa" oli se missä huoneessa tahansa. Skorppari tutkii vaikka tähtikartatkin viimeiseen piiruun sakka.
..toi sisääntulosi oli hyvinkin leijonamainen:)
Tuohon ekaan että ihan riittävästi.
Aika omituiset sellaiset kutsut johon kutsutaan, enkä tuntisi ketään.
No, tervehtisin jokaista ja siitä se lähtisi. Yleensä jään suustani kiinni jo ensimmäisiin juttukavereihin; smooltookin kautta syvällisiin pohdintoihinkin. Kyllä sen heti hiffaa, kenen kanssa juttu alkaa kulkea...
Valitsen vapaan paikan läheltä muita, tykkään ängetä itseni juttuporukoihin.
Enimmäkseen aloitan itse jutustelun, olen paljon äänessä, liikaakin.
Osaan kuunnella, en tiedä tuonko esiin mielipiteitä, ajatuksia korkeintaan. Pidän tilanteista joissa juttu rullaa, vyöryy, sellaisista joissa jokaisen jokainen kommentti on tärkeä osa.
Saan huomiota kyllä, se johtuu työstäni. Ehkä siksi minun onkin helppo tavata ihmisiä, minussa on se pohjatuttuus, ei tarvitse kertoa koko elämäntarinaa, tekemisiä ja tekemättäjättämisiään.
...aikasemmassa ammatissani tuollaisissa hippaloissa mukana , jossa en ole tuntenut ketään ennestään.
Siis niiku enemmän työpaikan edustajana---vai mites se sanotaan. Ei siis kutsuttuna niinkään sinä itsenäni , joka olen , vaan enemmän sinä ,mitä työnpuitteissa olen.
Joten moniakin kokemuksia noissakin tuli hankituksi.
Joten ei oikein voinut kokopersoonana irrotellakkaan:=DDD
Mä ensitte tykkää tommosista tilanteista. Ihan vieraita ihmisiä! Mitä mä niille osaan puhua? Suu läiskii kyllä tutussa porukassa mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, mut tommonen on kamalaa. Mä nojaisin ulko-oven pieleen ja hymyilisin kauniisti.
..kyllä varmaaN TULISIT HUOMATUKSI ..jos ei muuten niin oven tukkeena:DD 'kihisee naurusta*
Yleensä hienommissa paikoissa kajautan kaalini johonkin uskomattomaan ulottuvuuteen vaikka ikinä ei uskoisi kun varren pituutta katsoo. Tai sitten kaatuu punaviini valkoselle matolle. Mä pysyn täällä kaffella mielummin ja tarjoilen rusinapullaa.
..täällä onkin nyt havaittavissa jonkinlaista tulehtunutta fiilistä. Joten tuollainen Taukopaikka vois olla tarpeeseen.
Ilmottaisin, että yllätyksellinen kaffeen matka on jo alkanut tuolla Jermun Aloituksen alla.
Sinne pukkaamaan nyt tekstiä kipin ja kapin!
Mä en jaksa kovin hirveästi pähkäillä miten, missä ja milloin:)
Olen ollut sellaisissa tilanteissa joissa porukka on ihan outoa ja ainoa mikä on ollut tiedossa on aihe minkä tiimoilta kokoonnutaan.
Ihan tavallisena itsenäni lyöttäydyn joukkoon, ei siinä sen kummempaa.
Musta tuntuu että jos ennalta suunnittelisin ja tonkisin taustoja seurauksena olis fiasko:)
Pukeudun niin, että tunnen oloni kotoisaksi.Se on tärkeintä jos muuten tuntee olonsa epävarmaksi.
Mitään odotuksia(paitsi toivon omien mokailujeni rajoittuvan minimiin), en muista ihmisistä aseta, pettymykset ovat niin pienempiä.
Sisään tullessani tervehdin ja esittäydyn.Mielelläni tervehdin myös ihan outoja ja koitan painaa mieleeni, kuka kukin on(yleensä huonoin tuloksin:))
Aika usein toivon olevani huomaaton..*nauraa*..siis ihan oikeasti.
Mun mielestä ei oo mitään väärää siinä että on aidosti kiinnostunut ihmisistä ja jos sen tiimoilta mokailee..voi sitä pahempiakin mokia tehdä:)
En piiloudu nurkiin enkä seinänvierustoille vaan kuljen keskustelemassa ja koitan myös pitää oman puheripulini kontrollissa(paha tapa joka moninkertaistuu innostuessani jostain:()..:)..joskus aika vaikeaa mutta edistystä on havaittavissa:)
Tietyissä tilanteissa olen aika tarkkaavainen kuuntelija.
Juu, en nauti huomiosta koska yleensä se on jotain sellaista jonka olen mokailemalla aiheuttanut:D
Toisaalta taas..hymy tahi nauru(mikäli se ei ole pelkkää vahingoniloa) ei koskaan ole pahasta:)