Tässä katkelma, joka löytyy valtioneuvoston sivuilta. Niinistö on kirjoittanut tekstin itse:
"Vapauden ja vapauksien ottamisen tahti vain tiivistyi 60-luvun tunnelmissa. Elvis- ja lättähattuporukat olivat raivanneet tien auki. Myös skaala laajeni, ainakin minua kiinnosti musiikkia enemmän moderni kirjallisuus ja yhteiskunnalliset aihepiirit. Koulunkäynti oli ensisijaisesti sosiaalinen tapahtuma - väliin villikin - ja tavoitteeksi riitti luokalle jäämisen tai ehtojen välttäminen. Mutta olemisen oppia sai runsain mitoin, myös opettajilta.
Akateeminen vapaus sopi minulle paremmin kuin koulunkäynti. Itselleni, saati kavereille, yllätykseksi opiskelin yhtaikaa taloustiedettä ja juridiikkaa, loppututkintoon asti vain oikeustieteellisestä.
* * * *
Jo varhain olin oppinut, että jos tarvitsee rahaa, pitää tehdä töitä. Niin koulu- kuin opiskeluaikoina tuli käytyä toisellakin työmaalla.
Näin jälkikäteen tuon elämän korkeakoulun anti oli melkoinen. Joka työpaikalla vallitsi omat lainalaisuutensa, mutta perushenki oli samantyyppinen. Vaikka kuinka rakennustyömaan sateessa, pakastevaraston kylmyydessä tai virastohommien pölyssä kiukuteltiin ja kiroiltiinkin niin tiukan paikan tullen oli aina joku työyhteisön henkinen nokkamies, joka päätti että hommat hoidetaan näytti kuinka pahalta tahansa. Tämä kokemus on vain kertaantunut vuosien mittaan vaikka työpöydät ovat vaihtuneet."
"Vapauden ja vapauksien ottamisen tahti vain tiivistyi 60-luvun tunnelmissa. Elvis- ja lättähattuporukat olivat raivanneet tien auki. Myös skaala laajeni, ainakin minua kiinnosti musiikkia enemmän moderni kirjallisuus ja yhteiskunnalliset aihepiirit. Koulunkäynti oli ensisijaisesti sosiaalinen tapahtuma - väliin villikin - ja tavoitteeksi riitti luokalle jäämisen tai ehtojen välttäminen. Mutta olemisen oppia sai runsain mitoin, myös opettajilta.
Akateeminen vapaus sopi minulle paremmin kuin koulunkäynti. Itselleni, saati kavereille, yllätykseksi opiskelin yhtaikaa taloustiedettä ja juridiikkaa, loppututkintoon asti vain oikeustieteellisestä.
* * * *
Jo varhain olin oppinut, että jos tarvitsee rahaa, pitää tehdä töitä. Niin koulu- kuin opiskeluaikoina tuli käytyä toisellakin työmaalla.
Näin jälkikäteen tuon elämän korkeakoulun anti oli melkoinen. Joka työpaikalla vallitsi omat lainalaisuutensa, mutta perushenki oli samantyyppinen. Vaikka kuinka rakennustyömaan sateessa, pakastevaraston kylmyydessä tai virastohommien pölyssä kiukuteltiin ja kiroiltiinkin niin tiukan paikan tullen oli aina joku työyhteisön henkinen nokkamies, joka päätti että hommat hoidetaan näytti kuinka pahalta tahansa. Tämä kokemus on vain kertaantunut vuosien mittaan vaikka työpöydät ovat vaihtuneet."
Vastaukset 1
Vanhimmat
Re: Vaikka kuinka rakennustyömaan sateessa, pakastevaraston kylmyydessä tai virastohommien pölyssä kiukuteltiin ja kiroiltiinkin niin tiukan paikan tullen oli aina joku työyhteisön henkinen nokkamies, joka päätti että hommat hoidetaan näytti kuinka pahalta tahansa."
Elikäs ihannoitiin taas vain jotain "nokkamiestä" ja halveerataan duunarii.
RE:Jo varhain olin oppinut, että jos tarvitsee rahaa, pitää tehdä töitä. Niin koulu- kuin opiskeluaikoina tuli käytyä toisellakin työmaalla.
Todellakin jopa TOISELLAKIN työmaalla, ja tuli käytä...