Hyvät kirjoitukset

Niinistö torjuu häneen kohdistetut arviot että hän vheksyy sivistyksen merkitystä.

Kiinnostuin tämän Niinistö ja sivistys -keskustelun innoittamana asiasta sen verran, että tarkistin Suomen Kirjastoseuran sivulta asiaa enemmän. Siellä toiminnanjohtaja Sinikka Sipilä selostaa, että tästä asiasta on tullut paljon kyselyita Kirjastoseuraan. Hän kertoo tapauksesta seuraavaa:

"Arkistoistamme löytyi tietoa silloisen valtionvarainministeri Sauli Niinistön lausumasta, jonka hän esitti radion ruotsinkielisessä Aktuellt -ohjelmassa 4.12.1997. Niinistö sanoi näin:"Välillä jää miettimään, että onko sitten niin, että ihminen, joka sairastaa, maksaa siitä jonkin verran, mutta lukeminen on maksuton palvelu. Enpä tiedä, mistä tuollainen rajanveto hakisi oikeutuksensa."

Suomen kirjastoseuran hallitus tyrmäsi ajatuksen kirjastopalvelujen maksullisuudesta tuoreeltaan 5.12.1997 silloisen puheenjohtajansa europarlamentaarikko Mirja Ryynäsen johdolla. Laaja kansalaiskeskustelu käynnistyi välittömästi ja jatkui kaksi kuukautta tiedotusvälineissä.
Kansalaisten viesti päättäjille oli selvä : kirjastopalvelut on pidettävä maksuttomina."

http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/lehti/keskustel u?modeyksi=yksi&teksti_id=5623

Aivan kuten täällä on muisteltu, Niinistö oma-aloitteisesti asetti vastakkaain terveyspalvelut ja kirjastojen käyttömaksut. Hän ei ollut perehtynyt asiaan ihmeemmin, mutta on tunnettua että hän itse pitää koulutusta ennen kaikkea talouden välikappaleena ja tuloksen tekemisen välineenä.

Snellmanista alkaen on Suomessa ymmärretty, että koulutuksella, opiskelulla ja sivistyksellä on lisäksi merkitystä myös arvona sinänsä. Koulunkäynti, lukeminen ja osallisuus kaikesta siitä arvokkaasta perinnöstä, jonka ihmiskunta on luonut, kuuluu kaikille ihmisille.

Tämä on maksuttomien kirjastojen perustelu, josta Niinistöllä ei ollut tietoa. Ei silloin eikä nyt.

Mikä on Niinistön käsitys koulutuksen merkityksestä ja lapsityövoiman käytöstä?

Niinistö kertoo mielellään tarinoita. FST:n tentissä hän kertoi käynnistään kiinalaisessa kodissa, jossa 40 neliön asunnossa asui kuusi henkilöä. Perheen äidillä oli uusi jääkaappi, jota hän iloisena oli esitellyt. Surkean palkkatason takia perheen kouluikäiset lapset joutuivat käymään päivät illat töissä. Heillä ei ollut mahdollisuutta siitä syystä käydä koulua eikä opiskella. Mutta, korosti Niinistö, he olivat iloisia ja onnellisia, sillä heillä oli uusi jääkaappi.

Tämäkö on Niinistön käsitys edistyksestä? Hän ei ole oivaltanut, että monen halpamaan talouden kasvu perustuu lasten riistoon työvoimana.

Suomen, tämän pienen ja köyhän maan hyvinvointi kertoo, että köyhyydestä ei nousta ilman koulutusta ja ammattitaitoa. Kun lapset tekevät kiinalaisessa tehtaassa lenkkareita länsimaihin vietäväksi ne vuodet, jolloin heidän pitäisi opiskella ja kehittyä, köyhyys ja huono-osaisuus periytyy seuraaville polville. Seuraava polvi aloittaa samasta pisteestä. Kiinan raju talouskasvu perustuu seuraavan sukupolven, lasten, riistoon.

Maailmanpankin tutkimukset osoittavat, että lasten ja nuorten koulutus, eritoten tyttöjen koulutus on köyhän maan tehokkain ja kestävin tapa nousta köyhyydestä.

Koulutus nostaa myös talouden kasvuun. Syntyy uusia nokioita.

Ninistön naiivit ja asenteelliset käsitykset kielivät tietämättömyydestä ja heikompien riistoon perustuvasta arvomaailmasta.

Ne ovat kiusallista kuultavaa ainakin meille koulutetuille suomalaisille