Mielenkiintoinen uutinen tuo aie rakentaa ensimmäinen tuotantokoon fuusiokoevoimala, joka valmistuisi runsaan kymmenen vuoden päästä. Tähän asti lupaukset ovat olleet aina viidenkymmenen vuoden päässä. Suunnitelmat vaikuttivat jo melko konkreettisilta, kun voitiin jo nimetä neljä maata, joista yhteen laitos rakennettaisiin. Tuotettu sähkö olisi vielä kallista, mutta niinhän on aina alussa.
Fuusiovoimalan "polttoainetta" löytynee loputtomasti, eikä tule pitkäaikaispäästöjä. Tritium lienee ainoa, mutta sen puoliintumisaika on vain 4500 päivää.
Fuusiovoimalan "polttoainetta" löytynee loputtomasti, eikä tule pitkäaikaispäästöjä. Tritium lienee ainoa, mutta sen puoliintumisaika on vain 4500 päivää.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Kyllä fissioreaktorilla pelaaminenkin on riittävän vaikeaa. Kivinen tulee olemaan fuusiovoiman alkutaival. Kaupalliseen käyttöön pääsemiseksi on vielä monta mutkaa matkassa.
sellainen fuusiovoimala on naapurin navetan takana.
Isäntä työntää sinne lehmien sontaa ja kusta.
Hajusta päätellen toimii hyvin.
Ongelmia löytyy fuusiovoiman tiellä paljon. Yksi on ongelma on pitää "erittäin" kuuma läjä irti fuusioreaktorin seinistä jottei se sulata sitä. Magneettikentillä JET reaktorissa tässä on jopa onnistuttukin varsin hyvin.
Neukuthan olivat jo melko pitkällä kokeiluissaan. Siellä etuna oli se, että rahaa riitti. Saa nähdä, kuinka hyvin länsimaissa riittää uskoa fuusioenergiaan - lähitulevaisuudessa.
Parhaimmillaankin fuusioenergian hinta tulee tiedemiesten laskelmissa olemaan kaksi kertaa kalliimpaa kuin nykyisin. Fuusioenergiaa tarvitaankin vasta sitten, kun halvempaa ei enää ole tai sitä ei voida enää käyttää, koska maailma tuhoutuisi. Fuusioenergiaa kannattaa siksi tutkia jo nyt, koska viimeinenkin pölvästi tajuaa nykytilanteen mielettömyyden kahdenkymmenen vuoden sisällä.
Fuusioreaktorilaitoksilla taidetaan päästä hyviin hyötysuhteisiin, kun pelataan niin huippukorkeilla lämpötiloilla.
Fissioreaktoreillahan ei päästä huonon höyryn takia kovin hyvään hyötysuhteeseen. Höyryn laatua korvataan määrällä.
Mutta eikös fuusioreaktorillakin tarvita jokin väliaine turbiinin pyörittämiseen? Tuskin se reaktori sitä akselia itsekseen vääntää.
Eli hyötysuhde ei olennaisesti parane, koska suurimmat häviöt ovat nimenomaan höyrypiirissä. Itse reaktorin hyötysuhde on sangen korkea myös fissioreaktoreissa.
Fissioreaktoreilla päästään lämpötiloihin, joilla voidaan tuottaa kylläistä höyryä. Fuusioreaktoreilla lämpötilat riittävät varmaankin höyryn tulistamiseen, jolloin hyötysuhdetta saadaan parannettua liki 10 %-yksikköä. Turpiineistakin tulee kestävämpiä, kun niiden kokoa voidaan pienentää, ja höyryn kosteusvaara poistuu.
> Fuusioreaktorilaitoksilla taidetaan päästä
> hyviin hyötysuhteisiin, kun pelataan niin
> huippukorkeilla lämpötiloilla.
Tuolla ei sinällään ole oikeastaan mitään merkitystä. Pääosa hyödystä tulee fuusioenergiassa siitä, että se tuottaa julmetusti energiaa ja polttoainetta riittää. Samantekevää vaikka hyötysuhde olisi 1%, siltikin se olisi kannattavaa tuottaa, jos oletetaan että rakentamiskustannukset eivät ole aivan järjettömät.
Tulee vaan mieleen ydinvoiman vastustajien kommentti, jonka mukaan ydinvoima on tehotonta kun 2/3 energiasta lämmittää merivettä... LOL! Samaan aikaa kuintenkin ydinvoimalla tuotettu sähkö on päälle 70% halvempaa kuin tuulisähkö... :)
Kyllä hyötysuhde paranee, kun voidaan tehdä 'kunnollista' höyryä. Fissiolaitosten höyry on 'usvaa', ja suuri osa lämmöstä menee veden höyrystämiseen. Höyryn lämpösisältö on siis pieni, koska höyrystymislämpöä ei voida hyödyntää.
Tähänhän perustuu esim. kivihiililaitosten huomattavasti parempi hyötysuhde.
Hinta on kokonaan eri juttu.
Taidat tarkoittaa ettei ydinvoimalassa ole höyryn tulistinta joten niissä käytetään vain "kylläistä" höyryä.
Tulistuksen puuttuminen on yksi huonon hyötysuhteen syitä.
Alhainen höyrynpaine toinen.
Nuo molemmat aiheuttavat sen, että höyryn lämpösisältö on vaatimaton.
Kyllä kait niissäkin sentään hyödynnetään höyrystymislämpö.
Ei ole tulistinta, kun ei voida mennä niin suuriin lämpötiloihin, että päästäisiin tulistuksen puolelle.
Sähköntuotannossa ei höyrystymislämpöä voida käyttää hyödyksi. Turpiinit eivät ole vesiturpiineita, vaan höyry lauhtuu vedeksi vasta lauhduttimissa, ja höyrystymislämpö menee mereen.
ihan oikein, että sellaiseen ei kovin paljon veronmaksajien euroja sijoiteta.
tuulivoimaloiden hyötysuhde on jopa yli 90%. mikähän on ydinvoimalan hyötysuhde?
Älä noita Markuksen juttuja todesta ota. Luonnollisesti fuusioreaktorilla pyritään mahdollisimman hyvään hyötysuhteeseen. Joidenkin teorioiden mukaan maapallon lämpeneminen on uhka tulevaisuudelle, ja mitä mieltä on lisätä lämpenemistä haaskaamalla energiaa.
Kokemukseni perusteella voin sanoa, että kuumassa työskentelykin on melkoisen raskasta. Ei kaikki käy kuin haaveillaan, käytännön tuntumakin pitää olla!
markus kirjoitti näin:
'Tulee vaan mieleen ydinvoiman vastustajien kommentti, jonka mukaan ydinvoima on tehotonta kun 2/3 energiasta lämmittää merivettä... LOL! '
siis onko tuo roskaa vai ei? ja jos on , niin mikä osa?
Minä luulin, että tarkoitat sitä juttua, jossa sanotaan energiaa olevan fuusioajassa rajattomasti, joten hyötysuhteesta ei ole väliä.
Totta se on: parhaimmillaan (talvella) ydinvoimaloissa päästään 33 % hyötysuhteeseen. Se johtuu siitä, että polttoainenappien sulamisvaaran takia joudutaan pelaamaan matalilla höyryn lämpötiloilla ja paineilla. Suuri osa lämpöenergiasta menee veden höyrystämiseen, ja sitä energiaa ei saada talteen.
> Ydinvoima on siis tehotonta!
Siitä huolimatta että sen tuottamasta energiasta 2/3 lämmittää vain merivettä, se on silti EDULLISEMPAA kuin moni muu energiantuotantomuoto. Esim. kolme kertaa tuulivoimaa edullisempaa. SE on SE millä on merkitystä eli paljonko tietyn sähkömäärän pukkaaminen verkkoon maksaa arvon ymmärrysrajoitteinen.
Ydinvoimaloiden käyttöaste on päälle 90% Suomessa, kun taas tuulivoiman on jotain 20-25%. Eli jos halutaan tuottaa 1000MW sähköä, pitää rakentaa joko 1100MW ydinvoimakapasiteettia tai sitten vaihtoehtoisesti 4-5000MW tuulivoimakapasiteettia.
> ihan oikein, että sellaiseen ei kovin paljon
> veronmaksajien euroja sijoiteta.
Ei sijoiteta yhtään veronmaksajien rahoja, toisin kuin tuulivoimaan ja muuhun näpertelyyn.
> tuulivoimaloiden hyötysuhde on jopa yli 90%.
> mikähän on ydinvoimalan hyötysuhde?
HAHAHAHA!
Tuulivoiman käyttökerroin on PARHAIMMILLA paikoilla Suomessa jopa 25%. Yleensä se on jotain 20%. Ota selvää edes hiukan asioista.
Kirjoitit:
Samaan aikaa kuintenkin ydinvoimalla tuotettu sähkö on päälle 70% halvempaa kuin tuulisähkö.
Ja mitenkä perustelisit?
En halua väitellä vaaan kiinnostukseni heräsi.
Tehoton on tehoton vaikka se olis ilmaista, eikö niin?
Tuulivoimaloiden käyttökerroin yltää jo yli 30%:n (jopa suomessa), hyötysuhde suomessa luokkaa 85%. uusimpien voimaloiden hyötysuhde on jopa yli 90%. selvitä termit itsellesi.
Ydinvoimalat saavat veronmaksajien rahoja ainakin tutkimuksen ja pelastustoimen kautta. On myös huomioitava, että nykyinen Fortum oli aikoinaan veronmaksajien omistama. Näin käy varmasti myös tuulivoiman kanssakin: kun valtio antaa yritykselle alkutukea, ja yritys alkaa tuottamaan, kukaan ei muista, että veronmaksajien apua tarvittiin. Tuulivoimalat ovat lisäksi pitkällä tähtäimellä monessa suhteessa yhteiskunnalle ja veronmaksajille hyvä ratkaisu. puhtaasti taloudelliset perusteet ei juuri yllä 10 vuotta pidemmälle ajalle; siksi tuulivoimalat vielä odottavat suuren rahan tuloa.
Lisäksi olisi hyvä selvittää ne kustannukset ja muut vaikutukset, joita seuraa voimalan ylläpidosta - ydinvoimala tuskin on tyhjänä ihmisistä hetkeäkään, laitos siis myös kuluttaa runsaasti energiaa, ihmisten työssäkäynti ja -olo siellä aiheuttaa energian kulutusta ja päästöjä jne. tuulivoimaloilla vastaavat vaikutukset lienee lähinnä teoreettisia verrattuna ydinvoimaloihin.
höyryturbiini käy vedellä, mutta kyllä sitä höyrystymislämpöä käytetään kaukolämpöön monellakin paikkakunnalla.
En tunne ydinlaitoksia niin hyvin etten tullut ajatelleeksi tuota lämmön tuhlausta.
Ei sitä höyrystymislämpöä saisi paljoakaan talteen kaukolämmölläkään. Kaukolämpöön höyry pitäisi ottaa turpiinin väliotosta, ja ei sinne voi mahdottomia paasata.
Ei ydinvoimaloiden lämpö kenellekään kelpaa. Vaikka olisi 10 lämmönvaihdinta peräkkäin, niin vieläkin veden uskottaisiin olevan radioaktiivista.
omia tilojanne ja piha-alueita sillä hukkalämmöllä.
Vai ettekö sittenkään edes sitä uskalla tehdä.
"Koko maailman asennettujen tuulivoimaloiden teho oli vuonna 2000 noin 17 000 MW, mikä vastaa noin 34 TWh sähköntuotantoa".
http://www.vihrealiitto.fi/ener.shtml
Paljonkohan mahtaa olla käyttökerroin? Lähempänä 20% kuin 30%?
vuodessa on 365*24 = 8760 tuntia. Sen mukaan käyttökerroin olisi 34000 GW/(17 GW*8760) = 22,83%
Ei mikään kovin päätähuimaava. Mutta toisaalta, mikä on vesivoimaloiden käyttökerroin? :P
en nyt tarkemmin tutki tietoasi, juhana sen jo teki, mutta kerron omasta tiedostani. se perustui vtt:n tilastoon vuodelta 2001. vtt:n sivut ei nyt toimi, juha on nähnyt taulukon, ainakin olen antanut linkin jossain.
taulukossa oli todella voimaloita, joiden käyttökerroin oli luokkaa 22, voi olla pienempiäkin. uusimpien voimaloiden (meri-porissa) kohdalla oli muistaakseni 33 paikkeilla.
riittänee aluksi palautteena?. katsotaan kun ne vtt:n sivut toimii taas.
on tässä
http://www.vtt.fi/ene/tuloksia/turbiini.htm
eli suomessa kapasiteettikertoimet v. 2001 oli 0.13-0.30, tuotantoindeksi 85%.
termit poikkeavat totutuista, eikä ne minulle vieläkään ihan selvinnyt. yksinkertaisesti miellettynä kapasiteettikerroin=käyttökerroin ja tuotantoindeksi=hyötysuhde.
asiaa mutkistaa lause 'Laskettua tuotantoa verrataan aikavälin 1985-95 tuulennopeuksista laskettujen tuotantojen keskiarvoon.'
Tämähän tarkoittaa, että vertailutietona on jokin 10 vuoden jakson arvo.
voimalan tosiasiallinen hyötysuhde on tietysti laskettavissa ja mitattavissa vakio-olosuhteissa.
tämmösii ongelmia luonnon energiat kiistämättä aiheuttavat.
Tuon kapasiteettikertoimen kun kerrot sadalla saat käyttökertoimen prosentteina.
Esim. 0,13*100= 13%, eli tuulivoimala on tuottanut sähköä 13% siitä mitä se voisi tuottaa.
Tuotantoindeksi ei käsittääkseni ole hyötysuhde vaan indeksiluku tuulesta.
Esim. Vuoden aikana on tuullut 85% verrattuna tuohon ajanjaksoon josta on laskettu keskiarvo.
Hyötysuhde taas pitäisi laskea siitä paljonko tuulen energiasta voimala muuttaa sähköksi.
Tuulivoimalassa käyttöaine kun on ainakin vielä ilmaista, niin hyötysuhteella ei ole niin suurta merkitystä kuin esim. hiilivoimalassa.
> Tehoton on tehoton vaikka se olis ilmaista,
> eikö niin?
Riippuu mitä teholla tarkoitetaan.
> Tuulivoimaloiden käyttökerroin yltää jo yli
> 30%:n (jopa suomessa), hyötysuhde suomessa
> luokkaa 85%. uusimpien voimaloiden hyötysuhde
> on jopa yli 90%. selvitä termit itsellesi.
Nussi pilkkua jos huvittaa. Katsotaan paljonko maksaa energiantuotantomuodolla X tuotettu sähkö per kwh...se kertoo mikä on edullista ja kustannustehokasta. Siinä ydinvoima voittaa tuulivoima 5-0.
Vaikka tuulivoimaloiden hyötysuhde olisi 100% ja käyttöaste 60% olisi siltikin ydinsähkö pirusti halvempaa. Revi siitä.
> Ydinvoimalat saavat veronmaksajien rahoja
> ainakin tutkimuksen ja pelastustoimen kautta.
Siis koulutuksen kautta saa kyllä ihan kaikki "tukea". Pelastustoimen kautta? Olkiluodossa on kyllä oma teollisuuspalokunta mutta eipä sitäkään ole tarvittu juurikaan joten mitä kuluja se on aiheuttanut pelastustoimelle että Suomessa on ydinvoimaloita? Ei mitään.
> On myös huomioitava, että nykyinen Fortum oli
> aikoinaan veronmaksajien omistama.
Joten tuosta voidaan johtaa että kaikkeen saa tuhlata veronmaksajien rahoja jos niitä on jo kerran johonkin tuhlattu? Ei minun mielestäni ainakaan.
> Tuulivoimalat ovat lisäksi pitkällä tähtäimellä
> monessa suhteessa yhteiskunnalle ja
> veronmaksajille hyvä ratkaisu.
Mutta eivät niin monessa suhteessa kuin ydinvoima. Mitä hienoa pitkällä tähtäimellä on tuhota rannikkomaisema myllyillä ja polttaa miljardikaupalla verovaroja?
> siksi tuulivoimalat vielä odottavat suuren
> rahan tuloa.
Ja jos se tapahtuu, niitä ei tarvitse tukea koska teollisuus äkkää että ne ovat parempia energiantuotantomenetelmiä ja alkaa käyttämään niitä ihan itsestään.
> Lisäksi olisi hyvä selvittää ne kustannukset ja
> muut vaikutukset, joita seuraa voimalan
> ylläpidosta - ydinvoimala tuskin on tyhjänä
> ihmisistä hetkeäkään, laitos siis myös kuluttaa
> runsaasti energiaa, ihmisten työssäkäynti ja -
> olo siellä aiheuttaa energian kulutusta ja
> päästöjä jne. tuulivoimaloilla vastaavat
> vaikutukset lienee lähinnä teoreettisia
> verrattuna ydinvoimaloihin.
Salli mun nauraa...
sillä
'Tuotantoindeksit on laskenut Ilmatieteen laitos. Meteorologinen tuulennopeus on muutettu 500 kW laitoksen tuotannoksi. Laskettua tuotantoa verrataan aikavälin 1985-95 tuulennopeuksista laskettujen tuotantojen keskiarvoon.'
tuossahan tuulta on laskennallisesti muutettu energiaksi, joka on vertailukohtana tuotetulle energialle. siis hyvin saman tapainen suhdeluku kuin hyötysuhdetta laskettaessa.
joka tapauksessa tuulen laskennallinen energia on huomioitu. mutta ei asia ole vieläkään ihan selvä:
'Laskettua tuotantoa verrataan aikavälin 1985-95 tuulennopeuksista laskettujen tuotantojen keskiarvoon.'
en jaksa alkaa miettimään mitä tuo merkitsee.
jos saa luvan saivarella yksiköistä, niin
termin päättyessä 'kerroin'-sanaan, sillä ei loogisesti ajatellen tulisi olla yksikköä.
käyttöasteelle & on hyvä yksikkä, samoin hyötysuhteelle (joka joskus myös ilmaistaan pelkällä kertoimella 0.xxx). no, ei tämä niin vakavaa ole, kyllä asiat selviää itse tekstistä ja arvoista.
Ei
Mitään
Uutta
http://www.cc.jyu.fi/~ala/ymp115/yhteiskunta/Uusiutuvat_ja_yhteiskunta.htm
Tossa linkissä se on mainittu olevan 0,6 - 0,7. Määritelty siten, että paljonko on saatu / paljonko olisi voitu saada.
Tuntuu hiukan alhaiselta, mutta pitänee paikkansa. Eihän sitä vettä kuitenkaan aina ole niin paljon saatavilla kuin olisi tarpeen.