Sauli Niinistön habituksesta viestintäammattilaisen silmin
Vaalikeskustelujen perusteella on hyvä hahmottaa sitä kuvaa jonka ehdokas itsestään antaa. Ehdokas on katsojaa aika lähellä ja kamera vahtii kokko olemusta, persoona on esillä kasvonilmeitä ja käsien asentoja myöten.
Vaikka moni asia on ehdokkaalla ennakkoon kontrollissa ja tarkkaan harjoiteltu kampanja-avustajien kanssa, ei kumpikaan ehdokkaista kykene estämään oman aidon persoonallisuutensa esiin nousemista siinä julkisessa tilanteessa.
Niinistön habitus on ulkonaisesti ambivalentti: hänen asennostaan syntyy vaikutelma että hän on samanaikaisesti hyökkäävä ja välttelevä. Hänen ymp'ärillään ei vallitse levollista ja rauhallista, varmaa tunnelmaa. Ihmettelen kuinka paljon julksiuudessa on suuitsutettu Niinistön varmuutta. Itse aistin hänessä paremminkin epävarmuutta, ehkä arkuutta. Hänen päänsä asento on jonkin verran kumara ja hän katselee toista osapuolta usein alta kulmain. Tämä on varmaan tahaton, hänelle luonteva asento.
Kiusallisinta on, että hän erehtyy jatkuvasti osoittelemaan keskustelukumppaniaan etusormella keskustelun aikana. Se on tunnetusti törkeän loukkaava ele, eritoten kansainvälisissä yhteyksissä. Hänen tulee ehdottomasti opettaa itsensä pois siitä tavasta.
Niinistön tapa puhua on katkonainen ja siitä on usein vaikea hahmottaa kokonaisia ajatuksia. Ajatukset joutuu ikään kuin keksimään hänen puheensa loputtua, sillä puhe on usein varsin hämärää ja erityisesti sanavalinnat omituisen epätäsmällisiä. Toisinaan sanavalinnat ovat suorastaan epäonnistuneita ja virheellisiäkin. Toisaalta vaikuttaa siltä, että Niinistöllä on jajtuksistaan mielessään vahvoja mielikuvia, hän ei vain saa sanotuksi ulos näitä mielikuvia, ei onnistu pukemaan niintä sanoiksi. Niinistön koulutodistuksesa ovat äidinkielen molemmat arvosana hyvin heikkoja, lukiotodistuksessa näkyi olevan kuutonen sekä suullisesta ilmaisusta että kirjoittamisesta. Niinistöllä saattaa olla ehkä ADHD- tai lukihäiriö.
Niinistö on puheissaan nostanut esiin joitakin muita valtiojohtajia: Saksan Angela Merkelistä hän on jaksanut puhua monessa yhteydessä, samoin hän tänään viittasi Martti Ahtisaaren laajaan arvostukseen maailmalla. Siinä tarinassa oli jotakin hyvin lapsellista ja samalla omituista. Niinistö nimittäin kertoi, että suurilla illallisilla on jännittävää seurata, kuinka illallisvieraan syöminen pysähtyy ja haarukka jää puoleenväliin lautasen ja suun välille, kun tämä jää kuuntelemaan Ahtisaaren puhetta. Kuvauksens sanojen välilä Niinistö piti pitkiä taukoja, ikään kuin lisätäkseen dramatiikkaa kuvaukseensa. Kuulija jäi odottamaan sitä merkittävää ja suurta päätelmää, johon tämä draama johtaisi. Sitä ei vain koskaan tullut.
Ei mistään käynyt ilmi se, mihin asiaan tämä Niinistön kertoma tarina oikein liittyi. Tarinallaan hän maalaili jotakin, joka ei kuulijalle selvinnyt. Mitä hän halusi sillä oikein kertoa? Karismaa hän varmaan jutullaan tarkoitti, mutta mitä siitä sitten? Vaalitentissä ei ollut puhe siitä. Tarkoittiko Sauli Niinistö, että hänessä itsessään on karismaa niin että haarukka pysähtyy kädessä? Vertaako hän itseään Martti Ahtisaareen? Vai oliko hänen tarkoituksensa verrata Tarja Halosta Martti Ahtisaareen ja osoittaa haloselta puuutuvan karismaa? Se taas ei ollut keskustelun aiheena eikä tunnu muutenkaan erityisesti aikuisen miehen puheenaiheelta. Saattaa tosiaan kuitenkin olla, että Niinistön tarkoituksena oli väheksyä Tarja Halosen karismaa. Mitä se kertoo Niinistön ajatusmaailmasta?
On käynyt selväksi että Niinistö kertoo usein tällaisia asiaankuulumattomia juttuja ja ilmaisee itseään epäselvästi. Siten ei ole ihme, että hänet käsitetään helposti väärin.
Yksi esimerkki on FST:n vaalitentissä sattunut pöhkö kömmöhdys, jossa Niinistö varmaan ihan hyvää tarkoittaen alkoi kertoa tarinaa kiinalaisessa slummikaupunginosassa asuvasta lapsiperheestä. Lapset eivät voi käydä koulua koska heidän on mentävä joka päivä töihin. Mutta he ovat onnellisia sillä heillä on jääkaappi. Tämänkin tarinan tarkoitus jäi hyvin epämääräiseksi. Miksi Niinistö mahtoi sen kertoa? Siinä tilanteessa Niinistön tarkoituksen ymmärtämistä tosiin häiritsi hänen kehno ruotsin kielen taitonsa.
Nämä tapaukset kuvaavat Niinistön tapaa ilmaista itseään. Hän puhuu epäselvästi, eikä ole helppoa tavoittaa hänen tarkoituksiaan. Hän ei todennäköisesti menesty neuvotteluissa, joissa pitää sietää paineita ja olla huolellinen, tarkkaavainen ja eksakti.
On lisäksi ilmeistä että Niinistö ei hallitse tunneimpulssejaan, erityisesti aggressioitaan. Hänen vihanpurkauksensa, joka räjähti riitelyksi MTV:n tentissä, oli asiaton ja täysin epäammattimainen. Se oli vakava virhe ja paljasti hänen heikkoutensa.
Jos hän toimii samoin kollegojaan kohtaan siellä Euroopan investointipankin henkilöstöasioiden hoitajana, ei pidä ihmetellä, jos hänet halutaan sieltä pois.
Vaalikeskustelujen perusteella on hyvä hahmottaa sitä kuvaa jonka ehdokas itsestään antaa. Ehdokas on katsojaa aika lähellä ja kamera vahtii kokko olemusta, persoona on esillä kasvonilmeitä ja käsien asentoja myöten.
Vaikka moni asia on ehdokkaalla ennakkoon kontrollissa ja tarkkaan harjoiteltu kampanja-avustajien kanssa, ei kumpikaan ehdokkaista kykene estämään oman aidon persoonallisuutensa esiin nousemista siinä julkisessa tilanteessa.
Niinistön habitus on ulkonaisesti ambivalentti: hänen asennostaan syntyy vaikutelma että hän on samanaikaisesti hyökkäävä ja välttelevä. Hänen ymp'ärillään ei vallitse levollista ja rauhallista, varmaa tunnelmaa. Ihmettelen kuinka paljon julksiuudessa on suuitsutettu Niinistön varmuutta. Itse aistin hänessä paremminkin epävarmuutta, ehkä arkuutta. Hänen päänsä asento on jonkin verran kumara ja hän katselee toista osapuolta usein alta kulmain. Tämä on varmaan tahaton, hänelle luonteva asento.
Kiusallisinta on, että hän erehtyy jatkuvasti osoittelemaan keskustelukumppaniaan etusormella keskustelun aikana. Se on tunnetusti törkeän loukkaava ele, eritoten kansainvälisissä yhteyksissä. Hänen tulee ehdottomasti opettaa itsensä pois siitä tavasta.
Niinistön tapa puhua on katkonainen ja siitä on usein vaikea hahmottaa kokonaisia ajatuksia. Ajatukset joutuu ikään kuin keksimään hänen puheensa loputtua, sillä puhe on usein varsin hämärää ja erityisesti sanavalinnat omituisen epätäsmällisiä. Toisinaan sanavalinnat ovat suorastaan epäonnistuneita ja virheellisiäkin. Toisaalta vaikuttaa siltä, että Niinistöllä on jajtuksistaan mielessään vahvoja mielikuvia, hän ei vain saa sanotuksi ulos näitä mielikuvia, ei onnistu pukemaan niintä sanoiksi. Niinistön koulutodistuksesa ovat äidinkielen molemmat arvosana hyvin heikkoja, lukiotodistuksessa näkyi olevan kuutonen sekä suullisesta ilmaisusta että kirjoittamisesta. Niinistöllä saattaa olla ehkä ADHD- tai lukihäiriö.
Niinistö on puheissaan nostanut esiin joitakin muita valtiojohtajia: Saksan Angela Merkelistä hän on jaksanut puhua monessa yhteydessä, samoin hän tänään viittasi Martti Ahtisaaren laajaan arvostukseen maailmalla. Siinä tarinassa oli jotakin hyvin lapsellista ja samalla omituista. Niinistö nimittäin kertoi, että suurilla illallisilla on jännittävää seurata, kuinka illallisvieraan syöminen pysähtyy ja haarukka jää puoleenväliin lautasen ja suun välille, kun tämä jää kuuntelemaan Ahtisaaren puhetta. Kuvauksens sanojen välilä Niinistö piti pitkiä taukoja, ikään kuin lisätäkseen dramatiikkaa kuvaukseensa. Kuulija jäi odottamaan sitä merkittävää ja suurta päätelmää, johon tämä draama johtaisi. Sitä ei vain koskaan tullut.
Ei mistään käynyt ilmi se, mihin asiaan tämä Niinistön kertoma tarina oikein liittyi. Tarinallaan hän maalaili jotakin, joka ei kuulijalle selvinnyt. Mitä hän halusi sillä oikein kertoa? Karismaa hän varmaan jutullaan tarkoitti, mutta mitä siitä sitten? Vaalitentissä ei ollut puhe siitä. Tarkoittiko Sauli Niinistö, että hänessä itsessään on karismaa niin että haarukka pysähtyy kädessä? Vertaako hän itseään Martti Ahtisaareen? Vai oliko hänen tarkoituksensa verrata Tarja Halosta Martti Ahtisaareen ja osoittaa haloselta puuutuvan karismaa? Se taas ei ollut keskustelun aiheena eikä tunnu muutenkaan erityisesti aikuisen miehen puheenaiheelta. Saattaa tosiaan kuitenkin olla, että Niinistön tarkoituksena oli väheksyä Tarja Halosen karismaa. Mitä se kertoo Niinistön ajatusmaailmasta?
On käynyt selväksi että Niinistö kertoo usein tällaisia asiaankuulumattomia juttuja ja ilmaisee itseään epäselvästi. Siten ei ole ihme, että hänet käsitetään helposti väärin.
Yksi esimerkki on FST:n vaalitentissä sattunut pöhkö kömmöhdys, jossa Niinistö varmaan ihan hyvää tarkoittaen alkoi kertoa tarinaa kiinalaisessa slummikaupunginosassa asuvasta lapsiperheestä. Lapset eivät voi käydä koulua koska heidän on mentävä joka päivä töihin. Mutta he ovat onnellisia sillä heillä on jääkaappi. Tämänkin tarinan tarkoitus jäi hyvin epämääräiseksi. Miksi Niinistö mahtoi sen kertoa? Siinä tilanteessa Niinistön tarkoituksen ymmärtämistä tosiin häiritsi hänen kehno ruotsin kielen taitonsa.
Nämä tapaukset kuvaavat Niinistön tapaa ilmaista itseään. Hän puhuu epäselvästi, eikä ole helppoa tavoittaa hänen tarkoituksiaan. Hän ei todennäköisesti menesty neuvotteluissa, joissa pitää sietää paineita ja olla huolellinen, tarkkaavainen ja eksakti.
On lisäksi ilmeistä että Niinistö ei hallitse tunneimpulssejaan, erityisesti aggressioitaan. Hänen vihanpurkauksensa, joka räjähti riitelyksi MTV:n tentissä, oli asiaton ja täysin epäammattimainen. Se oli vakava virhe ja paljasti hänen heikkoutensa.
Jos hän toimii samoin kollegojaan kohtaan siellä Euroopan investointipankin henkilöstöasioiden hoitajana, ei pidä ihmetellä, jos hänet halutaan sieltä pois.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hoh hoijaa mitä paskaa! Kaiken maailman juttuja joku jaksaa kirjoitella ja vielä noin pitkästi!
erityisopettajana ja kasvatustieteilijänä voin kertoa että mikaan niinistön ulosannissa/olemuksessa ei kieli lukihäiriöstä ad/hd:sta puhumattakaan, ihan kaikkia termejä ei kannata ilmoille tietämättömyydessään heitellä.Joku saattaa tietää mistä puhut...
..puhevika sensijaan saattaa toisella ehdokkaalla olla...:)
harkitseva, rauhallinen keskustelutapa on kaikkien tutkimusten mukaan uskottavampaa kuin "pälättäminen" niin että itseasia jää puhetulvan alle.Jotkin huomiosi olivat ihan osuvia kylläkin.