Tiedoksi keskustalaisille 3

EHDOKAS HALOSEN NATO-KANNANOTTO


Eli tämänkään mukaan Halonen ei ole mikään Rauhan Kyyhky vaan on todellinen Nato-haukka.


Kyyhky-Haukka vertailupohjaksi löytyy presidentti Halosen puhe Nato-tilaisuudessa Prahassa 22.11.2002.

Erityisesti nämä kolme virkettä kiinnittää huomiota:

"Finland hopes that the EU and NATO can agree on their mutual co-operation without delay. While emphasising the independent roles of the EU and NATO it will be necessary to avoid constructing double military structures in Europe."

"Finland values Partnership for Peace cooperation with NATO. The experience gained so far is a good basis to build on. Finland welcomes today’s decisions on the future of the Partnership."

"Finland will contribute to further developing partnership activities and ..."


Koko puhe löytyy täältä:
http://www.nato.int/docu/speech/2002/s021122ae.htm


Jorma Jaakkola
[email protected]

.
..On NATO vihan kohde ja musta mörkö. Heille (takuuvarmasti tunnettuja stalinisti-kommunisteja, räyhä-vallankumouslaisten eturivin ääniä)
on USA-viha ja länsimaisen elämänmenon ideologisen vastuistamisen pitävä syy, ja seikka toimii selustana heidän sekavassa NATO-ärhentelyssä.

PV:n taholta hyvästä syystä nimettömänä pysyttelevä asiantuntija sanookin, että niin kauan kuin meillä roikkuvat Halosen ja Tuomiojan kaltaiset kommarit poliittisessa johdossamme, pysyy heidän NATO-kantansa ja siitä käytävä keskustelu nytkin näkyvän laatuisena sekavana vihamilisenä jargonia."

Ja edelleen: "Tapa käsitellä asioita, myös NATO-aihetta, muuttuu asialliseksi ja avoimeksi vasta sitten kun poliittisessa johdossamme tapahtuu tunnettujen henkilöitten vaihdoksia."


Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
.

Teija Tiilikainen selittää EU-perustuslain TURVATAKUU-kohdan seuraavasti:


”Turvatakuiden muotoilu vastaa lähes sanatarkasti vanhan länsieurooppalaisen sotilasliiton, Länsi-Euroopan Unionin (WEU), peruskirjaan sisältyvän turvatakuulausekkeen sanamuotoa.

Vaikka muotoilu on varsin vahva ja velvoittaa unionin jäsenmaat puolustamaan toisiaan jonkin jäsenmaan joutuessa sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, lausekkeen merkitystä voi pitää poliittisena pikemmin kuin sotilaallisena siitä syystä, ettei unionilla toistaiseksi ole sellaisia yhteisiä sotilaallisia järjestelmiä, jotka mahdollistaisivat lausekkeen täytäntöönpanon unionin voimin.

Turvatakuiden yhteyteen sisältyvät viittaukset yhtä hyvin Naton merkitykseen kuin tiettyjen maiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseenkin (liittoutumattomuus) viestittävät juuri ennen muuta siitä, ettei unionin sotilaallinen järjestelmä toistaiseksi ole sillä tasolla, jota turvatakuulausekkeelle annettu sotilaallinen merkitys edellyttäisi.

Turvatakuut kuitenkin selkeyttävät integraation turvallisuuspoliittista merkitystä siltä osin, että ne kirjaavat sopimuksiin velvoitteen muotoon asiaintilan, jonka jo muutenkin on katsottu olevan olemassa integraation keskinäisriippuvuuden ansiosta.

Yksikään EU:n jäsenmaa ei käytännössä voi olla riippumaton muihin jäsenmaihin kohdistuvan sotilaallisen uhkan tai aggression tilanteessa.

Turvatakuut viestittävät myös unionin kehittyvän yhteisen puolustuspolitiikan kunnianhimoisista päämääristä.”