Vaikka olenkin monesta asiasta eri mieltä Viialaisen kanssa hän teki urotyön näyttämällä parin kysymyksen avulla miten täysin itseään kontrolloimatonta Niinistön käytös on. Ei kukaan normaalisti käyttäytyvä ihminen menetä täysin hermojaan parista mielestään epäoikeudenmukaisesta väittestä.
Ajatus on kammottava, jos tuollainen olisi päässyt menettämään hermonsa kansainvälisten neuvottelujen montakertaa kovemmissa paineissa, jossa Suomen kohtaloista olisi tehty ratkaisuja.
Suuri kiitos Viialaiselle. Presidentinvaalit ratkesivat tuona lyhyenä hetkenä.
Ajatus on kammottava, jos tuollainen olisi päässyt menettämään hermonsa kansainvälisten neuvottelujen montakertaa kovemmissa paineissa, jossa Suomen kohtaloista olisi tehty ratkaisuja.
Suuri kiitos Viialaiselle. Presidentinvaalit ratkesivat tuona lyhyenä hetkenä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tarja menettää hermonsa päivittäin. Tämä lisäksi kykenemätön järkevään keskusteluun. Kaikenlaista
sössöä pystyy tietysti puhumaan, ainakin suomeksi.
Englanniksi ei valitettavasti edes sitä:
http://audio.ilo.org/ramgen/ilo/dcomm/english/iloontv/halonen.rm?usehostname
Ohessa ote Halosen englanninkielisestä TV-haastattelusta kun hänen johtamansa ILO:n globalisaatiotyöryhmän raportti julkistettiin. Halonen pitää tätä merkittävimpänä saavutuksenaan ja hänellä oli parhaat asiantuntijat käytettävissään. Tässä tulosta, teksti on julkaistu Unto Hämäläisen blogin palauteessa.
Q: What is the basic problem that you identify then with globalization?
A: So tha… it could be the … very positive thing that today there are too fee … too few who win and and too many who will lose and now we would like to get the … the fair globalization and and we think that that we have the means and we have the spirit … and that’s the result of the two years. So I think so that the one of the key points is that that the people both in the North and in the South they are looking for the job – the decent work for the decent life. And the second point is that we have been too much perhaps involved in markets which are …
Silloiset demarit aloitti punakapinan.
Demarit ja kommunistit yhdessä yritti ottaa vallan vuonna 1918. Nytkin vasemmistolla on valtapyrkimykset.
sanaa kokoomuksen valtaan pyrkimyksestä voidaan käyttää.
Niinistö aivan oikeutetusti tulistui epäreilusta tilanteesta, jossa sekä työnantajien että palkansaajien edustajina asiantuntijoina oli hänen vastustajansa. Arto Ojala nuoleskeli presidenttiä ja Viialainen suoraan toisti SAK:n aiemmat valheet. Niinistölle ei edes meinattu antaa aikaa puolustautua perättömiä väitteitä vastaan ja hänen oli korotettava ääntään. Viialaisen oli mielestään tietysti myös korotettava ääntään ja puhuttava Niinistön päälle, kun huomasi olevansa itse heikoilla jäillä. Onneksi toimittajat useaan kertaan yritettyään saada Viialaisen hiljennettyä ajoivat työmarkkinamiehet kesken pois. Tilanne oli nolo jopa Halosen kannalta, sen näki hänen ilmeestään. Niinistö sen sijaan sai onneksi sanottua suunnilleen sen mitä halusi, vaikka aika hänen kohdallaan oli koko ajan rajallisempi kuin istuvan presidentin kohdalla.
oikeaksi sen, mitä Viialainen esitti. Yleissitovuutta ei Saulin Suomessa tunnettaisi.
Jokainen neuvotelkoon omat sopimuksensa, jos pystyy!
Äläkä yritä vääntää tätä toiseksi, koska Sauli itse sanoi, että mitä pahaa siinä on, jos villi työnantaja saisi myös samat oikeudet kuin järjestäytyneetkin.
Tosihan nimittäin on, että niin saakin, kun järjestäytyy ja ottaa yhdessä muiden kanssa vastuuta.
Kysympä vaan miten paljon valtaa voi demokraattisessa maassa antaa järjestölle, joka ei edusta kansaa, vaan jäseniään? SAK on saanut haalittua itselleen niin paljon valtaa, että se käytännössä on sisäpolitiikan hallitsija Suomessa. Kuitenkin on paljon sellaisia tärkeitä ryhmiä, joista SAK ei välitä, koska ne eivät ole jäseniä. Niinistö haluaisi mahdollistaa pitkäaikaistyöttömien työllistymistä paitsi perinteisesti kouluttamisella, myös sekamallilla, jossa yhteiskunta järjestää sinänsä tuottamatonta mutta kuitenkin yleishyödyllistä työtä pienehköllä palkalla sen lisäksi että henkilö saa perustoimeentulon sosiaalitukena. Näin saadaan ihmisiä kiinni työelämään ja toisaalta monia sellaisia töitä tehdyksi, joilla ei vielä ole lainkaan tekijöitä. Esim maisematyö tms.