Halonen oli todellinen pohjanoteeraus Punaisessa langassa, lukekaa tästä...saatteko mitään tolkkua??!! Tastula teki vaalitaistelun parhaat kysymykset.
Wednesday, January 25, 2006
Tarja Halonen kenen joukoissa seisot?
Maarit: Te kirjoititte ylioppilaaksi helsingin kalliosta vuonna 62, mitkä arvot oli teille nuorenan tyttönä kaikkein tärkeimpiä siinä vaiheessa kun poliitikon urasta ei ollut vielä tietoakaan?
Tarja: Kyllä kai ne oli ne kodin arvot, se ett piti olla ahkera ja vaatimaton ja työteliäs ja, ajatella muita ja sit oli se salainen salainen niiku.. tai ei oikeastaan salainenkaan mut sellainen oma oma niinku oma maailma joka oli sitten sitä niinku taidehistoria piirtämistä sen tapaista.
Maarit: Yksi tämänpäivän paljon käytetyistä iskulauseista on ajatus että ihmisen pitää muuttua (hänen arvonsa pitää muuttua) kun maailma muuttuu, missä asioissa teidän arvonne ovat heittäneet kuperkeikkaa vuosikymmenien aikana?
Tarja: Ei oikeastaa kuperkeikkaa mut se mikä on tullut aikuisena vasta on tämä yksilöllisyyden korostaminen ymm eli se sen lisäksi että ihmisen pitää ajatella muita, ajatella sitä että olla solidaarinen tekee toisten puolesta ja eikä itse aina ensimmäisenä ja on tullut sellainen sallivuus suorastaan kannustaminen siihen että ihminen on oma persoonallisuutensa ja että nimenomaan se et ihmiset ovat erilaisia nii se tekee meistä sen sen niinku sen rikkauden ja voiman ää kansakuntana ja pienempänä yhteisönä.
Maarit: Eli yksilönoikeudet ovat hyvin tärkeitä!
Maarit: Onko vastakohtien aika ohitse kuten politiikassa kuten Sauli Niinistön kamppanjassa väitetään?
Tarja: Ei ne minun mielestä sillätavalla ole ohitse, mut silloin kun tulee niitä vastakohtaisuuksia silloin tulee löytää löytää se yhteinen tie kompromissi sopimuseli mun mielestä tää on niinku sopimisyhteiskunta myönteisessä mielessä ja sopiminen merkitsee sitä että sinulla ja minulla on erilaisia näkökohtia, meidän pitää löytää se mikä on yhteistä.
Maarit: Mut onks ristiriita esim. työntekijän ja työnantajan välillä, onko se katoamassa vai vahvistumassa?
Tarja: Sekä että, tavallaan, mut se trendi se suuntaus on ollut pitkään se työntekijän oikeudet työelämässä on kasvaneet ja kun samanaikaisesti ihmisen arvo yhteiskunnassa on noussu, niin ihmisten vaatimukset sen suhteen miten heitä kohdellaan työelämässä on samalla kasvaneet, kaikki hyvin tähän asti, mut nyt sit tää koveneva kansainvälinen kilpailu, tällainen rahalle odotettavat niinku nopeat tulokset nii se aiheuttaa sit sen kun kaikilla tuotannontekijöillä niistä kilpaillaa ja yritetään saada mahdollisimman suuri teho ulos niin sit sitten sitä myöden ihmisten asema on muuttunut turvattomammaksi ja on tullut irtisanomisia enemmän, työpaikat ei oo pelkästään niinku vaihtuneet suomessa joillakin on kadonnut ulkomaille, ammattialat on muuttuneet, ihmiset kokevat sillä tavoin itsensä turvattomiksi.
Maarit: Eli ristiriita on itseasiassa osin vahvistumassa?
Tarja: Näiltä osin kyllä!
Optioita, tuloeroja ja muita rahanarvoisia etuja
Maarit: Te olette ilmoittaneet haluavanne presidenttinä toimia arvojohtajana, tarkoittaako se käytännössä että te haluatte määrätä ylhäältäpäin minkälaiset arvot suomalaisilla on?
Tarja: Ööö ensin vähän niinku korjata, tietääkseni minä olen sanonut niinku että olen mielelläni arvovaikuttaja, mutta en, mut mää niinku oon vierastanut kokoajan käsitystä arvojohtajasta, olishan se aika onnetonta jos tänä modernin länsimaisen demokratian aikana niinku joku olis arvojohtaja.
Maarit: uum... mut kenen arvoissa olisi eniten korjaamisen varaa?
Tarja: Jokaisen, aina silloin tällöin, mutta minun mielestä tällä hetkellä niin ... niin jos sanoon niinpäin etten personoi, vaan sanon sen asiana, must taloudelliset arvot on saanut viimevuosina korostuneen merkityksen mitenkään aliarvioimatta sitä että että rahalla on paljon vaikutusta ja se se on monta kertaa se resurssi se voimavara millä näitä asioita voidaan rakentaa, mut se on keino se ei oo päämäärä.
Maarit: Eli pörssiyritysten johtajien arvot menisi ensimmäisenä telakalle kun teistä tulisi uudelleen presidentti?
Tarja: No ei se sillä tavalla ole, pörssiyritysten johtajat niin nekin tekee omaa työtään ja kyllä siellä voi olla kovat arvot sellaisella yrityksellä joka ei oo pörssissä, mut pörssi on sellainen kuumemittari joka hyvin helpolla kertoo tän tuloksen, mut että sanotaan niinpäin että he tekee omaa työtään, mut nää heidän arvonsa pitää yhteensovittaa yhteiskunnan muiden arvojen kanssa.
Maarit: Olivatko teidän mielestänne fortumin toimitusjohtajan Mikael Liliuksen saamat jättioptiot liian suuret?
Tarja: Minusta nei olleet.. se ei ollut oikein ne oli liian suuret mutta mun mielestä se oli niinku sanalla sanoen, ei ehkä niin viisas sopimus joka oli tehtyja siitä pitää sitten oppia tulevaisuuttaa kohden.
Maarit: Mutta liian suuret joka tapuksessa?
Tarja: Kyllä kyllä ja lisäksi sillä tavalla väärin mitoitettut että mää en tiedä kuvasko se nyt niin kauheesti sitä johtamisen... kuvasko se sitä johtamista vai kuvasko se niinku sitä energian hintaa markkinoilla. ymm..
Maarit: Mut moni suomalainen on myös sitä mieltä että rikastuminen ei ole rikos eikä se ole keneltäkään pois! Mitä mieltä te olette?
Tarja: Se ei ole rikos, mutta se on joltakin pois! siis
Maarit: Keneltä se on pois?
Tarja: Siis se on pois yleensä siitä kun lasketaan siitä yhteisestä kassasta et kuinka paljon riittää kenellekkin, niinsiinä on kohtuusraja olemassa, siis mää en ollenkaa aja tasapalkkausta enkä sitä kaikkien pitäisi olla just, semmoset aikakaudet on varmaan ja järjestelmät takanapäin et pitää olla kannustimia et semmonen joka haluaa tehdä enemmän niinku saa siitä niinku yrittämisestään ja ahkeruudestaan ja kaikesta tälläisestä koulutuksestaan niin saa siitä sitten niinku palkkiota se kannustaa ihmistä, mut jos on oikein isot tulo erot, on todettu että se ei ensinnäkään luo sitä yhteistä henkeä se ei luo käsitystä että me ollaan yhdessä jasit sitten siinä on on ihan yksinkertaisesti että ettei raha oo mitenkään rajaton resurssi vaan kyl se sitten on jostain muualta pois.
Maarit: Eli teidän mielestänne tuloeroja pitää pikemmin kaventaa kuin suurentaa?
Tarja: Kyllä mutta tuloerojen kaventamisessa tietysti nii presidentti on kyllä enintään niinku arvojohtaja.
Maarit: Mut eikös tästä näkökulmasta vois ajatella silloin niin et nämä nyt tehdyt veronkevennykset, ne olivat suuri virhe?
Tarja: Taitaa olla niin että minä olen tästä asiasta lausunut jo teoreettisen julkisen mielipiteeni, joka aiheutti melkoisen keskustelunsiitä että sotkeutuuko presidentti vaivalla kokoon saatuun pakettiin, mä sanoin silloin sen, että jos presidentti olis itse päättänyt jotain, mää olisin itse miettinyt vähän erinäköistä pakettia, se aiheutti tavattoman suuren ongelman jo tälläinen teoreettinen lausahdus kun koitin sanoa että ettei presidentti voi ihan vapaasti liikkua tällä arvojohtamisen puolella.
Maarit: Mut yrityselämä on sitä mieltä että nimenomaan matalalla verotuksella, hyvillä palkkioilla saadaan lahjakkaat ihmiset töihin suomeen eiks tämä ole ihan ristiriidassa tämän tuloerojen kaventamisen politiikan kanssa?
Tarja: No tää on nyt hänen... Mut mää kutsun tätä uusliberatilistiseksi ajatteluksi kun ajatellaan niin että talous pyöriin ja ja nii niinku näillä niiku vahvoilla ihmisillä menee hyvin sit muillekin jää lopulta jotakin kun se kokonaiskakku kasvaa niinpaljon enemmän.
Maarit: Mut syntyy työpaikkoja jos tulee uusia yrittäjiä...
Tarja: Joo... joo tää on sen toinen puoli, mut sit taas kun tiedämme jos sen jättää ihan näitten markkinavoimien varaan, niin siinä tapuksessa tulee taas vinouma toiseen päähän koska ei se niin nopeasti jos ollenkaan aina se ... se niinku hyvinvointi siirry sitten koko väestöön.
Maarit: Mut eiks raha ole se ainoa ja paras kannustin millä ihmiset saadaan tekemään töitä?
Tarja: Ei ei ei ei sen näkee ihan nuortenkin sijoittumisesta, on osa ihmisiä jotka niinku.. joilla on sellainen käsitys että kaikki mulle heti ja mieluite yhdeltä luukulta.
Maarit: Mut kyllähän AY-liikekkin, jatkuvastihan se rahastahan puhuu...
Tarja: Kyl se puhuu kaikesta muusta, ammattiyhdistysliike puhuu palkasta, työsuhteen ehdoista, siis siitä kuinka kestävä tai minkälaiset työolosuhteet on mutta sitten taas kun se raha on rajallinen resurssi niin sitten pitää miettiä kuinka paljon olemme valmiita yhdessä maksamaan veroja esimerkiks, jotta me saamme vanhuksille hyvät palvelut, jotta me saamme lapsille kunnon koulutuksen, jotta me saamme saamme tätä tutkimusta ja tuotekehittelyä, ja kun me tehdää tää tulos yhdessä, tätä kautta, kun se yritys ei elä niinku missään tyhjiössä niin sen takia sen yrityksen tulee ottaa osaa sihen yhteiskuntaan ja tuntea se yhteiskunnallinen vastuunsa, sen ensisijaisen primääritehtävä on toimia hyvänä kengän tekijänä taikka hyvänä makkaran valmistajana mutta se pitää tämän yrityksen omistajien ja johtajan niin myös miettiä sitä että et minkälainen osa yhteiskuntaa se on, tässä on oikeestaan mielenkiintoinen kehitys 1970-luvulla jolloin mää olin vielä ammattiyhdistysliikkeessä niin niin työnatajapuolikin vielä opetti aina näitä että yritykselläkin on tälläiset intressiryhmät, mutta voi olla että opetukset on vähän muuttuneet.
Maarit: Onko teidän viestinne jos teistä tulee presidentti ja toimitte arvovaikuttajana onko viesti suomalaisille siis se että ettei raha ole tärkeintä?
Tarja: Mää sanoisin että raha ei ole tärkeintä, (Maarit: "on muitakin asioita") on muitakin asioita että rahankin tarkoituksena on ihmisen hyvinvointi.
Kun Haloselta hajosi hammas ja miten se korjataan
Maarit: Onko proteknionismi eli se ajatus että oman maan yrityksiä pitää suojella kansainväliseltä kilpailukyvyltä, onko se aina tuomittava?
Tarja: hhh oikein pitkä huokaisu... ei se aina ole tuomittavaa, mutta sellaisissa kehittyneissä yhteiskunnassa niinku suomi ja sellaisilla niin kun sanois toiminta mahdollisuuksilla mitä meillä on kun me ollaan jo vuosikymmeniä vuosikymmeniä rikastuttu noin kansakuntana sillä että me valmistetaan jotain sellaista jota muutkin haluaa ostaa, eli meillä on ollut ulkomaankauppa tavattoman tärkeetä, siinä meidän on vaikea olla protektionisteja. Ja me olemme euroopanunioninkin jäseniä sen pohjalta että me katsotaan että sellainen suhteellisen reilu vaihdanta mitä sitten eu:n sisämarkkinoillaon on peiniä ongelmia, mutta kuitenkin yritetään saada aikaiseksi, niin niin se on tärkeempi asia koska koska tiettyyn rajaan asti kilpailuhan tekee parempia tuloksia.
Maarit: Tämä on hyvin mielenkiintoista, ja sen takia mun pitää tehdä yksi intiimi kysymys, milloin te olette viimeksi käynyt hammaslääkärissä ihan omalla rahalla?
Tarja: Mulle ei työnantaja ei maksa.
Maarit: Yhy, eli te tiedätte kuinka kallista on käydä hammaslääkärissä?
Tarja: Joo tiedän joo tiedän, mä tiedän se, mulle ei oo mulle ei työnantaja ei oo maksanut näitä, mää oon ollut 5 vuotiaasta asti yksityisellä hammaslääkärilläkoska mulla on ollut tälläiset pula-ajan hampaat.
Maarit: Eli te tiedätte hyvin että se on kallista touhua?
Tarja: Se on kallista, kyllä
Maarit: Että sinne julkisellepuolelle on pitkät jonot?
Tarja: Joo ja että suussani oleva yks implantti joka niitä salaisia vielä tutkimattomia henkilöön kohdistuvia asioita.
Maarit: Hyvä että se tuli nyt juuri ilmi
Tarja: Joo se tuli ilmi mitään ei ole niinku pilattu, se oli silloin kun Esko Ahon hallitus alkoi ensimmäiset säästöleikkaukset purasinhampaani niin hyvin yhteen ja vanha juuripaikka hajos ja siitä tuli implantti se maksoi silloisissa markoissa se maksoi jotain 18000. Mää tiedän miten kallista tää on ja tiedän myös sen että niillä paikkakunnilla jossa kunnallinen hammastoimi ei toimi niin niin siellä on niin valtavat jonot sinne kunnalliselle puolelle, nekin hammaslääkärit jotka nyt sitten ovat tällä kunnallisella puolella, hyvät hammaslääkärit ne ovat tukehtua työhön.
Maarit: Mutta ei hätää, asiaan on keksitty ratkaisu, nimittäin joulun alla ruotsissa syntyi aika vilkas keskustelu siitä että muutamatpuolalaiset hammaslääkärit tulivat ruotsiin ja perustivat oman yrityksensä ja vastaanottonsa ruotsiin ja möivät hammaslääkäripalveluja puoleen hintaa, eiks ole erinomainen keksintö
Tarja: Se on vähän niinku suomalaisten optiikkapalvelujen osto virosta.
Maarit: yym.. onks siinä jotain tuomittavaa siis sehän on sitä avointa kilpailua ja silloin kansalainen saa halvemmalla sen palvelun ja pääsee hammaslääkärille?
Tarja: Tää on aika mielenkiintoinen, mää todellakin haluaisin tutustua tuohon, mutta että olis ihan yksityinen ja joka kilpailisi silti hinnalla. Kuulosta hyvin mielenkiintoiselta mutta haluaisin tietää mitkä epäkohdat siinä on.
Maarit: Mut eu:ssahan on aika kova taisto siitä että kun puhutaan tästä palveludirektiivistä ja sisämarkkinoiden avaamisesta kilpailulle, ymmärtäisin ettäaika huomattava osa teidän tukijakunnastanne on sitä mieltä että esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen puolella ei pidä sallia kilpailua?
Tarja: Joo se on nimittäin sen takia mä sanoin että mää haluaisin tutustua tuohon
Maarit: Mut toisaalta voisi ajatella että nää puolalaiset hammaslääkärit on hyvä esimerkki myös siitä että tämmönen avoin kilpailu tosiaan voi olla myös kuluttajan etu?
Tarja: Niin me voitaisiin keskustella siitä pidempään, usa:ssahan on ollut kans tämmönen että siinähän on aina nää laatukriteerit, sit kysytty sitä että saaks sitten loppujen lopuksi samalla rahalla pitkän päälle sen saman hintaisen palvelun, mää oon sillä tavalla kyllä ja ei.
Hyvinvoivan pahoinvointi, eli missä on vika, kun suksi ei luista?
Maarit: Hoitotietojen perusteella lasten ja nuorten psykiatriset ongelmat ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa, mikä on teidän mielestänne syynä hyvinvointi yhteiskunnan pahoinvoiniin?
Tarja: Lamakausi tavallaan jätti sellasen sellaisen synkän varjon se on yks, toinen on se että tää yhteiskunnan ee yhteiskunnassa niin ku tapahtuneet arvo ja muut muutokset niin aiheuttaa sen että että lasten lastenhoito on tässä mielessä siis tän psykiatrian puoli niin ei oo tota ei oo ennaltaehkäisevä puhe ei oo luultavasti riittävästi kiinnitetty huomiota.
Maarit: Mitä nämä arvo muutokset ovat teidän mielestä?
Tarja: Se on juuri nämä korostetut taloudelliset arvot että sekä ihmiset joutuvat tekemään kovin paljon työtä saavuttaakseen ne elämän niinku taloudelliset tavoitteetmitä pidetään riittävinä, mää en ollenkaan tuomitse, tässä jossakin tapauksissa se on kovaa työtä.
Maarit: Eli tää kilpailua korostava yhteiskunta?
Tarja: Kilpailua... Joo kyllä tämä kova kilpailu tää että vahvat pärjää, ja sit siinä on mun mielest osittain kai sellai.. kyllä mää haluaisin nähdä yhdenkin positiivisen puolen se on se että kyl kai sit kuitenkin kiinnitetään nyt enemmän huomiota kaiken tämän negatiivisen niinku asian niiku lisäks niin minun mielestä ihmiset kiinnittävät nyt nyt enemmän huomiota siis mistä se johtuu ett laps ei voi hyvin.
Maarit: Te olette myös koko elämänne ajan ajanut naisten oikeuksia, onko tämä naisten tasa-arvotaistelu runnonut lapset alleen, onko lapsista tullutjotenkin toissijaisia kun naiset ovat puolustaneet omia oikeuksia?
Tarja: Toivottavasti se vois sanoa niin päin että toivottavasti lapset ei kärsi siitä että samalla kun naisten oikeudet on kasvanut, että sitten jos miesten elämän malli ei ole muuttunut, sen takia että lapsen koti on isä ja äiti, ja maailmassa on naisia ja miehiä ja mehän tiedetään mää puhui mää viittasin siihen jo aikasemmin että että kun puhutaan tasa-arvosta, niin niin pitää joskus pitää sanoa hyvin selkeesti, että naisen asemaa pitää parantaa, mutta jotta se sopisi paremmin siihen miehen perinteiseen malliin niin muutoksia pitää tapahtua molemmilla.
Maarit: Mut kun ei tapahdu, silloinhan lapsi kärsii
Tarja: No oisko sit vastaus et naisen pitäis niinku
Maarit: Mennä takaisin vaikka sinne kotiin
Tarja: eeh taikka sanotaanko vaikka että miehenkö ei pitäisi muuttua? Siitäkö lähdettäisiin?
Maarit: En tiedä
Tarja: Minun mielestä ei, minun mielestä sekä naisen että miehen pitää muuttua siten että molemmilla olis mahdollisuuksiasekä työelämään että kotielämään ja tää on niinku se pohjarakenne, ja molempien pitää kasvaa vanhemmuuteen
Maarit: Tässä ajassahan on elänyt jo pitkään voimakas eetos, että ihmisen elämän tarkoitus on itsensä toteuttaminen ei saa uhrautuamuiden hyväksi onks tää vaarallinen eetos lasten kannalta?
Tarja: Kyl se on vaarallinen jos sitä jos näkee vain itsensä niinku maailman napana ja se on lapsellekkin vaarallinen jos lapsi näkee itsensä vain maailman napana siinä pitää kyllä niin ku laps pienestä pitäen kasvattaa ottamaan huomioon muut.
Maarit: Mut eikös se kasvattamin ole hankalaa jos se oma malli on ristiriidassa kasvatuksen kanssa, eli meidän täytyis elää toisin?
Tarja: Kyllä joo, ettei sanois niin kuin se vanha pappi että että että älä elä niin kuin minä elän vaan niin kuin minä saarnaan
Maarit: Työn ja perheen yhteensovittaminen on käytännössä aika hankalaa koska samaan aikaan ikäänkuin pitäisi kantaa vastuutasuomen kansantaloudesta ja sitoutua työhönsä ja olla valmis matkustamaan ja reissaamaan ja antamaan kaikkensa työelämälle
Tarja: ja sit moudostuu vyöryksi perheelle vähitellen
Maarit: eikö se ole sovittamaton ristiriita, miten tästä päästään yli?
Tarja: Mun mielestä minun mielestä on niin vaikka se se elikeinoelämässä talous on tärkeää sit mun mielestä se on keino eli tärkeetä on se ihmisten hyvinvointi, sen takia meillä pitää olla varaa siihen et kun ei niin ku monilapsisia perheitä ni pitäis olla aikaa silloin kun se lapsi on pieniniin aikaa ja mahdollisuuksia, ja ilman huonoa omaatuntoa ja olla niiden lasten kanssa ja minä olen kyllä vahvasti sitä mieltä et sit sen naisen lisäksi sitten se mies.
Maarit: Kansantaloudellisesti hyvinvointivaltiota ei voi ylläpitää jollei koko kansa tee hikipäässä töitä.
Tarja: Eiih se Tässä mä vastustan ei se oo niin, mun mielestä se on niin että että siit hyötyy kaikki että ihmillä on niinku tasapainoinen tilanneoman elämänsä kanssa.
Maarit: Mutta jos ajattelee näiden kasvavia lasten ja nuorten mielenterveysongelmia eivätkö ne selkeästi kerro siitä ettemme elä missään hyvinvointi yhteiskunnassa vaan itseasiaassa pahoinvointi yhteiskunnassa?
Tarja: No siis sana hyvinvointiyhteiskunta ei tarkoita sitä että kaikki olisi maailmassa hyvin.
Maarit: Mut mää tarkoitan sitä että jos pahoinvointia alkaa ilmetä tässä mittakaavassa niin eiks silloin pitäis jo huolestua siitä että onko meilläväärä järjestelmä tässä maassa?
Tarja: Se ei ainakaan parane sillä että me siirrytään rahan yhteiskuntaan, vaan minä olen samaa mieltä siinä että näitä tunnusmerkkejä ja singnaaleja pitää kokoajan seurata.
Maarit: Mut yks kuudesosa suomalais nuorista elää tänäpäivänä kokonaan tai osin toimeentulotuen varassa. Eiks tässä tule vääjäämättä mieleen se ajatus että osa meidän nuorisostamme käyttää tätä järjestelmää hyväksi.
Tarja: Tää yks sellainen asia joka minua todella kiinnostaa, miks edelleenkin on näitä, onks kuinka paljon kysymys toimeentulotuen aukoista taise on liian byrokraattista tai siitä että ihmiset ei sitte yritä itseenempää, toisaalta mää tiedän itsekkin että ainakin opiskelijoista iso osa käy töissä jopa siinä määrin että se haittaa heidän opiskeluja että pikemmin pitäisi sanoa pudottakaa elintasoa ja valmistukaa ajoissa.
Maarit: Mut 23% alle 25v helsingissä on toimeentulotuen varassa
Tarja: Se on must hurjan iso onhan se hurja mää en itse olis uskonut et se on noin iso 23%
Maarit:Pitäisikö niinku presidentin arvovaikuttajana ja -johtajana tulevaisuudessa sen sijaan että korostaisi yksilön oikeuksia alkaa puhua rohkeasti yksilön velvollisuuksista.
Tarja:Kyllä toki ja ja siinä on se jännä asia nimittäin että, näistä yksilön oikeuksissa siinä niinkuin laajentuma ihmisoikeuksista, joka välillä vähän valuu kuin vähän kattilan ylikin mutta mutta minun mielestäni on kuitenkin niin että pitää katsoa näitä syitämikä mikäsiinä on takana, koska mun mielestä pitää tehdä itse piitä niinku itse yrittää ja pitää pitää niin ku tehdä niin sanotusti kovasti töitä.
Maarit: Eli ahkeruus ja kova työntekoko?
Tarja: Nää on nää vanhat omatki perhearvoni, mutta siinä sit voi olla kyllä semmoisia asioita jotka vaatii niinku pidemmälle selvittelyjä mistä se nää johtuu, että kun minun mielestä tuo luku oli korkea niin mä lupaan mennä katsomaan mikä on sen takana jutella lisää siitä.
Maarit: Mutta entäs jos hyvinvointi valtio ja yhteiskunta tuottaa ikäänkuin tämän tyyppistä arvoja.. (YLE:n video-ongelma :-))
Maarit: Eli tulos ja voiton maksimointi, oletteko samaa mieltä?
Tarja: En ole samaa mieltä
Maarit: Eli minkälaista etiikkaa te yrityksiltä edellytättä
Tarja: En mää edellytän yritysten henkilöt, yritys sinänsä on tietysti tälläinen abstrakti, että yrityksessä kunnioitetaan samoja arvoja kuinyrityksen ulkopuolellakin eli demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja jossakin tietyssä määrin sosiaalista oikeudenmukaisuuttaaeli ettei ihmistä saa niinku käyttää hyväksi.
Maarit: Eikös tää oo niin kuin valtion hommaa, eikös yrityksen tehtävä ole ihan totta tuottaa voittoa.
Tarja: Se on sen niin sanottu primääritehtävä mutta se on tehtävä niin sanotusti säällisellä tavalla.
Maarit: Onks teillä monia semmosia arvokysymyksiä, joissa te olette niin sanotusti sukset vastakkain yritysjohtajien kanssa
Tarja: Ei kaikki yritysjohtajat ole Björn Walrooseja siis on semmosia yritysjohtajia jotka julkisesti puhuvat tälläsestä yk:n sisällä pitämästä global compact ajattelusta, siis siitä että yritysmaailman mukaan tulo tämän maailman parantamiseenniin on se mitä tarvitaan, sen vuoksi tästä on tehty uusia toimintatapoja, hyvä yritys esimerkiksi hyvä suomalainen yritys ulkomailla voi toimia ihan näiden samojen asioiden edistäjänä, olemalla sellainen hyvä työnantaja joka kyllä saa sen viivanalle riittävät luvut, mutta myöskin toimii hyvänä työnantajana ottaa ympäristöasiat huomioon ja mahdollisesti eritavoin on sitoutunut siihen yhteiskuntaan jossa toimii.
Maarit: Te ette ollut virkakauden alussa kovin innostunut näistä yritysjohtajien kanssa tehtävistä yhteisistä vienninedistämismatkoista, mutta alussa te epäilitte että sellainen presidentti joka myy jäänmurtajia maailmalla ei ole uskottava te muutitte mielipiteenne.
Tarja: Ei ei siinä ollut ihan näin, mä sanoin ensinnäkin niin että presidentti Ahtisaari kävi siinä loppuvaiheessa aika paljon näillä matkoillame sovittiin työnatajapuolen liike-elämän kanssa voiko sanoa näin elinkeinoelämän kanssa siitä pohditaan sitä mitä näillä halutaan me sovimme pelisäännötpresidentti on presidentti ja yritysjohtaja on yritysjohtaja.
Maarit: Eikö se ole hieman ristiriitaista että kun te noin voimakkaasti ikään kuin arvostelette kansainvälistä kilpailukykyä ja tälläistä hyvin markkinakeskeistä maailmankuvaa samalla te joudutte myymään sitä aatetta näillä vienninedistämiskursseilla.?
Tarja: Kyllä mää edistän edistän näillä vienninedistämiskursseillakin minä edistän sitä ajatusta että hyvinvointiyhteiskunta pärjää myös kilpailussa, siellä paitsi ihmiset voi hyvin ja niin niin siellä myös yritykset kasvaa.
Maarit: Onks sit jos Presidentti menee kiinaan ja kehuu kiinassa suomalaisia kännyköitä onko se myös suomalaisen palkansaajan etu?
Tarja: Siis presidentti ei kehu suomalaisia kännyköitä, presidentti kehuu että meillä on hyvä yhteiskunta jossa näin pieni porukka on myöskin kehittänyt näin maailman kuulut kännykät, siinä samassa kun se kännykkä firma hoitaa sitä omaa bisnestään, siinä samalla suomen presidentti kertoo kiinalaiselle presidentille mites teillä on viimeaikoina tämä hyvä hallinto ja ja nää demokratia prosessit kehittyneet, tiedättekös että kuinka hyvä vaikutus siihen että maan talouselämä kasvaa hyvin ja ei tule sosiaalisia epäkohtia sen kasvulle
Maarit: Niin kiinassahan te kehuitte kiinan ihmisoikeuksia
Tarja: Minä en kehunut siten kuten väitettiin eräässä iltapäivälehdessä vaan minulta kysyttiin sieltä, onko kiina kehittynytsitten ensitapaamisen, ja minä vastasin että kyllä on ja kyllä ne ovatkin kehittyneet kiina on tehnyt paljon sellaistakansainvälistä sitoutuista jota silloin kun ensimmäisen kerran ulkoministerinä tapasin kiinalaiset oli vasta tulevaisuudennäköpiirissä.
Maarit: Mutta teloitettujen määrät ovat lisääntyneet
Tarja: Voi olla, siinä on suhteessa kiina ja usa ovat ongelmalliset
Maarit: Molemmissa loukataan ihmisoikeuksia
Tarja: Tässä mielessä mitä eurooppalaiset ajattelee, että euroopan unionin jäseneksi ei pääse jos on kuolemantuomio käytäntä voimassamutta se on eurooppalainen näkökulma minä puolustan sitä eurooppalaista näkökulmaa mutta ei kukaan ole edellyttänyt meillä sen takia olisikauppapolitiikkaa
Maarit: Mutta jos ajattelee hieman toiselta kantilta kiina ilmiötä tai intia imiötä eikö voisi ajatella että Nokia ja Elcoteq ovat parantaneet kiinalaisten ja intialaisten elintasoa huomattavasti tehokkaamin kuin kaikki se suomalainen kehitysapu jota kansalaisten veromarkkoina on suoraan syydätty vuosikaudet?
Tarja: Tää tais olla suoraan Elcoteqin johtajan lausuma
Maarit: Ei kyllä tää oli ihan oma keksimä
Tarja: Ei kyllä Piippo on sanonut ihan samalla tavalla
Maarit: Pitäisikö teidän mielestänne niinku Nokian Ollila palkita tämmöisestä yhteiskunnallisesta hyväntekevyydestä?
Tarja: Emme kyllä ihan siitä lähtis, mun mielestä Nokia on ollut suomelle hyvä brändi se on ollut laatutae, me ollaan myyty muittekin osaamistasanomalla että ne tulee samasta maasta kuin Nokia, ja ja mää oon itse sanonut aika avoimesti senkin että että minun mielestäni on myös hienoasia että Nokian pääkonttori on edelleen suomessa toivottavasti se on jatkossakin, koska ei kaikki elämässä Nokian puhelimia osteta tietysti tiedetä että se on nokian puhelin mutta silloin kun tiedetään niin silloin se lisää niinku meidän haluttavuutta.
Maarit: Mitä mieltä te olette tästä viimeaikojen ilmiöstä että tämmöset osinkoa suomessa jakavat yritykset ja voittoa tuottavat yritykset ovat samaanaikaan irtisanoneet suomalaisia työntekijöitä ja siirtäneet tuotantoa ulkomaille.?
Tarja: No se on esimerkki juuri siitä että voi olla taloudellisesti niin sanotusti nopean rahan aikana ollu järkevä toimenpide mutta.
Maarit: Onko se moraalisesti arveluttavaa?
Tarja: No sanoisin ettei se ole minun mielestäni pidemmällä aikavälillä niin viisasta, siinä nää ihmiset on ponnistelleet ne ovat firman miehiä samalla tavoinnaisia kuten mitä johtajatkin ne on puhaltaneet yhteen hiileen ja ne on saaneet hyvät tulokset aikaiseksi ja jos sitten siitä huolimatta että ollaansaatu hyvät tulokset tai sitten ehkä sen takia että on ollut edullista myydä osa siitä hyvään hintaan ja siirtää toimintaa ulkomaillesiinä on jotain sellaista joka on ihmisten oikeudenmukaisuus käsitystä vastaan. Mutta silloin voidaan ajatella niinpäin että tekeeks ihmiset kovin montaa kertaa.
Maarit: Eli laskeeko heikentääkö se jotenkin yleistä työmoraalia?
Tarja: Niin tai sitä halua ajaa sitä yhteistä asiaa, tai tuleeks siihen ajatteluun että ettei nekään välitä minusta noin noillekkin kävijos minäkin otan vaan sen osan jonka tästä saan.
Maarit: Ilman dynaamista vientiteollisuutta ei olisi hyvinvointivaltiota.
Tarja: Ilman DYNAAMISTA TALOUTTA!! ja yhteiskuntaa ei olisi hyvinvointi tulevaisuutta, siis vientiteollisuus on yks osa se on puolet, toinen puolitätä kotimaista meidän palvelutuotantoa niin ja se työllistää ja tuottaa sen toisen puolen kakusta.
Maarit: Nyt tulee empatiat esti, tehän olette tunnetusti kohtuullisen nuuka ihminen, eikö totta?
Maarit: Eräälla suomalaisella metalliteollisuusalan yrityksellä on toimintaa Helsingissä, Tallinnassa ja Pietarissa, Helsingissä yhden työntekijän tuntitaksa työvoimakustannuksineen on 27 euroa, Tallinnassa se 4 euroa, Pietarissa se on 1 euro, jos te olisitte metallialan yrittäjä missä kaupungissa te työn teettäisitte?
Tarja: Minä kertoisin teille sen että haluaisin tietää tämän yrityksen kokonaisuuden, ja se mitä varten minä puhuin yhteiskunnallisestavastuusta on se tavoite tietää kuinka paljon tämä yritys on saanut esimerkiksi Tekekseltä ja muiden kautta suomalaista yhteiskunnallista panosta tullakseen siihen asemaan mikä se tällähetkellä on.
Maarit: Mutta tosiasia varmaan yrittäjän näkökulmasta kyllä on että 27 eurolla täytyy saada todella paljon parempaa laatua kuin sillä 1 eurolla
Tarja: Joo ja siinä suhteessa varmaan niin osa meidän niinku teollisuustuotannosta sellaisesta joka ei vaadi kauheen suurta osaamista, se tulee siirtymään pois, sen takia meille on tavattoman tärkeää se jos me kerran aiotaan pitää työtä täällä, sen pitää olla jotain sellaistajossa me ollaan muita parempia reilusti parempia, silloin me puhutaan laadusta, silloin me puhumme osaamisesta tuotannon kaikilla tasoilla ei pelkästään huipputeknologiasta.
Tuntematon sotilas Afrikassa
Maarit: Näiden presidentin vaalien aikan on paljon kinasteltu Natosta, minä haluaisin teiltä kuulla suoraan se mitä kauheaa kamalaa suomelle tapahtuisi jos suomi liittyisi Natoon?
Tarja: Mun nähdäkseni kysymystä ei pidä lähteä näin päin, en mää tiedä tapahtuuko mitään kauheaa, mut kysymys on niin päin et minkä takia meidän tulisi liittyä mihinkin järjestöön nyt tässä tapauksessa natoon. Onks meillä jotain sellaista mitä me tarvitaan tai jota heiltä puuttuu?
Maarit: Kun minä olen keskustellut monen perus kansalaisen kanssa varsinkin äitien ja isoäitien kanssa, heillä tuntuu olevan suurinuhkakuva se että jos suomi menee natoon, niin heidän lapsenlapsensa kuolevat taistelukentällä jossain mustassa Afrikassa. Onks tämä riittävä syy vastustaa Natoa?
Tarja: Heidän kannaltaa varmaan on, mut jos katsotaan asiaa kokonaisuutena niin kysymys on siitä minkäläinen kansainvälinenvastuu meillä on eli kun minä puhun niinku täällä siviilielämän puolella yhteistä laista ja yhteisestä vastuusta, en minä puolestani sano niin että tästä sotilaallisessa puolesta riittää se että meillä on oma uskottava puolustus ja sitten meillä on sellaiset kriisinhallintajoukot jotka ovat yhteensopivia muiden kanssa ja sit me päätämme lähi-idän euroopanunionin maidenkanssa yhdessä että kuinka paljon me annetaan apua mihin ja kuinka me toivomme mekin voitas saada apua sitten jos tarvitaan.
Maarit: Hannu Lehtilän kirjassa toteatte että te suhtaudutte hyvin suurella varauksella humanitaarisiin interventioihin siis aseelliseen väliintuloon maassa jota uhkaa kansanmurha, humanitaarinen interventio on lääke jolla on erittäin pahat sivuvaikutukset, mitä te tarkoitatte?
Tarja: Kiitoksia. Se tarkoittaa sitä vastoin yleistä luuloa, niin kansanmurha ei synny yhtä-äkkiä niin kuin lumipyry yhdessä yössä sitä ei tapahdu, vaan kansanmurha tapahtuu yleensä sellaisen kehityskulun myötä johon olisi pitänyt puuttua paljon aikaisemmin.
Maarit: Mut otetaan esimerkki, ruandassa afrikassa kuoli 1994 sadassa päivässä miljoona ihmistä, ruandassa olis tarvittu silloin ja he kanssa myöskin pyysi apua, nopeantoiminnan joukkoja, estämään tämä kansanmurha, mutta mikään maa ei ollut kiinnostunut.
Tarja: Sen takia tää kehitettiin, sen takia nyt kehitetään näitä uusia, koska mää sanon voi olla tilanteita jossa sitten kuitenkin tarvitaan.
Maarit: Eli Itseasissa vaikka emme mene Natoon niin meidän poikamme joutuvat tulevaisuudessa mahdollisesti taistelemaan ruandan kaltaisissa afrikan pienissä maissa.
Tarja: Kyllä tähän astikkin on ollut mahdollista että me olemme sellaisissa paikoissa jossa on henki vaarassa, se koskee näitä sotilaita samallatavallatai sairaanhoitajia taikka muita kehitysyhteistyöntekijöitä jotka menee vaarallisiin olosuhteisiin, eli siinä mielessä nyt voi sanoa nyt niin että näissä on aina riskinsä, mutta ne sotilaalliset riskit joita me aiotaan ottaa on mitoitettu siihen osaamisen mihin meidän nuoret miehet ja naisetovat koulutettu ja se on vapaaehtoista.
Maarit: Jos puhutaan yhteisvastuusta sehän on tietysti tietyssä mielessä helppoa puhetta, mut eiks se käytännössä tarkoita että pitäähyväksyä se että suomalaiset sotilaat saattavat kuolla maailmalla sen takia että he pelastavat afrikkalaisten lasten henkiä.
Tarja: Se on sanottu jo useamman kerran että kerran silloin kun me puhuttiin tästä kriisinhallintalaista ja puhuttiin siitä minkälaiseen tilanteeseen me menemme silloin muistaakseni jo ulkoministeriö on sanonut että tästä kannattaa puhua silloin näistä sinkkiarkuista kun niissä ei ole kylttiä. Ja ja me olemme ottaneet niinku rajoitetun vastuun tästä, sellaiseen toimintaan kuin verrataan tätä ruandan vaikkapa irakiin, sellaiseen toimintaanme emme ole olleet valmiita enkä sitä suosittelekkaan että tavallaan hyökkäys tyyppisellä sotilaallisella iskulla lähdetään puolustamaan sinne hyviä arvoja, mut pitää olla yhtä mieltä silloin, eikä niin että me otetaan sellainen käsitys et tuo diktaattori on sellainen jonka kimppuun käydään, tuo on sellainen jota voitais sietään et tuon kohdalla pitää miettiä öljyvaroja.
Maarit: Mut Saddam Hussein sai aika kauan tappaa kurdeja ilman että kansainvälinen yhteisö tosissaan puuttui asiaan tai kykeni puuttumaan, nyt meillä on Irak?
Tarja: Niin ja meillä on irak joka toivottavasti menee eteenpäin
Maarit: Poliittinen realisti vai haihatteleva maailmanparanta, kumpi te olette?
Tarja: Ei vaan minä olen tota poliittinen realisti, koska oikeudenmukaisemman maailman tekeminen on sitä työtä jota poliittisen realistin mukaan pitää tehdä.
Maarit: Kumpi teidän mielestänne on suurempi uhka Venäjä vai ympäristökatastrofi?
Tarja: Ympäristö, mutta tässä suhteessa Suomi ei ole missään suhteessa erityisessä ympäristöongelmassa me ollaan vaan yks maa tällä maapallolla ja sen takia tää tuota tää ilmasto kysymys on meille tietysti tärkeä siinä ku
Maarit: Te haluatte säällisen toimeentulon kaikille maailman ihmisille mutta onko se ekologisesti mahdollista että maailman ihmiset voisivat saavuttaa edes keskimäärin sen elintason mikä meillä on nyt?
Tarja: Onko teidän ratkaisunne tämän kysymyksenne sisällä siis se että vois valita jonkun osan ihmiskunnasta jonka pitää elää sen takia kurjuudessa ja huonoissa olosuhteissa vai että voitaan ratkaista ekologinen kysymys, mun mielestä kysymyksen asettelu ei ole oikein, kysymyksen asettelu pitää tehdä toisella tavalla.
Maarit: Vai pitäisikö ajatella niin että meidän suomalaisten on pakko lähitulevaisuudessa tottua ajatukseen että meidän on pakko tinkiä omasta elintasosta ekologian takia.
Tarja: Meidän pitää ehkä muuttaa kulutustottumuksia mutta mitään sellaista että me oltais vähänajan päästä köyhyydessäei ei semmoista kauhukuvaa kannata maalata.
Maarit: Mutta kasvunrajat kirja, sen päivitetty versio, siinä kirjassa ja näissä tutkijoiden skenaariossa on tultu siihen tulokseen että jos ei tehdä hyvin radikaaleja muutoksia meidän hyvinvointimme romahdusmaisesti laskee vuonna 2050 ja sen jälkeen jos tää tuhlaus ja tää elämäntapa jatkuu ennallaan, olisko aika että se tuleva presidentti uskaltaisi nostaa näin hankalan kysymyksen julkisuuteen ottaa vakavasti ympäristöongelmat
Tarja: Kyllä näin mun mielestä pitää ottaa, ja toivon että tässäkin istuva presidentti on jo omaa osuttaan tehnyt, mää olen tehnyt sitä tämän Kioton sopimuksen joka on ensimmäinen askel tähän asiaan, olen erittäin iloinen että Venäjä on hyväksynyt Kioton sopimukset. Tiedän että presidentti Bush ei tule tai arvaan että hän ei tule tällä toisellakaan kaudella viemään usata kiotoon mukaan koskahe eivät ole hyväksyneet näitä kansainvälisiä sopimuksia, mutta tiedän myös sen että sekä republikaanit ja demokraatit usassa ovat erittäin halukkaita juuri tämän yhteisen tietoisuuden nimissä muilla tavoilla tulemaan tähän niin sanottuun saman mielisten prosessiin.
Maarit: Napajäätiköt sulavat, otsonikerros ohenee, ilmasto todistettavasti lämpenee, ja nää hurrigaanitkin tuntuvat lisääntyvät, meillä ei oopaljon aikaa siis odotella sitä että Bushkin allekirjoittaa Kioton sopimuksen tai keksitään jotakin, eiks olis nyt jo aika pistää töpinäksi.
Tarja: Tilanne on vielä paljon pahempi tilanne on sillälailla paha vaikka me ryhtyisimme huomenna tekemään kaikki, niin tämäpä maapallopa lämpenee vielä aika pitkän aikaa, eli siinä mielessä itseasiassa meillä ei ole tietoa siitä olemmeko myöhässä, mutta jos me lykkäämmetätä tilannetta vielä vähän silloin olemme varmasti myöhässä.
Maarit: Mut onks poliitikon mahdotonta myydä kansalaisilleen sellaista ilosanomaa että arvoisat kansalaiset teidän on vähitellen luovuttava nykyisestä elintasosta jos haluatte säilyttää tämän pallon?
Tarja: Mää en vieläkään usko tähän, mää väitän niin että jos me pidämme omat vaatimuksemme sillä tavoin kohtuullisena emme halua että se kasvaa jatkuvasti samaa vauhtia me ollaan jo silloin hyvällä tiellä.
Maarit: Hyvinvoinnilla on suomen historiassa yleensä tarkoitettu materiaalista hyvinvointia, mut tekeekö korkea elintaso ihmisiä onnelliseksi?
Tarja: Tietty määrä materiaalia on tarpeellista, köyhyys ei niinku tunnetusti tuo onnea, myöskään onnea ei tuo se että tulee vain taloudellista puolta.
Maarit: Kun EVA kysyi suomalaislta noin vuosi sitten tämmöisessä onnellisuus raportissa, mitä asioita suomalaiset pitivät tärkeinä oman elämänsä onnen osatekijöinä, oli aika mielenkiintoista että vain 4% piti hyviä tuloja, varakkuuta, ja korkeaa elintasoa erittäin tärkeinä, suurin osa ehdoton enemmistä arvosti perhettäomaa terveyttä, pysyvää työpaikkaa, eiks yhteiskunta ole väärillä jäljillä kun se kokoajan laskee euroja, eiks hyvinvointi taida tulla muista asiosita?
Tarja: Kyllä minä ihan kohtuudella haluan että ihmisillä saa olla toiveta jotka on taloudellisia, mutta pitää nähdä että ne eivät ole ne ainoat, jos elämässävain rahaa kerää, mää luulen että vanhana on paljon taskussa.
Maarit: Onko suomalaiset tekopyhiä jos he tässä tutkimuksessa vastaavat että raha ei merkitse heille juuri mitään
Tarja: Se on todennäköisesti useimmilla ihmisillä on sellainen elintaso ettei että se ole ihan päivittäinen ongelma, mutta meillä on tätä uutta köyhyyttä lähinnä otin sen takia tän esille yksinhuoltaja äidin tässä esille, koska yksinhuolta äidit ja monilapsisten perheiden vanhemmat ne on siinä tilanteessa että niillä on sellainen tunne että ne voivat lisätä omaa ja lastensa onnea, niinku lainausmerkeissä että niillä olis hiukan parempi hyvinvointi, et niiden lapsilla olis mahdollisuus harrastaa ja niillä olis mahdollisuus tehdä erilaisia asioita yhdessä ettei tää ole mustavalkoinen kysymys, mutta se kellä on jo kohtuullisesti rahaa niin niin hänen kohdalla tilanne on toinen, tottakai meillä on sellaisia ihmisiä joilla ei ole koskaan tarpeeksi rahaa sellaisia ihmisiä joille mahtuis vähän lisää rahaa ja vielä olis hyvin asiat jota vois tehdä. Mut se ois sit taas meidän yhteiskunnan asia jota meidän yhteisenjärjestelmä asia ettei suosi sellaisten ihmisten arvojen pönkittämistä tai levittämistä.
Maarit: Kertokaapa tähän ihan lopuksi jos teistä tulee tämän valtakunnan seuraava presidentti joka pitää hyvää huolta meidän arvoistaniin nykyihminen haluaa nopean reseptin sille miten tehdään hyvä elämä?
Tarja: Siihen ei ole lyhyttä reseptiä, mutta yks hyvä ainesosa on se elämän keskeinen sisältö on elämä itse ja se että rakastamme toinen toisiamme.
Katso videona Maarit Tastulan haastattelu Tarja Halosesta Ylen sivuilta alla olevasta linkistä
http://ra.yle.fi/ramgen/tv2/a2/puna240106.rm
posted by Punainenlankakerä at 3:15 PM
About Me
Name:Punainenlankakerä
View my complete profile
Links
Google News
Edit-Me
Edit-Me
Previous Posts
Tarja Halonen kenen joukoissa seisot? Maarit: Te k...
Archives
January 2006
Wednesday, January 25, 2006
Tarja Halonen kenen joukoissa seisot?
Maarit: Te kirjoititte ylioppilaaksi helsingin kalliosta vuonna 62, mitkä arvot oli teille nuorenan tyttönä kaikkein tärkeimpiä siinä vaiheessa kun poliitikon urasta ei ollut vielä tietoakaan?
Tarja: Kyllä kai ne oli ne kodin arvot, se ett piti olla ahkera ja vaatimaton ja työteliäs ja, ajatella muita ja sit oli se salainen salainen niiku.. tai ei oikeastaan salainenkaan mut sellainen oma oma niinku oma maailma joka oli sitten sitä niinku taidehistoria piirtämistä sen tapaista.
Maarit: Yksi tämänpäivän paljon käytetyistä iskulauseista on ajatus että ihmisen pitää muuttua (hänen arvonsa pitää muuttua) kun maailma muuttuu, missä asioissa teidän arvonne ovat heittäneet kuperkeikkaa vuosikymmenien aikana?
Tarja: Ei oikeastaa kuperkeikkaa mut se mikä on tullut aikuisena vasta on tämä yksilöllisyyden korostaminen ymm eli se sen lisäksi että ihmisen pitää ajatella muita, ajatella sitä että olla solidaarinen tekee toisten puolesta ja eikä itse aina ensimmäisenä ja on tullut sellainen sallivuus suorastaan kannustaminen siihen että ihminen on oma persoonallisuutensa ja että nimenomaan se et ihmiset ovat erilaisia nii se tekee meistä sen sen niinku sen rikkauden ja voiman ää kansakuntana ja pienempänä yhteisönä.
Maarit: Eli yksilönoikeudet ovat hyvin tärkeitä!
Maarit: Onko vastakohtien aika ohitse kuten politiikassa kuten Sauli Niinistön kamppanjassa väitetään?
Tarja: Ei ne minun mielestä sillätavalla ole ohitse, mut silloin kun tulee niitä vastakohtaisuuksia silloin tulee löytää löytää se yhteinen tie kompromissi sopimuseli mun mielestä tää on niinku sopimisyhteiskunta myönteisessä mielessä ja sopiminen merkitsee sitä että sinulla ja minulla on erilaisia näkökohtia, meidän pitää löytää se mikä on yhteistä.
Maarit: Mut onks ristiriita esim. työntekijän ja työnantajan välillä, onko se katoamassa vai vahvistumassa?
Tarja: Sekä että, tavallaan, mut se trendi se suuntaus on ollut pitkään se työntekijän oikeudet työelämässä on kasvaneet ja kun samanaikaisesti ihmisen arvo yhteiskunnassa on noussu, niin ihmisten vaatimukset sen suhteen miten heitä kohdellaan työelämässä on samalla kasvaneet, kaikki hyvin tähän asti, mut nyt sit tää koveneva kansainvälinen kilpailu, tällainen rahalle odotettavat niinku nopeat tulokset nii se aiheuttaa sit sen kun kaikilla tuotannontekijöillä niistä kilpaillaa ja yritetään saada mahdollisimman suuri teho ulos niin sit sitten sitä myöden ihmisten asema on muuttunut turvattomammaksi ja on tullut irtisanomisia enemmän, työpaikat ei oo pelkästään niinku vaihtuneet suomessa joillakin on kadonnut ulkomaille, ammattialat on muuttuneet, ihmiset kokevat sillä tavoin itsensä turvattomiksi.
Maarit: Eli ristiriita on itseasiassa osin vahvistumassa?
Tarja: Näiltä osin kyllä!
Optioita, tuloeroja ja muita rahanarvoisia etuja
Maarit: Te olette ilmoittaneet haluavanne presidenttinä toimia arvojohtajana, tarkoittaako se käytännössä että te haluatte määrätä ylhäältäpäin minkälaiset arvot suomalaisilla on?
Tarja: Ööö ensin vähän niinku korjata, tietääkseni minä olen sanonut niinku että olen mielelläni arvovaikuttaja, mutta en, mut mää niinku oon vierastanut kokoajan käsitystä arvojohtajasta, olishan se aika onnetonta jos tänä modernin länsimaisen demokratian aikana niinku joku olis arvojohtaja.
Maarit: uum... mut kenen arvoissa olisi eniten korjaamisen varaa?
Tarja: Jokaisen, aina silloin tällöin, mutta minun mielestä tällä hetkellä niin ... niin jos sanoon niinpäin etten personoi, vaan sanon sen asiana, must taloudelliset arvot on saanut viimevuosina korostuneen merkityksen mitenkään aliarvioimatta sitä että että rahalla on paljon vaikutusta ja se se on monta kertaa se resurssi se voimavara millä näitä asioita voidaan rakentaa, mut se on keino se ei oo päämäärä.
Maarit: Eli pörssiyritysten johtajien arvot menisi ensimmäisenä telakalle kun teistä tulisi uudelleen presidentti?
Tarja: No ei se sillä tavalla ole, pörssiyritysten johtajat niin nekin tekee omaa työtään ja kyllä siellä voi olla kovat arvot sellaisella yrityksellä joka ei oo pörssissä, mut pörssi on sellainen kuumemittari joka hyvin helpolla kertoo tän tuloksen, mut että sanotaan niinpäin että he tekee omaa työtään, mut nää heidän arvonsa pitää yhteensovittaa yhteiskunnan muiden arvojen kanssa.
Maarit: Olivatko teidän mielestänne fortumin toimitusjohtajan Mikael Liliuksen saamat jättioptiot liian suuret?
Tarja: Minusta nei olleet.. se ei ollut oikein ne oli liian suuret mutta mun mielestä se oli niinku sanalla sanoen, ei ehkä niin viisas sopimus joka oli tehtyja siitä pitää sitten oppia tulevaisuuttaa kohden.
Maarit: Mutta liian suuret joka tapuksessa?
Tarja: Kyllä kyllä ja lisäksi sillä tavalla väärin mitoitettut että mää en tiedä kuvasko se nyt niin kauheesti sitä johtamisen... kuvasko se sitä johtamista vai kuvasko se niinku sitä energian hintaa markkinoilla. ymm..
Maarit: Mut moni suomalainen on myös sitä mieltä että rikastuminen ei ole rikos eikä se ole keneltäkään pois! Mitä mieltä te olette?
Tarja: Se ei ole rikos, mutta se on joltakin pois! siis
Maarit: Keneltä se on pois?
Tarja: Siis se on pois yleensä siitä kun lasketaan siitä yhteisestä kassasta et kuinka paljon riittää kenellekkin, niinsiinä on kohtuusraja olemassa, siis mää en ollenkaa aja tasapalkkausta enkä sitä kaikkien pitäisi olla just, semmoset aikakaudet on varmaan ja järjestelmät takanapäin et pitää olla kannustimia et semmonen joka haluaa tehdä enemmän niinku saa siitä niinku yrittämisestään ja ahkeruudestaan ja kaikesta tälläisestä koulutuksestaan niin saa siitä sitten niinku palkkiota se kannustaa ihmistä, mut jos on oikein isot tulo erot, on todettu että se ei ensinnäkään luo sitä yhteistä henkeä se ei luo käsitystä että me ollaan yhdessä jasit sitten siinä on on ihan yksinkertaisesti että ettei raha oo mitenkään rajaton resurssi vaan kyl se sitten on jostain muualta pois.
Maarit: Eli teidän mielestänne tuloeroja pitää pikemmin kaventaa kuin suurentaa?
Tarja: Kyllä mutta tuloerojen kaventamisessa tietysti nii presidentti on kyllä enintään niinku arvojohtaja.
Maarit: Mut eikös tästä näkökulmasta vois ajatella silloin niin et nämä nyt tehdyt veronkevennykset, ne olivat suuri virhe?
Tarja: Taitaa olla niin että minä olen tästä asiasta lausunut jo teoreettisen julkisen mielipiteeni, joka aiheutti melkoisen keskustelunsiitä että sotkeutuuko presidentti vaivalla kokoon saatuun pakettiin, mä sanoin silloin sen, että jos presidentti olis itse päättänyt jotain, mää olisin itse miettinyt vähän erinäköistä pakettia, se aiheutti tavattoman suuren ongelman jo tälläinen teoreettinen lausahdus kun koitin sanoa että ettei presidentti voi ihan vapaasti liikkua tällä arvojohtamisen puolella.
Maarit: Mut yrityselämä on sitä mieltä että nimenomaan matalalla verotuksella, hyvillä palkkioilla saadaan lahjakkaat ihmiset töihin suomeen eiks tämä ole ihan ristiriidassa tämän tuloerojen kaventamisen politiikan kanssa?
Tarja: No tää on nyt hänen... Mut mää kutsun tätä uusliberatilistiseksi ajatteluksi kun ajatellaan niin että talous pyöriin ja ja nii niinku näillä niiku vahvoilla ihmisillä menee hyvin sit muillekin jää lopulta jotakin kun se kokonaiskakku kasvaa niinpaljon enemmän.
Maarit: Mut syntyy työpaikkoja jos tulee uusia yrittäjiä...
Tarja: Joo... joo tää on sen toinen puoli, mut sit taas kun tiedämme jos sen jättää ihan näitten markkinavoimien varaan, niin siinä tapuksessa tulee taas vinouma toiseen päähän koska ei se niin nopeasti jos ollenkaan aina se ... se niinku hyvinvointi siirry sitten koko väestöön.
Maarit: Mut eiks raha ole se ainoa ja paras kannustin millä ihmiset saadaan tekemään töitä?
Tarja: Ei ei ei ei sen näkee ihan nuortenkin sijoittumisesta, on osa ihmisiä jotka niinku.. joilla on sellainen käsitys että kaikki mulle heti ja mieluite yhdeltä luukulta.
Maarit: Mut kyllähän AY-liikekkin, jatkuvastihan se rahastahan puhuu...
Tarja: Kyl se puhuu kaikesta muusta, ammattiyhdistysliike puhuu palkasta, työsuhteen ehdoista, siis siitä kuinka kestävä tai minkälaiset työolosuhteet on mutta sitten taas kun se raha on rajallinen resurssi niin sitten pitää miettiä kuinka paljon olemme valmiita yhdessä maksamaan veroja esimerkiks, jotta me saamme vanhuksille hyvät palvelut, jotta me saamme lapsille kunnon koulutuksen, jotta me saamme saamme tätä tutkimusta ja tuotekehittelyä, ja kun me tehdää tää tulos yhdessä, tätä kautta, kun se yritys ei elä niinku missään tyhjiössä niin sen takia sen yrityksen tulee ottaa osaa sihen yhteiskuntaan ja tuntea se yhteiskunnallinen vastuunsa, sen ensisijaisen primääritehtävä on toimia hyvänä kengän tekijänä taikka hyvänä makkaran valmistajana mutta se pitää tämän yrityksen omistajien ja johtajan niin myös miettiä sitä että et minkälainen osa yhteiskuntaa se on, tässä on oikeestaan mielenkiintoinen kehitys 1970-luvulla jolloin mää olin vielä ammattiyhdistysliikkeessä niin niin työnatajapuolikin vielä opetti aina näitä että yritykselläkin on tälläiset intressiryhmät, mutta voi olla että opetukset on vähän muuttuneet.
Maarit: Onko teidän viestinne jos teistä tulee presidentti ja toimitte arvovaikuttajana onko viesti suomalaisille siis se että ettei raha ole tärkeintä?
Tarja: Mää sanoisin että raha ei ole tärkeintä, (Maarit: "on muitakin asioita") on muitakin asioita että rahankin tarkoituksena on ihmisen hyvinvointi.
Kun Haloselta hajosi hammas ja miten se korjataan
Maarit: Onko proteknionismi eli se ajatus että oman maan yrityksiä pitää suojella kansainväliseltä kilpailukyvyltä, onko se aina tuomittava?
Tarja: hhh oikein pitkä huokaisu... ei se aina ole tuomittavaa, mutta sellaisissa kehittyneissä yhteiskunnassa niinku suomi ja sellaisilla niin kun sanois toiminta mahdollisuuksilla mitä meillä on kun me ollaan jo vuosikymmeniä vuosikymmeniä rikastuttu noin kansakuntana sillä että me valmistetaan jotain sellaista jota muutkin haluaa ostaa, eli meillä on ollut ulkomaankauppa tavattoman tärkeetä, siinä meidän on vaikea olla protektionisteja. Ja me olemme euroopanunioninkin jäseniä sen pohjalta että me katsotaan että sellainen suhteellisen reilu vaihdanta mitä sitten eu:n sisämarkkinoillaon on peiniä ongelmia, mutta kuitenkin yritetään saada aikaiseksi, niin niin se on tärkeempi asia koska koska tiettyyn rajaan asti kilpailuhan tekee parempia tuloksia.
Maarit: Tämä on hyvin mielenkiintoista, ja sen takia mun pitää tehdä yksi intiimi kysymys, milloin te olette viimeksi käynyt hammaslääkärissä ihan omalla rahalla?
Tarja: Mulle ei työnantaja ei maksa.
Maarit: Yhy, eli te tiedätte kuinka kallista on käydä hammaslääkärissä?
Tarja: Joo tiedän joo tiedän, mä tiedän se, mulle ei oo mulle ei työnantaja ei oo maksanut näitä, mää oon ollut 5 vuotiaasta asti yksityisellä hammaslääkärilläkoska mulla on ollut tälläiset pula-ajan hampaat.
Maarit: Eli te tiedätte hyvin että se on kallista touhua?
Tarja: Se on kallista, kyllä
Maarit: Että sinne julkisellepuolelle on pitkät jonot?
Tarja: Joo ja että suussani oleva yks implantti joka niitä salaisia vielä tutkimattomia henkilöön kohdistuvia asioita.
Maarit: Hyvä että se tuli nyt juuri ilmi
Tarja: Joo se tuli ilmi mitään ei ole niinku pilattu, se oli silloin kun Esko Ahon hallitus alkoi ensimmäiset säästöleikkaukset purasinhampaani niin hyvin yhteen ja vanha juuripaikka hajos ja siitä tuli implantti se maksoi silloisissa markoissa se maksoi jotain 18000. Mää tiedän miten kallista tää on ja tiedän myös sen että niillä paikkakunnilla jossa kunnallinen hammastoimi ei toimi niin niin siellä on niin valtavat jonot sinne kunnalliselle puolelle, nekin hammaslääkärit jotka nyt sitten ovat tällä kunnallisella puolella, hyvät hammaslääkärit ne ovat tukehtua työhön.
Maarit: Mutta ei hätää, asiaan on keksitty ratkaisu, nimittäin joulun alla ruotsissa syntyi aika vilkas keskustelu siitä että muutamatpuolalaiset hammaslääkärit tulivat ruotsiin ja perustivat oman yrityksensä ja vastaanottonsa ruotsiin ja möivät hammaslääkäripalveluja puoleen hintaa, eiks ole erinomainen keksintö
Tarja: Se on vähän niinku suomalaisten optiikkapalvelujen osto virosta.
Maarit: yym.. onks siinä jotain tuomittavaa siis sehän on sitä avointa kilpailua ja silloin kansalainen saa halvemmalla sen palvelun ja pääsee hammaslääkärille?
Tarja: Tää on aika mielenkiintoinen, mää todellakin haluaisin tutustua tuohon, mutta että olis ihan yksityinen ja joka kilpailisi silti hinnalla. Kuulosta hyvin mielenkiintoiselta mutta haluaisin tietää mitkä epäkohdat siinä on.
Maarit: Mut eu:ssahan on aika kova taisto siitä että kun puhutaan tästä palveludirektiivistä ja sisämarkkinoiden avaamisesta kilpailulle, ymmärtäisin ettäaika huomattava osa teidän tukijakunnastanne on sitä mieltä että esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen puolella ei pidä sallia kilpailua?
Tarja: Joo se on nimittäin sen takia mä sanoin että mää haluaisin tutustua tuohon
Maarit: Mut toisaalta voisi ajatella että nää puolalaiset hammaslääkärit on hyvä esimerkki myös siitä että tämmönen avoin kilpailu tosiaan voi olla myös kuluttajan etu?
Tarja: Niin me voitaisiin keskustella siitä pidempään, usa:ssahan on ollut kans tämmönen että siinähän on aina nää laatukriteerit, sit kysytty sitä että saaks sitten loppujen lopuksi samalla rahalla pitkän päälle sen saman hintaisen palvelun, mää oon sillä tavalla kyllä ja ei.
Hyvinvoivan pahoinvointi, eli missä on vika, kun suksi ei luista?
Maarit: Hoitotietojen perusteella lasten ja nuorten psykiatriset ongelmat ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa, mikä on teidän mielestänne syynä hyvinvointi yhteiskunnan pahoinvoiniin?
Tarja: Lamakausi tavallaan jätti sellasen sellaisen synkän varjon se on yks, toinen on se että tää yhteiskunnan ee yhteiskunnassa niin ku tapahtuneet arvo ja muut muutokset niin aiheuttaa sen että että lasten lastenhoito on tässä mielessä siis tän psykiatrian puoli niin ei oo tota ei oo ennaltaehkäisevä puhe ei oo luultavasti riittävästi kiinnitetty huomiota.
Maarit: Mitä nämä arvo muutokset ovat teidän mielestä?
Tarja: Se on juuri nämä korostetut taloudelliset arvot että sekä ihmiset joutuvat tekemään kovin paljon työtä saavuttaakseen ne elämän niinku taloudelliset tavoitteetmitä pidetään riittävinä, mää en ollenkaan tuomitse, tässä jossakin tapauksissa se on kovaa työtä.
Maarit: Eli tää kilpailua korostava yhteiskunta?
Tarja: Kilpailua... Joo kyllä tämä kova kilpailu tää että vahvat pärjää, ja sit siinä on mun mielest osittain kai sellai.. kyllä mää haluaisin nähdä yhdenkin positiivisen puolen se on se että kyl kai sit kuitenkin kiinnitetään nyt enemmän huomiota kaiken tämän negatiivisen niinku asian niiku lisäks niin minun mielestä ihmiset kiinnittävät nyt nyt enemmän huomiota siis mistä se johtuu ett laps ei voi hyvin.
Maarit: Te olette myös koko elämänne ajan ajanut naisten oikeuksia, onko tämä naisten tasa-arvotaistelu runnonut lapset alleen, onko lapsista tullutjotenkin toissijaisia kun naiset ovat puolustaneet omia oikeuksia?
Tarja: Toivottavasti se vois sanoa niin päin että toivottavasti lapset ei kärsi siitä että samalla kun naisten oikeudet on kasvanut, että sitten jos miesten elämän malli ei ole muuttunut, sen takia että lapsen koti on isä ja äiti, ja maailmassa on naisia ja miehiä ja mehän tiedetään mää puhui mää viittasin siihen jo aikasemmin että että kun puhutaan tasa-arvosta, niin niin pitää joskus pitää sanoa hyvin selkeesti, että naisen asemaa pitää parantaa, mutta jotta se sopisi paremmin siihen miehen perinteiseen malliin niin muutoksia pitää tapahtua molemmilla.
Maarit: Mut kun ei tapahdu, silloinhan lapsi kärsii
Tarja: No oisko sit vastaus et naisen pitäis niinku
Maarit: Mennä takaisin vaikka sinne kotiin
Tarja: eeh taikka sanotaanko vaikka että miehenkö ei pitäisi muuttua? Siitäkö lähdettäisiin?
Maarit: En tiedä
Tarja: Minun mielestä ei, minun mielestä sekä naisen että miehen pitää muuttua siten että molemmilla olis mahdollisuuksiasekä työelämään että kotielämään ja tää on niinku se pohjarakenne, ja molempien pitää kasvaa vanhemmuuteen
Maarit: Tässä ajassahan on elänyt jo pitkään voimakas eetos, että ihmisen elämän tarkoitus on itsensä toteuttaminen ei saa uhrautuamuiden hyväksi onks tää vaarallinen eetos lasten kannalta?
Tarja: Kyl se on vaarallinen jos sitä jos näkee vain itsensä niinku maailman napana ja se on lapsellekkin vaarallinen jos lapsi näkee itsensä vain maailman napana siinä pitää kyllä niin ku laps pienestä pitäen kasvattaa ottamaan huomioon muut.
Maarit: Mut eikös se kasvattamin ole hankalaa jos se oma malli on ristiriidassa kasvatuksen kanssa, eli meidän täytyis elää toisin?
Tarja: Kyllä joo, ettei sanois niin kuin se vanha pappi että että että älä elä niin kuin minä elän vaan niin kuin minä saarnaan
Maarit: Työn ja perheen yhteensovittaminen on käytännössä aika hankalaa koska samaan aikaan ikäänkuin pitäisi kantaa vastuutasuomen kansantaloudesta ja sitoutua työhönsä ja olla valmis matkustamaan ja reissaamaan ja antamaan kaikkensa työelämälle
Tarja: ja sit moudostuu vyöryksi perheelle vähitellen
Maarit: eikö se ole sovittamaton ristiriita, miten tästä päästään yli?
Tarja: Mun mielestä minun mielestä on niin vaikka se se elikeinoelämässä talous on tärkeää sit mun mielestä se on keino eli tärkeetä on se ihmisten hyvinvointi, sen takia meillä pitää olla varaa siihen et kun ei niin ku monilapsisia perheitä ni pitäis olla aikaa silloin kun se lapsi on pieniniin aikaa ja mahdollisuuksia, ja ilman huonoa omaatuntoa ja olla niiden lasten kanssa ja minä olen kyllä vahvasti sitä mieltä et sit sen naisen lisäksi sitten se mies.
Maarit: Kansantaloudellisesti hyvinvointivaltiota ei voi ylläpitää jollei koko kansa tee hikipäässä töitä.
Tarja: Eiih se Tässä mä vastustan ei se oo niin, mun mielestä se on niin että että siit hyötyy kaikki että ihmillä on niinku tasapainoinen tilanneoman elämänsä kanssa.
Maarit: Mutta jos ajattelee näiden kasvavia lasten ja nuorten mielenterveysongelmia eivätkö ne selkeästi kerro siitä ettemme elä missään hyvinvointi yhteiskunnassa vaan itseasiaassa pahoinvointi yhteiskunnassa?
Tarja: No siis sana hyvinvointiyhteiskunta ei tarkoita sitä että kaikki olisi maailmassa hyvin.
Maarit: Mut mää tarkoitan sitä että jos pahoinvointia alkaa ilmetä tässä mittakaavassa niin eiks silloin pitäis jo huolestua siitä että onko meilläväärä järjestelmä tässä maassa?
Tarja: Se ei ainakaan parane sillä että me siirrytään rahan yhteiskuntaan, vaan minä olen samaa mieltä siinä että näitä tunnusmerkkejä ja singnaaleja pitää kokoajan seurata.
Maarit: Mut yks kuudesosa suomalais nuorista elää tänäpäivänä kokonaan tai osin toimeentulotuen varassa. Eiks tässä tule vääjäämättä mieleen se ajatus että osa meidän nuorisostamme käyttää tätä järjestelmää hyväksi.
Tarja: Tää yks sellainen asia joka minua todella kiinnostaa, miks edelleenkin on näitä, onks kuinka paljon kysymys toimeentulotuen aukoista taise on liian byrokraattista tai siitä että ihmiset ei sitte yritä itseenempää, toisaalta mää tiedän itsekkin että ainakin opiskelijoista iso osa käy töissä jopa siinä määrin että se haittaa heidän opiskeluja että pikemmin pitäisi sanoa pudottakaa elintasoa ja valmistukaa ajoissa.
Maarit: Mut 23% alle 25v helsingissä on toimeentulotuen varassa
Tarja: Se on must hurjan iso onhan se hurja mää en itse olis uskonut et se on noin iso 23%
Maarit:Pitäisikö niinku presidentin arvovaikuttajana ja -johtajana tulevaisuudessa sen sijaan että korostaisi yksilön oikeuksia alkaa puhua rohkeasti yksilön velvollisuuksista.
Tarja:Kyllä toki ja ja siinä on se jännä asia nimittäin että, näistä yksilön oikeuksissa siinä niinkuin laajentuma ihmisoikeuksista, joka välillä vähän valuu kuin vähän kattilan ylikin mutta mutta minun mielestäni on kuitenkin niin että pitää katsoa näitä syitämikä mikäsiinä on takana, koska mun mielestä pitää tehdä itse piitä niinku itse yrittää ja pitää pitää niin ku tehdä niin sanotusti kovasti töitä.
Maarit: Eli ahkeruus ja kova työntekoko?
Tarja: Nää on nää vanhat omatki perhearvoni, mutta siinä sit voi olla kyllä semmoisia asioita jotka vaatii niinku pidemmälle selvittelyjä mistä se nää johtuu, että kun minun mielestä tuo luku oli korkea niin mä lupaan mennä katsomaan mikä on sen takana jutella lisää siitä.
Maarit: Mutta entäs jos hyvinvointi valtio ja yhteiskunta tuottaa ikäänkuin tämän tyyppistä arvoja.. (YLE:n video-ongelma :-))
Maarit: Eli tulos ja voiton maksimointi, oletteko samaa mieltä?
Tarja: En ole samaa mieltä
Maarit: Eli minkälaista etiikkaa te yrityksiltä edellytättä
Tarja: En mää edellytän yritysten henkilöt, yritys sinänsä on tietysti tälläinen abstrakti, että yrityksessä kunnioitetaan samoja arvoja kuinyrityksen ulkopuolellakin eli demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja jossakin tietyssä määrin sosiaalista oikeudenmukaisuuttaaeli ettei ihmistä saa niinku käyttää hyväksi.
Maarit: Eikös tää oo niin kuin valtion hommaa, eikös yrityksen tehtävä ole ihan totta tuottaa voittoa.
Tarja: Se on sen niin sanottu primääritehtävä mutta se on tehtävä niin sanotusti säällisellä tavalla.
Maarit: Onks teillä monia semmosia arvokysymyksiä, joissa te olette niin sanotusti sukset vastakkain yritysjohtajien kanssa
Tarja: Ei kaikki yritysjohtajat ole Björn Walrooseja siis on semmosia yritysjohtajia jotka julkisesti puhuvat tälläsestä yk:n sisällä pitämästä global compact ajattelusta, siis siitä että yritysmaailman mukaan tulo tämän maailman parantamiseenniin on se mitä tarvitaan, sen vuoksi tästä on tehty uusia toimintatapoja, hyvä yritys esimerkiksi hyvä suomalainen yritys ulkomailla voi toimia ihan näiden samojen asioiden edistäjänä, olemalla sellainen hyvä työnantaja joka kyllä saa sen viivanalle riittävät luvut, mutta myöskin toimii hyvänä työnantajana ottaa ympäristöasiat huomioon ja mahdollisesti eritavoin on sitoutunut siihen yhteiskuntaan jossa toimii.
Maarit: Te ette ollut virkakauden alussa kovin innostunut näistä yritysjohtajien kanssa tehtävistä yhteisistä vienninedistämismatkoista, mutta alussa te epäilitte että sellainen presidentti joka myy jäänmurtajia maailmalla ei ole uskottava te muutitte mielipiteenne.
Tarja: Ei ei siinä ollut ihan näin, mä sanoin ensinnäkin niin että presidentti Ahtisaari kävi siinä loppuvaiheessa aika paljon näillä matkoillame sovittiin työnatajapuolen liike-elämän kanssa voiko sanoa näin elinkeinoelämän kanssa siitä pohditaan sitä mitä näillä halutaan me sovimme pelisäännötpresidentti on presidentti ja yritysjohtaja on yritysjohtaja.
Maarit: Eikö se ole hieman ristiriitaista että kun te noin voimakkaasti ikään kuin arvostelette kansainvälistä kilpailukykyä ja tälläistä hyvin markkinakeskeistä maailmankuvaa samalla te joudutte myymään sitä aatetta näillä vienninedistämiskursseilla.?
Tarja: Kyllä mää edistän edistän näillä vienninedistämiskursseillakin minä edistän sitä ajatusta että hyvinvointiyhteiskunta pärjää myös kilpailussa, siellä paitsi ihmiset voi hyvin ja niin niin siellä myös yritykset kasvaa.
Maarit: Onks sit jos Presidentti menee kiinaan ja kehuu kiinassa suomalaisia kännyköitä onko se myös suomalaisen palkansaajan etu?
Tarja: Siis presidentti ei kehu suomalaisia kännyköitä, presidentti kehuu että meillä on hyvä yhteiskunta jossa näin pieni porukka on myöskin kehittänyt näin maailman kuulut kännykät, siinä samassa kun se kännykkä firma hoitaa sitä omaa bisnestään, siinä samalla suomen presidentti kertoo kiinalaiselle presidentille mites teillä on viimeaikoina tämä hyvä hallinto ja ja nää demokratia prosessit kehittyneet, tiedättekös että kuinka hyvä vaikutus siihen että maan talouselämä kasvaa hyvin ja ei tule sosiaalisia epäkohtia sen kasvulle
Maarit: Niin kiinassahan te kehuitte kiinan ihmisoikeuksia
Tarja: Minä en kehunut siten kuten väitettiin eräässä iltapäivälehdessä vaan minulta kysyttiin sieltä, onko kiina kehittynytsitten ensitapaamisen, ja minä vastasin että kyllä on ja kyllä ne ovatkin kehittyneet kiina on tehnyt paljon sellaistakansainvälistä sitoutuista jota silloin kun ensimmäisen kerran ulkoministerinä tapasin kiinalaiset oli vasta tulevaisuudennäköpiirissä.
Maarit: Mutta teloitettujen määrät ovat lisääntyneet
Tarja: Voi olla, siinä on suhteessa kiina ja usa ovat ongelmalliset
Maarit: Molemmissa loukataan ihmisoikeuksia
Tarja: Tässä mielessä mitä eurooppalaiset ajattelee, että euroopan unionin jäseneksi ei pääse jos on kuolemantuomio käytäntä voimassamutta se on eurooppalainen näkökulma minä puolustan sitä eurooppalaista näkökulmaa mutta ei kukaan ole edellyttänyt meillä sen takia olisikauppapolitiikkaa
Maarit: Mutta jos ajattelee hieman toiselta kantilta kiina ilmiötä tai intia imiötä eikö voisi ajatella että Nokia ja Elcoteq ovat parantaneet kiinalaisten ja intialaisten elintasoa huomattavasti tehokkaamin kuin kaikki se suomalainen kehitysapu jota kansalaisten veromarkkoina on suoraan syydätty vuosikaudet?
Tarja: Tää tais olla suoraan Elcoteqin johtajan lausuma
Maarit: Ei kyllä tää oli ihan oma keksimä
Tarja: Ei kyllä Piippo on sanonut ihan samalla tavalla
Maarit: Pitäisikö teidän mielestänne niinku Nokian Ollila palkita tämmöisestä yhteiskunnallisesta hyväntekevyydestä?
Tarja: Emme kyllä ihan siitä lähtis, mun mielestä Nokia on ollut suomelle hyvä brändi se on ollut laatutae, me ollaan myyty muittekin osaamistasanomalla että ne tulee samasta maasta kuin Nokia, ja ja mää oon itse sanonut aika avoimesti senkin että että minun mielestäni on myös hienoasia että Nokian pääkonttori on edelleen suomessa toivottavasti se on jatkossakin, koska ei kaikki elämässä Nokian puhelimia osteta tietysti tiedetä että se on nokian puhelin mutta silloin kun tiedetään niin silloin se lisää niinku meidän haluttavuutta.
Maarit: Mitä mieltä te olette tästä viimeaikojen ilmiöstä että tämmöset osinkoa suomessa jakavat yritykset ja voittoa tuottavat yritykset ovat samaanaikaan irtisanoneet suomalaisia työntekijöitä ja siirtäneet tuotantoa ulkomaille.?
Tarja: No se on esimerkki juuri siitä että voi olla taloudellisesti niin sanotusti nopean rahan aikana ollu järkevä toimenpide mutta.
Maarit: Onko se moraalisesti arveluttavaa?
Tarja: No sanoisin ettei se ole minun mielestäni pidemmällä aikavälillä niin viisasta, siinä nää ihmiset on ponnistelleet ne ovat firman miehiä samalla tavoinnaisia kuten mitä johtajatkin ne on puhaltaneet yhteen hiileen ja ne on saaneet hyvät tulokset aikaiseksi ja jos sitten siitä huolimatta että ollaansaatu hyvät tulokset tai sitten ehkä sen takia että on ollut edullista myydä osa siitä hyvään hintaan ja siirtää toimintaa ulkomaillesiinä on jotain sellaista joka on ihmisten oikeudenmukaisuus käsitystä vastaan. Mutta silloin voidaan ajatella niinpäin että tekeeks ihmiset kovin montaa kertaa.
Maarit: Eli laskeeko heikentääkö se jotenkin yleistä työmoraalia?
Tarja: Niin tai sitä halua ajaa sitä yhteistä asiaa, tai tuleeks siihen ajatteluun että ettei nekään välitä minusta noin noillekkin kävijos minäkin otan vaan sen osan jonka tästä saan.
Maarit: Ilman dynaamista vientiteollisuutta ei olisi hyvinvointivaltiota.
Tarja: Ilman DYNAAMISTA TALOUTTA!! ja yhteiskuntaa ei olisi hyvinvointi tulevaisuutta, siis vientiteollisuus on yks osa se on puolet, toinen puolitätä kotimaista meidän palvelutuotantoa niin ja se työllistää ja tuottaa sen toisen puolen kakusta.
Maarit: Nyt tulee empatiat esti, tehän olette tunnetusti kohtuullisen nuuka ihminen, eikö totta?
Maarit: Eräälla suomalaisella metalliteollisuusalan yrityksellä on toimintaa Helsingissä, Tallinnassa ja Pietarissa, Helsingissä yhden työntekijän tuntitaksa työvoimakustannuksineen on 27 euroa, Tallinnassa se 4 euroa, Pietarissa se on 1 euro, jos te olisitte metallialan yrittäjä missä kaupungissa te työn teettäisitte?
Tarja: Minä kertoisin teille sen että haluaisin tietää tämän yrityksen kokonaisuuden, ja se mitä varten minä puhuin yhteiskunnallisestavastuusta on se tavoite tietää kuinka paljon tämä yritys on saanut esimerkiksi Tekekseltä ja muiden kautta suomalaista yhteiskunnallista panosta tullakseen siihen asemaan mikä se tällähetkellä on.
Maarit: Mutta tosiasia varmaan yrittäjän näkökulmasta kyllä on että 27 eurolla täytyy saada todella paljon parempaa laatua kuin sillä 1 eurolla
Tarja: Joo ja siinä suhteessa varmaan niin osa meidän niinku teollisuustuotannosta sellaisesta joka ei vaadi kauheen suurta osaamista, se tulee siirtymään pois, sen takia meille on tavattoman tärkeää se jos me kerran aiotaan pitää työtä täällä, sen pitää olla jotain sellaistajossa me ollaan muita parempia reilusti parempia, silloin me puhutaan laadusta, silloin me puhumme osaamisesta tuotannon kaikilla tasoilla ei pelkästään huipputeknologiasta.
Tuntematon sotilas Afrikassa
Maarit: Näiden presidentin vaalien aikan on paljon kinasteltu Natosta, minä haluaisin teiltä kuulla suoraan se mitä kauheaa kamalaa suomelle tapahtuisi jos suomi liittyisi Natoon?
Tarja: Mun nähdäkseni kysymystä ei pidä lähteä näin päin, en mää tiedä tapahtuuko mitään kauheaa, mut kysymys on niin päin et minkä takia meidän tulisi liittyä mihinkin järjestöön nyt tässä tapauksessa natoon. Onks meillä jotain sellaista mitä me tarvitaan tai jota heiltä puuttuu?
Maarit: Kun minä olen keskustellut monen perus kansalaisen kanssa varsinkin äitien ja isoäitien kanssa, heillä tuntuu olevan suurinuhkakuva se että jos suomi menee natoon, niin heidän lapsenlapsensa kuolevat taistelukentällä jossain mustassa Afrikassa. Onks tämä riittävä syy vastustaa Natoa?
Tarja: Heidän kannaltaa varmaan on, mut jos katsotaan asiaa kokonaisuutena niin kysymys on siitä minkäläinen kansainvälinenvastuu meillä on eli kun minä puhun niinku täällä siviilielämän puolella yhteistä laista ja yhteisestä vastuusta, en minä puolestani sano niin että tästä sotilaallisessa puolesta riittää se että meillä on oma uskottava puolustus ja sitten meillä on sellaiset kriisinhallintajoukot jotka ovat yhteensopivia muiden kanssa ja sit me päätämme lähi-idän euroopanunionin maidenkanssa yhdessä että kuinka paljon me annetaan apua mihin ja kuinka me toivomme mekin voitas saada apua sitten jos tarvitaan.
Maarit: Hannu Lehtilän kirjassa toteatte että te suhtaudutte hyvin suurella varauksella humanitaarisiin interventioihin siis aseelliseen väliintuloon maassa jota uhkaa kansanmurha, humanitaarinen interventio on lääke jolla on erittäin pahat sivuvaikutukset, mitä te tarkoitatte?
Tarja: Kiitoksia. Se tarkoittaa sitä vastoin yleistä luuloa, niin kansanmurha ei synny yhtä-äkkiä niin kuin lumipyry yhdessä yössä sitä ei tapahdu, vaan kansanmurha tapahtuu yleensä sellaisen kehityskulun myötä johon olisi pitänyt puuttua paljon aikaisemmin.
Maarit: Mut otetaan esimerkki, ruandassa afrikassa kuoli 1994 sadassa päivässä miljoona ihmistä, ruandassa olis tarvittu silloin ja he kanssa myöskin pyysi apua, nopeantoiminnan joukkoja, estämään tämä kansanmurha, mutta mikään maa ei ollut kiinnostunut.
Tarja: Sen takia tää kehitettiin, sen takia nyt kehitetään näitä uusia, koska mää sanon voi olla tilanteita jossa sitten kuitenkin tarvitaan.
Maarit: Eli Itseasissa vaikka emme mene Natoon niin meidän poikamme joutuvat tulevaisuudessa mahdollisesti taistelemaan ruandan kaltaisissa afrikan pienissä maissa.
Tarja: Kyllä tähän astikkin on ollut mahdollista että me olemme sellaisissa paikoissa jossa on henki vaarassa, se koskee näitä sotilaita samallatavallatai sairaanhoitajia taikka muita kehitysyhteistyöntekijöitä jotka menee vaarallisiin olosuhteisiin, eli siinä mielessä nyt voi sanoa nyt niin että näissä on aina riskinsä, mutta ne sotilaalliset riskit joita me aiotaan ottaa on mitoitettu siihen osaamisen mihin meidän nuoret miehet ja naisetovat koulutettu ja se on vapaaehtoista.
Maarit: Jos puhutaan yhteisvastuusta sehän on tietysti tietyssä mielessä helppoa puhetta, mut eiks se käytännössä tarkoita että pitäähyväksyä se että suomalaiset sotilaat saattavat kuolla maailmalla sen takia että he pelastavat afrikkalaisten lasten henkiä.
Tarja: Se on sanottu jo useamman kerran että kerran silloin kun me puhuttiin tästä kriisinhallintalaista ja puhuttiin siitä minkälaiseen tilanteeseen me menemme silloin muistaakseni jo ulkoministeriö on sanonut että tästä kannattaa puhua silloin näistä sinkkiarkuista kun niissä ei ole kylttiä. Ja ja me olemme ottaneet niinku rajoitetun vastuun tästä, sellaiseen toimintaan kuin verrataan tätä ruandan vaikkapa irakiin, sellaiseen toimintaanme emme ole olleet valmiita enkä sitä suosittelekkaan että tavallaan hyökkäys tyyppisellä sotilaallisella iskulla lähdetään puolustamaan sinne hyviä arvoja, mut pitää olla yhtä mieltä silloin, eikä niin että me otetaan sellainen käsitys et tuo diktaattori on sellainen jonka kimppuun käydään, tuo on sellainen jota voitais sietään et tuon kohdalla pitää miettiä öljyvaroja.
Maarit: Mut Saddam Hussein sai aika kauan tappaa kurdeja ilman että kansainvälinen yhteisö tosissaan puuttui asiaan tai kykeni puuttumaan, nyt meillä on Irak?
Tarja: Niin ja meillä on irak joka toivottavasti menee eteenpäin
Maarit: Poliittinen realisti vai haihatteleva maailmanparanta, kumpi te olette?
Tarja: Ei vaan minä olen tota poliittinen realisti, koska oikeudenmukaisemman maailman tekeminen on sitä työtä jota poliittisen realistin mukaan pitää tehdä.
Maarit: Kumpi teidän mielestänne on suurempi uhka Venäjä vai ympäristökatastrofi?
Tarja: Ympäristö, mutta tässä suhteessa Suomi ei ole missään suhteessa erityisessä ympäristöongelmassa me ollaan vaan yks maa tällä maapallolla ja sen takia tää tuota tää ilmasto kysymys on meille tietysti tärkeä siinä ku
Maarit: Te haluatte säällisen toimeentulon kaikille maailman ihmisille mutta onko se ekologisesti mahdollista että maailman ihmiset voisivat saavuttaa edes keskimäärin sen elintason mikä meillä on nyt?
Tarja: Onko teidän ratkaisunne tämän kysymyksenne sisällä siis se että vois valita jonkun osan ihmiskunnasta jonka pitää elää sen takia kurjuudessa ja huonoissa olosuhteissa vai että voitaan ratkaista ekologinen kysymys, mun mielestä kysymyksen asettelu ei ole oikein, kysymyksen asettelu pitää tehdä toisella tavalla.
Maarit: Vai pitäisikö ajatella niin että meidän suomalaisten on pakko lähitulevaisuudessa tottua ajatukseen että meidän on pakko tinkiä omasta elintasosta ekologian takia.
Tarja: Meidän pitää ehkä muuttaa kulutustottumuksia mutta mitään sellaista että me oltais vähänajan päästä köyhyydessäei ei semmoista kauhukuvaa kannata maalata.
Maarit: Mutta kasvunrajat kirja, sen päivitetty versio, siinä kirjassa ja näissä tutkijoiden skenaariossa on tultu siihen tulokseen että jos ei tehdä hyvin radikaaleja muutoksia meidän hyvinvointimme romahdusmaisesti laskee vuonna 2050 ja sen jälkeen jos tää tuhlaus ja tää elämäntapa jatkuu ennallaan, olisko aika että se tuleva presidentti uskaltaisi nostaa näin hankalan kysymyksen julkisuuteen ottaa vakavasti ympäristöongelmat
Tarja: Kyllä näin mun mielestä pitää ottaa, ja toivon että tässäkin istuva presidentti on jo omaa osuttaan tehnyt, mää olen tehnyt sitä tämän Kioton sopimuksen joka on ensimmäinen askel tähän asiaan, olen erittäin iloinen että Venäjä on hyväksynyt Kioton sopimukset. Tiedän että presidentti Bush ei tule tai arvaan että hän ei tule tällä toisellakaan kaudella viemään usata kiotoon mukaan koskahe eivät ole hyväksyneet näitä kansainvälisiä sopimuksia, mutta tiedän myös sen että sekä republikaanit ja demokraatit usassa ovat erittäin halukkaita juuri tämän yhteisen tietoisuuden nimissä muilla tavoilla tulemaan tähän niin sanottuun saman mielisten prosessiin.
Maarit: Napajäätiköt sulavat, otsonikerros ohenee, ilmasto todistettavasti lämpenee, ja nää hurrigaanitkin tuntuvat lisääntyvät, meillä ei oopaljon aikaa siis odotella sitä että Bushkin allekirjoittaa Kioton sopimuksen tai keksitään jotakin, eiks olis nyt jo aika pistää töpinäksi.
Tarja: Tilanne on vielä paljon pahempi tilanne on sillälailla paha vaikka me ryhtyisimme huomenna tekemään kaikki, niin tämäpä maapallopa lämpenee vielä aika pitkän aikaa, eli siinä mielessä itseasiassa meillä ei ole tietoa siitä olemmeko myöhässä, mutta jos me lykkäämmetätä tilannetta vielä vähän silloin olemme varmasti myöhässä.
Maarit: Mut onks poliitikon mahdotonta myydä kansalaisilleen sellaista ilosanomaa että arvoisat kansalaiset teidän on vähitellen luovuttava nykyisestä elintasosta jos haluatte säilyttää tämän pallon?
Tarja: Mää en vieläkään usko tähän, mää väitän niin että jos me pidämme omat vaatimuksemme sillä tavoin kohtuullisena emme halua että se kasvaa jatkuvasti samaa vauhtia me ollaan jo silloin hyvällä tiellä.
Maarit: Hyvinvoinnilla on suomen historiassa yleensä tarkoitettu materiaalista hyvinvointia, mut tekeekö korkea elintaso ihmisiä onnelliseksi?
Tarja: Tietty määrä materiaalia on tarpeellista, köyhyys ei niinku tunnetusti tuo onnea, myöskään onnea ei tuo se että tulee vain taloudellista puolta.
Maarit: Kun EVA kysyi suomalaislta noin vuosi sitten tämmöisessä onnellisuus raportissa, mitä asioita suomalaiset pitivät tärkeinä oman elämänsä onnen osatekijöinä, oli aika mielenkiintoista että vain 4% piti hyviä tuloja, varakkuuta, ja korkeaa elintasoa erittäin tärkeinä, suurin osa ehdoton enemmistä arvosti perhettäomaa terveyttä, pysyvää työpaikkaa, eiks yhteiskunta ole väärillä jäljillä kun se kokoajan laskee euroja, eiks hyvinvointi taida tulla muista asiosita?
Tarja: Kyllä minä ihan kohtuudella haluan että ihmisillä saa olla toiveta jotka on taloudellisia, mutta pitää nähdä että ne eivät ole ne ainoat, jos elämässävain rahaa kerää, mää luulen että vanhana on paljon taskussa.
Maarit: Onko suomalaiset tekopyhiä jos he tässä tutkimuksessa vastaavat että raha ei merkitse heille juuri mitään
Tarja: Se on todennäköisesti useimmilla ihmisillä on sellainen elintaso ettei että se ole ihan päivittäinen ongelma, mutta meillä on tätä uutta köyhyyttä lähinnä otin sen takia tän esille yksinhuoltaja äidin tässä esille, koska yksinhuolta äidit ja monilapsisten perheiden vanhemmat ne on siinä tilanteessa että niillä on sellainen tunne että ne voivat lisätä omaa ja lastensa onnea, niinku lainausmerkeissä että niillä olis hiukan parempi hyvinvointi, et niiden lapsilla olis mahdollisuus harrastaa ja niillä olis mahdollisuus tehdä erilaisia asioita yhdessä ettei tää ole mustavalkoinen kysymys, mutta se kellä on jo kohtuullisesti rahaa niin niin hänen kohdalla tilanne on toinen, tottakai meillä on sellaisia ihmisiä joilla ei ole koskaan tarpeeksi rahaa sellaisia ihmisiä joille mahtuis vähän lisää rahaa ja vielä olis hyvin asiat jota vois tehdä. Mut se ois sit taas meidän yhteiskunnan asia jota meidän yhteisenjärjestelmä asia ettei suosi sellaisten ihmisten arvojen pönkittämistä tai levittämistä.
Maarit: Kertokaapa tähän ihan lopuksi jos teistä tulee tämän valtakunnan seuraava presidentti joka pitää hyvää huolta meidän arvoistaniin nykyihminen haluaa nopean reseptin sille miten tehdään hyvä elämä?
Tarja: Siihen ei ole lyhyttä reseptiä, mutta yks hyvä ainesosa on se elämän keskeinen sisältö on elämä itse ja se että rakastamme toinen toisiamme.
Katso videona Maarit Tastulan haastattelu Tarja Halosesta Ylen sivuilta alla olevasta linkistä
http://ra.yle.fi/ramgen/tv2/a2/puna240106.rm
posted by Punainenlankakerä at 3:15 PM
About Me
Name:Punainenlankakerä
View my complete profile
Links
Google News
Edit-Me
Edit-Me
Previous Posts
Tarja Halonen kenen joukoissa seisot? Maarit: Te k...
Archives
January 2006
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kaikki hei!
Valittakaa YLE:lle, että minkä takia istuvasta presidentistä annetaan tuollaista kuvaa! Ohjelmaa ei olisi saanut ainakaan näin lähellä vaaleja lähettää, sillä se on vaarallista!
EIKÖ YLE OLE VALTION VIRASTO!
että se haastateltava oli tosiaan Halonen. Voit sen videolta varmentaa. Halonen oli todella surkea!!! Tuollaisillako mielipiteillä ja asioiden ymmärtämisellä pyritään SUomen presidentiksi!!!!!?????
http://www.savefile.com/files2.php?fid=3509183
Ja "vielä" istuvasta presidentistä. Sorry. Naurattaa ihan ääneen.
Cheers Sunnuntai-iltana. Otan kolme.
..........................
saanut tuosta mössöstä mitään tolkkua...
Ei päätä, ei häntää
http://www.savefile.com/files2.php?fid=3509183
Onneksi tuota ei tarvitse lukea.
Mutta miten on kuullun ymmärtämisen kanssa?
demareiden, vasemmistoliittolaisten ja SAK:n valittaa, että Saulin kannattajat mollaa Halosta. Kyllä Halonen ihan itse on munannut itsensä osaamisellaan ja hermostuneella lässyttämisellään, jossa ei sanota mistään mitään.
viestien pituutta.En jaksanut ruveta lukemaan.
Arvatenkin taas sitä samaa vaaliproppista.
presidentin - on nimittäin todellista älyä. Kiitos tästä ohjelmasta se avasi silmäni ja korvani "kolmoselle"
Tosin siinä vaan Halonen puhuu itseään vastaan...ei muiden tarvitse mollata Halosta, hän hoitaa sen puolen itse...hävettää :-/
Suomen henkinen alasajoko tässä maassa on käynnissä, taitaapa olla loppusuorallaan vielä.
pistää miettimään asioita
Fiksu kaveri olet kun et jäänyt viipyilemään päällikön aivomaailmaan, en itsekään ole vielä päässyt loppuun.
Taidan mennä ennemmin nukkumaan.
No olipahan melko kovatasoinen kirjoitus mielipidejohtajan puheista mutta jos ne on suoraan arvojohtajan syvimpiä tuntoja niin ei kai siinä sitten mitään.
Asia tuli kyllä selväksi.
Jaa ylen ohjelmia, eikös sitä sitäkin rahoiteta yhteisestä kassasta, on vastinetta molemmista kulueristä näköjään, menisikö viihteeseen vai politiikkaan vai kauhuohjelmiin.