Vaaleissa on todella kysymys maamme ulkopoliittisesta linjasta ja sen muuttamisesta. Keskustapuolue on puolueohjelmassaan ilmoittanut että Suomi on liittoutumaton.
Ensimmäisellä kierroksella tuli jokaiselle selväksi se, että keskustapuolue pääministerin johdolla hallituksessa ja tasavallan presidentti Halonen ovat yhtenäisellä ulkopoliittisella linjalla. Tästä on osoituksena hiljattain valmistunut ulkopoliittinen selonteko. Suomen pulustus perustuu omaan uskottavaan puolustukseen ja liittoutumattomuuteen sekä yhteistyöhän EU:n tasolla ja Naton kanssa. Mutta ei NATO –täysjäsenyyteen.
Niinistö haluaa Suomen liittyvän nopoealla aikataululla NATOon. Niinistö on toki pehmentänyt Nato-kantojaan kampanjansa loppumetreillä puhumalla kansan päätösvallasta ja kansanäänestyksestä. Kansanäänestys Natosta järjestetään kuitenkin vasta sitten, kun maan poliittinen johto on ensin tehnyt esityksen Natoon liittymisestä. Ja juuri sen esityksen tekeminen on Sauli Niinistön ja hänen taustajoukkojensa tavoite.
vaaleissa on siis todella kysymys maamme ulkopoliittisesta linjasta ja sen muuttamisesta. Toki me teemme Naton kanssa yhteistyötä. Ja olemme sen lisäksi poliittisesti liittoutuneita, mutta vain Euroopan unionissa. Tähän asti ulkopolitiikasta päättävien eli presidentin ja pääministerin ja eduskunnan poliittinen yksimielisyys ja tahto on ollut se, että Nato-jäsenyyttä ei toistaiseksi haeta.
Sillä kannalla on ollut myös nykyinen pääministeripuolue keskusta.
Miksi Vanhanen on hiljaa?
Ensimmäisellä kierroksella tuli jokaiselle selväksi se, että keskustapuolue pääministerin johdolla hallituksessa ja tasavallan presidentti Halonen ovat yhtenäisellä ulkopoliittisella linjalla. Tästä on osoituksena hiljattain valmistunut ulkopoliittinen selonteko. Suomen pulustus perustuu omaan uskottavaan puolustukseen ja liittoutumattomuuteen sekä yhteistyöhän EU:n tasolla ja Naton kanssa. Mutta ei NATO –täysjäsenyyteen.
Niinistö haluaa Suomen liittyvän nopoealla aikataululla NATOon. Niinistö on toki pehmentänyt Nato-kantojaan kampanjansa loppumetreillä puhumalla kansan päätösvallasta ja kansanäänestyksestä. Kansanäänestys Natosta järjestetään kuitenkin vasta sitten, kun maan poliittinen johto on ensin tehnyt esityksen Natoon liittymisestä. Ja juuri sen esityksen tekeminen on Sauli Niinistön ja hänen taustajoukkojensa tavoite.
vaaleissa on siis todella kysymys maamme ulkopoliittisesta linjasta ja sen muuttamisesta. Toki me teemme Naton kanssa yhteistyötä. Ja olemme sen lisäksi poliittisesti liittoutuneita, mutta vain Euroopan unionissa. Tähän asti ulkopolitiikasta päättävien eli presidentin ja pääministerin ja eduskunnan poliittinen yksimielisyys ja tahto on ollut se, että Nato-jäsenyyttä ei toistaiseksi haeta.
Sillä kannalla on ollut myös nykyinen pääministeripuolue keskusta.
Miksi Vanhanen on hiljaa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
alkaa lähtölaskenta hänellekin.
Jos TH valitaan Suomi on Natossa yhtä varmasti kuin jos Niinistö valitaan. Miksi TH on tästä asiasta hiljaa ja kiertelee ja kaartelee kun kysytään?
Uskomaton sumustusyritys.
Tiedät kai yhtä hyvin kuin me kaikki, että
1. ulko- ja turvallisuuspollitiikasta on pääministerin, presidentin ja eduskunnan yhdessä laatima llinjaus, joka perustuu omaan puolustukseen, kiinteään yhteistoimintaan EU-maiden puoustuksen kanss sekä yhteistyöhän Naton kanssa; siinä todetaan että tässä vaiheessa ei ole syytä hakeutua Naton täysjäseneksi.
2. Halonen on tämän linjan takana ja esitellyt keskusteluissa toistuvasti. Samoin pääministeri Vanhanen toi tämän esiin vaalikeskusteluissa.
Taidat olla kovapäinen... ;-)
Matti Vanhanen on vahingossa ajanut itsensä ja puolueensa kammottavaan tilanteeseen. Hän asetti rehtinä miehenä tukensa ensimmäisen kierroksen jälkeen Niinistölle, aiemman sopimuksen mukaisesti. Tässä tilanteessa vaikutti, ettei olisi vaaraa Niinistön valinnasta. Nyt tilanne on toinen, mutta hänen on oman uskottavuutensa takia pysyttävä lojaalina Niinistölle ja toivottava parasta - Halosen voittoa.
Niinistön voitto nimittäin olisi Suomen Keskustalle katastrofi. Suomessa Keskusta on onnistunut taitavalla politiikallaan säilyttämään asemansa maan johtavana puolueena. Konseravatiivisen Kokoomuksen pysyessä jatkuvasti vasta kolmantena puolueena. Muualla Länsi-Euroopassa tilannehan on hyvin selvästi päinvastoin.
Kokoomuksen pääsy presidenttipuolueeksi lopettaisi Keskustan ainutlaatuisen aseman. kansamme enemmistö on ei-sosialistista, joten maan merkittävin puolue tulee olemaan suurin ei-sosialistinen puolue. Keskustalle tämä asema on tullut Kokoomusta suuremmalla uskottavuudella. Tämän etu on mennyt silloin jos Kokoomuksesta tulee presidenttipuolue.
Vanhanen on ajautunut äärettömän hankalaan tilanteeseen. Nyt kritisoimalla Niinistöä hän menettäisi poliittisen uskottavuutensa, mutta olemalla hiljaa hän saattaa tuhota oman puolueensa tulevaisuuden.
"Vanhanen on ajautunut äärettömän hankalaan tilanteeseen. Nyt kritisoimalla Niinistöä hän menettäisi poliittisen uskottavuutensa, mutta olemalla hiljaa hän saattaa tuhota oman puolueensa tulevaisuuden."
Vaaleja tulee ja menee,- niin myös nämä. Ei Niinistön (toivottu)voitto, mihinkään katastrofiin Keskustassa johda. Nämä tuulet on pieniä, jos niitä vertaa mitä tapahtui 50-60-luvulla. Siellä luettiin madonlukuja usein Maalaisliitto/Keskustapuolueelle. Parhaiten muista Sdp.n Väinö Leskisen ennusteet miten Maalaisliitolle tulee käymään. No, tässä sitä nyt ollaan, mutta missä on,- Väinö?