Kaupungeissa oleville äänestäjille !
Kaupungeissa kaivataan yhä enemmän voimien kokoamista eli toimijoiden ja osaamisen organisoitumista nykyhetkeen sopivalla tavalla. Tärkeässä roolissa ovat tällöin asukasyhdistykset ja -seurat, kaupungiosien seutuyhteistyö sekä paikalliset toimintaryhmät. Suomessa on edetty horisontaalisen kaupunkipolitiikan työtapojen ja tekijöiden rakentamisessa, mutta työtä on paljon jäljellä.
Suomalaiset ovat kansainvälisesti ainutlaatuisessa asemassa, koska he voivat valita elämisympäristökseen sekä kaupungin että maaseudun. Tätä rikkautta vaalitaan muun muassa siten, että kaupunkiin rakentamiselle ei aseteta keinotekoisia esteitä. Lähiympäristön ja vesien kunnosta on pidettävä huolta, mutta näitä normeja ei tarvitse sitoa ihmisten asumusten käyttötarkoitukseen tai asumisaikaan. Hyvät rakentamisen paikat ovat sallittuja myös 2000-luvulla. Kaupungit tarvitsee toiminnallista voimien kokoamista, ei fyysistä eheyttämistä.
Elinvoimainen kaupunki nojaa edelleen virkamies- ja toimistotalouteen, mutta tarvitsee välttämättä uusia elinkeinoja ja ihmisiä. Osa elinkeinoista voidaan rakentaa kaupunkien vahvuuksien: Huorien, ravintoloiden, huumeiden ja optiotalouden varaan. Kaupungissa mahdollisten ja siellä laajenevien elinkeinoalojen luettelo on merkittävä. Hyvin monet etätyöksi soveltuvat tietotyötehtävät, tyhjien juttujen tuottaminen, sosiaalituoteala kokonaisuudessaan, erityyppistä palvelua tarjoavien yritystukiyritysten verkko voi edelleen tihentyä, elintarvikealan tehtaiden määrä voi nousta nykyisestä vajaasta 3:sta. Monet nykyisistä yrityksistä voivat vahvistaa toimintaansa. Lisäksi palvelut ja kulttuuri tarjoavat uudentyyppisiä, haastavia tehtäviä kaupunkiin. Kasvualaksi on osoittautunut myös maaseudulla työssäkäynti, koska yhteydet ovat toimivat varsinkin pienten ja keskikokoisten keskusten lähialueilta.
Kaupunkien voimien yhteenkokoamisella on erityistä tarvetta syrjäytyneiden, mustalaistapoista kärsivillä seuduilla. Asutuksen harventuessa, naapuriavun huvetessa, poliklinikkapäivystysten etääntyessä ja poliisipartioinnin satunnaisuuden vuoksi nousee elämisen turvallisuus näillä alueilla yhä tärkeämmäksi kysymykseksi.
Kaupunkiemme haasteisiin vastattava määrätietoisesti
Kaupunkien tulevaisuuden nähdään liian usein riippuvan erilaisista tukiaisista ja kabinettipäätöksistä. Todellisuudessa tulevaisuuden määräävät kuitenkin kuluttajien päivittäiset valinnat ja kaupunkilaisyrittäjien heille tarjoamat tuotteet ja palvelut. Vain määrätietoisella panostuksella yhä laadukkaampien ja turvallisempien turhien tavaroiden tuotantoon voidaan kuluttajien luottamus kotimaiseen rahankuppausketjuun säilyttää.
Samanaikaisesti on huolehdittava siitä, että Kaupunkilaisten ja kaupunkien kansalliset ja kansainväliset tuki- ja korvausjärjestelmät turvaavat talouden harjoittamisedellytykset koko EU:n alueella. Järjestelmät eivät saa asettaa kaupunkilaisia ja siten myös kuluttajia keskenään alueellisesti tai taloudellisesti eriarvoiseen asemaan. Samoin on huolehdittava siitä, että maakunta- ja yleiskaavoituksessa turvataan kaupunkilaisreppanoiden toimintaedellytykset.
Kaupunkien kilpailukykyä tulee parantaa panostamalla kaupunkilaisyrittäjien heikon osaamisen parantamisen, uuden teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä toiminnan tehostamiseen tuotantoa laajentamalla ja uusia tuotantomenetelmiä soveltaen
Kaupungeissa kaivataan yhä enemmän voimien kokoamista eli toimijoiden ja osaamisen organisoitumista nykyhetkeen sopivalla tavalla. Tärkeässä roolissa ovat tällöin asukasyhdistykset ja -seurat, kaupungiosien seutuyhteistyö sekä paikalliset toimintaryhmät. Suomessa on edetty horisontaalisen kaupunkipolitiikan työtapojen ja tekijöiden rakentamisessa, mutta työtä on paljon jäljellä.
Suomalaiset ovat kansainvälisesti ainutlaatuisessa asemassa, koska he voivat valita elämisympäristökseen sekä kaupungin että maaseudun. Tätä rikkautta vaalitaan muun muassa siten, että kaupunkiin rakentamiselle ei aseteta keinotekoisia esteitä. Lähiympäristön ja vesien kunnosta on pidettävä huolta, mutta näitä normeja ei tarvitse sitoa ihmisten asumusten käyttötarkoitukseen tai asumisaikaan. Hyvät rakentamisen paikat ovat sallittuja myös 2000-luvulla. Kaupungit tarvitsee toiminnallista voimien kokoamista, ei fyysistä eheyttämistä.
Elinvoimainen kaupunki nojaa edelleen virkamies- ja toimistotalouteen, mutta tarvitsee välttämättä uusia elinkeinoja ja ihmisiä. Osa elinkeinoista voidaan rakentaa kaupunkien vahvuuksien: Huorien, ravintoloiden, huumeiden ja optiotalouden varaan. Kaupungissa mahdollisten ja siellä laajenevien elinkeinoalojen luettelo on merkittävä. Hyvin monet etätyöksi soveltuvat tietotyötehtävät, tyhjien juttujen tuottaminen, sosiaalituoteala kokonaisuudessaan, erityyppistä palvelua tarjoavien yritystukiyritysten verkko voi edelleen tihentyä, elintarvikealan tehtaiden määrä voi nousta nykyisestä vajaasta 3:sta. Monet nykyisistä yrityksistä voivat vahvistaa toimintaansa. Lisäksi palvelut ja kulttuuri tarjoavat uudentyyppisiä, haastavia tehtäviä kaupunkiin. Kasvualaksi on osoittautunut myös maaseudulla työssäkäynti, koska yhteydet ovat toimivat varsinkin pienten ja keskikokoisten keskusten lähialueilta.
Kaupunkien voimien yhteenkokoamisella on erityistä tarvetta syrjäytyneiden, mustalaistapoista kärsivillä seuduilla. Asutuksen harventuessa, naapuriavun huvetessa, poliklinikkapäivystysten etääntyessä ja poliisipartioinnin satunnaisuuden vuoksi nousee elämisen turvallisuus näillä alueilla yhä tärkeämmäksi kysymykseksi.
Kaupunkiemme haasteisiin vastattava määrätietoisesti
Kaupunkien tulevaisuuden nähdään liian usein riippuvan erilaisista tukiaisista ja kabinettipäätöksistä. Todellisuudessa tulevaisuuden määräävät kuitenkin kuluttajien päivittäiset valinnat ja kaupunkilaisyrittäjien heille tarjoamat tuotteet ja palvelut. Vain määrätietoisella panostuksella yhä laadukkaampien ja turvallisempien turhien tavaroiden tuotantoon voidaan kuluttajien luottamus kotimaiseen rahankuppausketjuun säilyttää.
Samanaikaisesti on huolehdittava siitä, että Kaupunkilaisten ja kaupunkien kansalliset ja kansainväliset tuki- ja korvausjärjestelmät turvaavat talouden harjoittamisedellytykset koko EU:n alueella. Järjestelmät eivät saa asettaa kaupunkilaisia ja siten myös kuluttajia keskenään alueellisesti tai taloudellisesti eriarvoiseen asemaan. Samoin on huolehdittava siitä, että maakunta- ja yleiskaavoituksessa turvataan kaupunkilaisreppanoiden toimintaedellytykset.
Kaupunkien kilpailukykyä tulee parantaa panostamalla kaupunkilaisyrittäjien heikon osaamisen parantamisen, uuden teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä toiminnan tehostamiseen tuotantoa laajentamalla ja uusia tuotantomenetelmiä soveltaen
Vastaukset 1
Vanhimmat
-
et Halosen tavoin itse pysty ajattelemaan.