Yrittäjänä minua kiinnosti niin paljon Niinistön arvomaailma, että menin katsomaan illan Punainen Lanka -haastattelun televisiosta.
Toimittaja Maarit Tastula kysyi ohjelmassa Niinistön mielipidettä Björn "Nalle" Wahlroosin näkemyksestä, että yrityksellä ei ole muuta moraalin mittaria kuin liikevoittojen suuruus. Toisin sanoen voittoa tulee tuottaa keinolla millä hyvänsä.
Tämä kysymys häkellytti ”Työväen presidenttimme”, joka hätäpäissään ei osannut sanoa muuta kuin, että "Kysymys onkin matematiikasta".
Tämä tokaisu kertoo surullisen paljon suomalaisten "arvojohtajaksi" julistautuneesta juristista. Näitä kirjanpitäjä-arvojohtajia maailmanhistoria on ollut täynnä. Luulenpa, ettei Sisilian mafiakaan ole näistä arvoista eri mieltä ehdokas Niinistön kanssa. Keinoja kaihtamatta, luontoa ja ihmisiä säästämättä, välittämättä vastuusta. Se tie on lopulta lyhyt yrityksellekin.
Tämä näkemys ei muuten vastaa lainkaan sitä todelliuutta jossa yritykset nykyään toimivat. Maailmalla ja jo Suomessakin monet yritykset toteuttavat vastuullista menettelyä omassa toiminnassaan. Avoin yhteiskunta ja vapaa tiedonvälitys edellyttävät vastuullisuutta j sen raportointia.
Yritys ei ole yhteiskunnasta irrallaan, vaan sen tulee huolehtia laillisuudesta, tuotteistaan ja palveluistaan, työntekijöistään, ympäristöstä ja luonnosta, kumppaneistaan ja varmistaa myös esimerkiksi alihankkijoidensa vastuulliseuu ja lakien noudattaminen. Esimerkiksi kaupan K-ryhmä on saanut paljon tunnustusta tästä. Ei voi kukn ihmetellä että Niinistö ei ollut kuuullutkaan näistä asioista (yhteiskuntavastuullisuudesta). Tämä on vähänkin suuremmissa yrityksissä arkipäivää.
Tämä osoitti lopullisesti sen, että Niinistön elämänarvot nojaavat materialistiseen katsomukseen. Aineellinen menestys ja talous ovat hänelle itsetarkoitus ja päämäärä. Useimmmiten suomalaiset kuitenkin näkevät talouden lähinnä välineenä, ei päämääränä.
Toimittaja Maarit Tastula kysyi ohjelmassa Niinistön mielipidettä Björn "Nalle" Wahlroosin näkemyksestä, että yrityksellä ei ole muuta moraalin mittaria kuin liikevoittojen suuruus. Toisin sanoen voittoa tulee tuottaa keinolla millä hyvänsä.
Tämä kysymys häkellytti ”Työväen presidenttimme”, joka hätäpäissään ei osannut sanoa muuta kuin, että "Kysymys onkin matematiikasta".
Tämä tokaisu kertoo surullisen paljon suomalaisten "arvojohtajaksi" julistautuneesta juristista. Näitä kirjanpitäjä-arvojohtajia maailmanhistoria on ollut täynnä. Luulenpa, ettei Sisilian mafiakaan ole näistä arvoista eri mieltä ehdokas Niinistön kanssa. Keinoja kaihtamatta, luontoa ja ihmisiä säästämättä, välittämättä vastuusta. Se tie on lopulta lyhyt yrityksellekin.
Tämä näkemys ei muuten vastaa lainkaan sitä todelliuutta jossa yritykset nykyään toimivat. Maailmalla ja jo Suomessakin monet yritykset toteuttavat vastuullista menettelyä omassa toiminnassaan. Avoin yhteiskunta ja vapaa tiedonvälitys edellyttävät vastuullisuutta j sen raportointia.
Yritys ei ole yhteiskunnasta irrallaan, vaan sen tulee huolehtia laillisuudesta, tuotteistaan ja palveluistaan, työntekijöistään, ympäristöstä ja luonnosta, kumppaneistaan ja varmistaa myös esimerkiksi alihankkijoidensa vastuulliseuu ja lakien noudattaminen. Esimerkiksi kaupan K-ryhmä on saanut paljon tunnustusta tästä. Ei voi kukn ihmetellä että Niinistö ei ollut kuuullutkaan näistä asioista (yhteiskuntavastuullisuudesta). Tämä on vähänkin suuremmissa yrityksissä arkipäivää.
Tämä osoitti lopullisesti sen, että Niinistön elämänarvot nojaavat materialistiseen katsomukseen. Aineellinen menestys ja talous ovat hänelle itsetarkoitus ja päämäärä. Useimmmiten suomalaiset kuitenkin näkevät talouden lähinnä välineenä, ei päämääränä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Markkinataloudessa on opittava elämään. Kilpailu kuuluu ihmisen luonteeseen. Demokratia säätelee sosiaalisuutta ja antaa yhteiskuntavastuun niin fyysiselle kuin juridisellekin henkilölle.
Kyllä se luo turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta, kun asiat ovat hallinnassa.
Siitä syntyy hyvä ja harmoninen elämä.
Eduskunnan tehtävä on määrittää yhteiskuntavastuut. Turha meidän täällä on syytellä toinen toisiamme siitä asiasta. Maksamme vain yksilönä tai yrityksenä sen, minkä eduskunta määrää.
... sanoa, että koko demokraattisesti valittu poliittinen järjestelmä ja työehtosopimusjärjestelmä luovat ne puitteet ja säädökset, joiden mukaan yritysten on toimittava. Mutta yksittäiselle yritykselle ei pidä asettaa muita yhteikuntavastuita. Sellainen yritys, joka ryhtyy kovin suurta ylimääräistä yhteikunnallista vastuuta kantamaan, menettää kilpailukykynsä. Yrityksen tärkein yhteikunnallinen tehtävä on kannattava liiketoiminta. Vain se takaa työllisyyden ja yhteikunnan verotulot käytettäviksi moniin hyviin tarkoituksiin.