Ei enää uskon elämä luista. En jaksa hymyillä kun sisimpään sattuu. Jos menen seurakuntaan sitä hymyä vaaditaan. Kukaan ei hyväksy masentunutta ihmistä jolla on ongelmia.
Elämä tuo liikaa paineita, ei ole ystäviä, on liikaa töitä ja kaksi lasta hoitaa. Mies jätti. En jaksa. Olen alkanut käyttämään huumeita vaan vähäsen että jaksaisin kaikki työt.
Jumala ei ole minua auttanut. Sori jos tämä jotain loukkaa mutta apua ei ole herunut. Ei jumalalta eikä uskovilta. Olen yksin ongelmineni. Kuka auttaisi? Teidän rukouksenneko?
Elämä tuo liikaa paineita, ei ole ystäviä, on liikaa töitä ja kaksi lasta hoitaa. Mies jätti. En jaksa. Olen alkanut käyttämään huumeita vaan vähäsen että jaksaisin kaikki työt.
Jumala ei ole minua auttanut. Sori jos tämä jotain loukkaa mutta apua ei ole herunut. Ei jumalalta eikä uskovilta. Olen yksin ongelmineni. Kuka auttaisi? Teidän rukouksenneko?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ja kannan taakkaasi puolestasi. Puhuminn auttaa. Ei huumeet, ei alkoholi. Hanki vaikka sairauslomaa, jos kunto on sellainen. Elimistö ja sielu saa levätä.
Vältä yksinoloa ja rukoile. Elämä hymyilee varmuudella Sinullekin. Kaikilla meillä on ongelmamme aikanaan, joskus liiankin usein, raskaina.
Usko parempaan, unohda ikävät asiat, katso TV:stä vain mukavia filmeja. Moi. Kaverisi ja tukijasi.
Masennus on sairaus, johon tarvitaan ammattiapua. Tilaa aika lääkärille. Sitä vastaan ei ole Jumala. Kerro myös huumeista, niin saat apua myös siihen ennen kuin olet aivan koukussa.
Kun saat apua lääkäristä niin elämä alkaa tuntumaan valoisammalta, hakeudu silloin myös uudelleen uskovien yhteyteen.
miksi,on elämäsi niin ongelmallista? Ei yksityisiä ja inteemejä en kysele,mutta noin yleensä,mikä elämässäsi mättää,kerro jotain,ollaanhan tässä kasvottomina,ainakin pitäisi olla,mene ja tiedä sitten?
Jos vaikka jollain olisi samoista vääristymistä kokemusta,älä ystävä rakas kuitenkaan leiki niiden huumeiden kanssa,vähästä käytöstä se aina alkaa,ja ennenpitkää olet koukuss,rukoilen puolsetasi,ja jos voisin jotenkin auttaa,sinulla on varmasti täällä palstalla tukijoita,kerro vaan huolistasi,voit lähettää vaikka sähköpostia esm. mulle tai jollekin,älä vaan jää hautomaan murheitasi yksin !
Siunausta sinulle.
Lue tuo "iltalaulu" tuolta alempaa,siinä on jotain vinkkejä,mitä uskovaisellekin voi sattua,mutta Herra ei hylkää,Hän on uskollinen aina,vaikka me olisimmekin joskus uskottomiakin,tai muuten pienen muistutuksen tarpeessa.
Jeesus rakastaa sinua!
Joo tuo on valitettavasti totta, että silloin kun sitä toisen ihmisen läheisyyttä ja tukea eniten tarvitsisi sitä ei tipu.
Masennuksesi mitä ilmeisemmin johtuu perheessäsi sattuneesta erosta.
Olet jo turvautunut pilleripurkkiin. Huuhtele ne nyt vessanpöntöstä alas. Ota aika mielenterveystoimistoon, sinun on päästävä jaloillesi itsesi vuoksi ja lastesi vuoksi. Kun sinulla alkaa kierre niiden pillereiden kanssa, niin kuka sitten lapset hoitaa?
Masentuneelta ihmiseltä puuttuu sisäinen voima selviytytä työelämässäkin ja voin kertoa sinulle, että jos päästät tuon masennuksen kunnolla valtaan hoitamatta ja vain yksin vatvot kurjuuttasi, et kohta enää jaksa nousta sängystä ylös.
Akku laturiin niin kännykälle kuin emännällekin nyt ja aika sinne tohtoriin.
määrää sinulle samoja pilleitä, mitä edellinen neuvoi heittämään vessapönttöön!
Jotta sillä tavalla.
Lue vanhantestamentin Jobin kirja. Jumala koettelee, mutta ei hylkää.
Kiitos paljon että jaksoitte lukea ja vastata. Varsinkin rukouksia tarvin. Elämä on raskasta kun pitää lapset yksin huolehtia ja käydä töissä ja mies vain lähti. Yksinäisyys pahinta. Miehiä kyllä löytyy "tukemaan" mutta haluavat muutakin kuin ystävyyttä ja sitä en halua. Naisilla taas on aina kiire. En kiinnosta heitä ja hyvillä ystävilä on perheet jotka vievät aikaa. Hukun myös työ painisiin ja vastuuseen lapsista.
En ole seurakunnastakaan saanut oikein apua. Kaikilla on kiire omien juttujen parissa. Kukaan ei jaksa tukea.
Huumeilla pelleilin nuorena ja nyt olen taas vahvoja sellaisia vähän käyttänyt. Vain sen verran että työt tulee tehdyksi ja ei masentaisi niin paljon...
Pillereitä en ole ikinä syönyt ja jotenkin tuntuu että jotkut kevyet masennuslääkkeet eivät vaikuta mitenkään, kun haen apua paljon vahvemmista aineista. Kukaan ei sitä päällepäin huomaa niin vähäistä käyttö on.
Mutta muistakaa rukouksin ystävät ja voimia toisille yksinäisille. Koittakaa huomata seurakunnassa ne apua tarvitsevat vaikka onkin omia kivoja menoja.
Aika pahan provon heitit:)
aina ei ihmisen elämä mene niin ku itäis. Ei voi mitään sille. Nämä on todellisia vaikeuksia ihmisten elämissä ja törkeää niit vähätellä. Olen vasta 24v mutta kokenut liikaa. Siksi olen mitä olen.
Jos sulla onkin helpompaa se ei tarkota etteikö muilla olis vaikeeta.
Rakas ystävä, sinun ei tarvitse näytellä onnellista, kun olet masentunut. Miehesi lähtö on tuskallinen kokemus. Sen tietää vain se, joka on sen kokenut. Elämäsi on nyt vaikeaa, on työ ja lapset. Jätä kuitenkin huumeet, ne ovat vaarallisia, jos ne saavat yliotteen.
Minulla on ystäviä, joiden kanssa voimme olla sellaisia kuin olemme. Meidän ei tarvitse näytellä iloista, jos olemme surullisia. Me kokoonnumme yhteen ja puramme toisillemme taakkojamme. Ja se on auttanut.
Sinulla on nyt vaikeaa, mutta Jeesus on sinun kanssasi. Sitä ei huomaa, kun kulkee ahdistuksen laaksossa. Kunpa sinä löytäisit jonkun ystävän, jonka kanssa voisit jutella ja purkaa taakkojasi. Se auttaa paljon, kun saa purettua ajatuksiaan sanoiksi. Jeesus on lähelläsi, vaikka sinusta tuntuu, että Hän on kaukana.
Mieheni kuoli 44-vuotiaana. Hän sairasti 13 vuotta munuaistautia. Poikani olivat silloin, kun mieheni sairastui, pieniä. Välillä oli niin vaikeaa, että huusi tuskaansa Jeesukselle. Kun ajattelen sitä aikaa, huomaan, että Jeesus oli minun kanssani tuskani keskellä.
Rukoilen, että löytäisit jonkun, jonka kanssa voisit purkaa tuskaasi ja tunteitasi. Onneksi on sellaisiakin ihmisiä, joilla on kuuntelevat korvat ja ymmärtäväinen sydän. Usein he ovat käyneet myös masennuksen läpi, joten he tietävät mitä toinen puhuu.
Siunausta sinulle ja lapsillesi ja rukoilen sinulle voimia.
ja tarvisin ystävääkin, mut en oikeen osaa luottaa ihmisiin. Niille joille uskallan kertoa ovat vähän samassa tilassa.
Olen itse 24 ja ei ole helppoa hoitaa lapsia yksin ja olla kotona illat ym. Tiedän mitä huumeet tekevät mutta juuri nyt ne pitävät pään selvänä...