--
Suomen kansa päättää huomenna vaaleissa järjestyksessään itsenäisyytemme ajan kahdennentoista presidentin eli Sauli Niinistön tai yhdennentoista eli nykyinen presidentin Tarja Halosen valinnasta. Tämän päivän Ilta-Sanomissa on hyvin kuvattu vaalien tasaisuutta otsikolla ”IS:n suuri vaaliveikkaus 52-48, mutta kumman hyväksi ? Molempien ehdokkaiden taustajoukot ennustavat melko tasaista tulosta. Halosen joukot 52-48 omalle ehdokkaalleen ja saman vastaavasti Niinistön joukot omalle ehdokkaalleen 52-48.
Lähtökohta huomiseen vaalipäivään on kuitenkin se, että ehdokas Halonen on ollut kannatusmittauksissa kokoajan johdossa. Ehdokas Niinistö on kirinyt kokoajan Halosen etumatkaa kiinni. Riittäkö aika, sen näemme huomenna. Itse en lähde veikkaamaan puoleen tai toiseen vaalin tulosta huolimatta nousujohteisesta Niinistön kannatuskehityksestä.
Kokoomukselle ja sen ehdokkaalle huominen päivä on kuitenkin historiallinen. Kokoomuslainen ehdokas on ollut finaalissa vain kahdesti aiemmin vuonna 1931 ja vuonna 1950. Vaalitapa oli tuolloin erilainen kuin tämä nykyinen kaksivaiheinen kansanvaali. Kokoomus on jo tavallaan vaalien voittaja ja on saanut hyvät lähtöasetelmat ensi vuoden eduskuntavaaleihin.
Kansallisbiografiassa kuvataan kahta aikaisempaa kokoomuslaista presidenttiä näin:
Lainaus alkaa:
”P. E. Svinhufvud oli Venäjästä irtautumiseen johtaneen oikeustaistelun näkyvin hahmo. Svinhufvud johti itsenäisyysjulistuksen antanutta ja vallankumouksen kukistanutta senaattia ja hankki Saksan tuen puolustuksen vahvistamiseksi. Pääministerinä ja presidenttinä hän johti 1930-luvulla kommunisminvastaisten lakien säätämistä ja taltutti Mäntsälän kapinaksi kärjistyneen oikeistoradikalismin sekä ohjasi Suomen ulkopolitiikan pohjoismaisen yhteistyön tielle.
J. K. Paasikivi muistetaan ennen kaikkea Suomen sodanjälkeisen ulkopolitiikan periaatteiden ja tavoitteiden hahmottelijana sekä toimeenpanijana. Hänen julkinen uransa käsitti kuitenkin huomattavasti laajemman ajanjakson aina vuosisadan vaihteesta presidenttikauden loppuun 1956 saakka. Runsaan puolen vuosisadan aikana Paasikiven vaikutus näkyi harvinaisen laajasti keskeisten poliittisten ja taloudellisten päätösten teossa”
Lainaus päättyy
Tämänkertaisia Suomen presidentin vaaleja on kuvattu sekä kotimaassa että ulkomaissa arvioinneissa voitoksi demokratialle. Vaalikeskustelujen pohjalta arvioidaan melko yleisesti, ettei Niinistön tai Halosen valinta presidentiksi johtaisi merkittäviin linjanmuutoksiin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sauli Niinistön kohdalla korostetaan, että hän vaalisloganin mukaisesti haluaa turvata Suomen talouden ja työllisyyden kasvuedellytykset, jotta hyvinvointiyhteiskunnalla on sitten, mitä jakaa yhteiseksi hyväksi.
Itse haluan korostaa tässä lopuksi, mikä minua ehdokas numero 3:n Sauli Niinistön kohdalla eniten vaikuttaa. Arvoisat lukijat Suomen itsenäisyys ei ole vielä kovinkaan pitkä. Maailmanpolitiikassa tulee ennnalta arvaamattomia tekijöitä -eri syistä- tulevaisuudessa eteen ja ne voivat koetella pieniä kansakuntia yksinään ilman yhteistyötä ja liittoutumista.
Viisas katsoo huomistakin kauemmas
Turvallisuus ja ympäristöasiat kulkevat yhdessä.
Turvallisuutta ei ole koskaan liikaa.
Ilmastonmuutos on globaalin riskienhallinnan tärkein kysymys. Kestävä kehitys ja järkevä vihreys eivät ole haihattelua, vaan
edellytys lastemme turvalliselle hyvinvoinnille.
HYVÄÄ VAALISUNNUNTAITA KAIKILLE PUOLUEKANNASTA RIIPPUMATTA !
Suomen kansa päättää huomenna vaaleissa järjestyksessään itsenäisyytemme ajan kahdennentoista presidentin eli Sauli Niinistön tai yhdennentoista eli nykyinen presidentin Tarja Halosen valinnasta. Tämän päivän Ilta-Sanomissa on hyvin kuvattu vaalien tasaisuutta otsikolla ”IS:n suuri vaaliveikkaus 52-48, mutta kumman hyväksi ? Molempien ehdokkaiden taustajoukot ennustavat melko tasaista tulosta. Halosen joukot 52-48 omalle ehdokkaalleen ja saman vastaavasti Niinistön joukot omalle ehdokkaalleen 52-48.
Lähtökohta huomiseen vaalipäivään on kuitenkin se, että ehdokas Halonen on ollut kannatusmittauksissa kokoajan johdossa. Ehdokas Niinistö on kirinyt kokoajan Halosen etumatkaa kiinni. Riittäkö aika, sen näemme huomenna. Itse en lähde veikkaamaan puoleen tai toiseen vaalin tulosta huolimatta nousujohteisesta Niinistön kannatuskehityksestä.
Kokoomukselle ja sen ehdokkaalle huominen päivä on kuitenkin historiallinen. Kokoomuslainen ehdokas on ollut finaalissa vain kahdesti aiemmin vuonna 1931 ja vuonna 1950. Vaalitapa oli tuolloin erilainen kuin tämä nykyinen kaksivaiheinen kansanvaali. Kokoomus on jo tavallaan vaalien voittaja ja on saanut hyvät lähtöasetelmat ensi vuoden eduskuntavaaleihin.
Kansallisbiografiassa kuvataan kahta aikaisempaa kokoomuslaista presidenttiä näin:
Lainaus alkaa:
”P. E. Svinhufvud oli Venäjästä irtautumiseen johtaneen oikeustaistelun näkyvin hahmo. Svinhufvud johti itsenäisyysjulistuksen antanutta ja vallankumouksen kukistanutta senaattia ja hankki Saksan tuen puolustuksen vahvistamiseksi. Pääministerinä ja presidenttinä hän johti 1930-luvulla kommunisminvastaisten lakien säätämistä ja taltutti Mäntsälän kapinaksi kärjistyneen oikeistoradikalismin sekä ohjasi Suomen ulkopolitiikan pohjoismaisen yhteistyön tielle.
J. K. Paasikivi muistetaan ennen kaikkea Suomen sodanjälkeisen ulkopolitiikan periaatteiden ja tavoitteiden hahmottelijana sekä toimeenpanijana. Hänen julkinen uransa käsitti kuitenkin huomattavasti laajemman ajanjakson aina vuosisadan vaihteesta presidenttikauden loppuun 1956 saakka. Runsaan puolen vuosisadan aikana Paasikiven vaikutus näkyi harvinaisen laajasti keskeisten poliittisten ja taloudellisten päätösten teossa”
Lainaus päättyy
Tämänkertaisia Suomen presidentin vaaleja on kuvattu sekä kotimaassa että ulkomaissa arvioinneissa voitoksi demokratialle. Vaalikeskustelujen pohjalta arvioidaan melko yleisesti, ettei Niinistön tai Halosen valinta presidentiksi johtaisi merkittäviin linjanmuutoksiin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sauli Niinistön kohdalla korostetaan, että hän vaalisloganin mukaisesti haluaa turvata Suomen talouden ja työllisyyden kasvuedellytykset, jotta hyvinvointiyhteiskunnalla on sitten, mitä jakaa yhteiseksi hyväksi.
Itse haluan korostaa tässä lopuksi, mikä minua ehdokas numero 3:n Sauli Niinistön kohdalla eniten vaikuttaa. Arvoisat lukijat Suomen itsenäisyys ei ole vielä kovinkaan pitkä. Maailmanpolitiikassa tulee ennnalta arvaamattomia tekijöitä -eri syistä- tulevaisuudessa eteen ja ne voivat koetella pieniä kansakuntia yksinään ilman yhteistyötä ja liittoutumista.
Viisas katsoo huomistakin kauemmas
Turvallisuus ja ympäristöasiat kulkevat yhdessä.
Turvallisuutta ei ole koskaan liikaa.
Ilmastonmuutos on globaalin riskienhallinnan tärkein kysymys. Kestävä kehitys ja järkevä vihreys eivät ole haihattelua, vaan
edellytys lastemme turvalliselle hyvinvoinnille.
HYVÄÄ VAALISUNNUNTAITA KAIKILLE PUOLUEKANNASTA RIIPPUMATTA !
Vastaukset 2
Vanhimmat
-----
Tämän lässynlässyn kustansi $Kokoomuspuolue$
Mikä sinua siinä pänni?
Ettei vain totuus ...
Minusta se oli erittäin hyvä kirjoitus.
Kaiken lisäksi totta.