Muistattekos vielä, kun ei niin kauan sitten USA:n ja Länsi-Euroopan välit olivat ihan mallillaan. Clintonin aikaan Yhdysvaltojen maine ei ollut ollenkaan hullumpi, mitä nyt Israelissa jupistiin vastaan. Bushin presidenttikauden alku oli hieman heikompi, mutta mitään kovin ihmeellistä vaikutusta vaaleilla ei ollut. Sitten, kuin taivaanlahjana USA:ta kohtasi 9/11, joka ryhmitti koko maailman yksissä tuumin USA:n selän taakse. Paitsi, että USA oli jo tunnustettu ylivertaiseksi supervallaksi, sillä oli käytännössä koko maailman liittolaisuus tukenaan. Tällä kokoonpanolla marssittiin sitten Afganistaniin tekemään loppu Talebanien hirmuvallasta.
Mutta kaikki muuttuikin sitten nopeammin, kuin kukaan osasi odottaa. Vastoin armeijan ja muiden asiantuntijoiden neuvoja, Bush halusi väkisin hyökätä myös Irakiin. Seurasi pöyristyttävä propaganda-kampanja, jonka aikana hyökkäyksen syyksi tarjottiin milloin mitäkin pilipali-todistein (ensin Al qaida oli muka yhteydessä Irakin hallintoon ja sitten siellä piti olla joukkotuhoaseita). USA:n ympärilleen saama liitouma romahti täydellisesti ja lopulta YK jätettiin kokonaan Irak-kriisin hoidon ulkopuolelle, kun oli selvää, etteivät jäsenmaat tule koko sotaa hyväksymään.
Tilanne paheni koko ajan, kun julkisuuteen alkoi tulla tietoja Irakissa tapahtuvista mielivaltaisista pidätyksistä, joista osa johti myös kidutuksiin. USA perusti myös julkisesti laittomia vankileirejä (kuten Quantanamo), joissa vangeilta evättiin kaikki oikeudet, ilman että heitä edes syytettiin mistään. Tilannetta ei paranna yhtään se, että valkoisella talolla ei selvästikään ollut kovin kummoisia suunnitelmia sodan jälkeisen ajan varalle, sen enempää kuin miten hoitaa suhteita Irakin siviileihin. Nyt käsissä on vaikea kriisi sekä Afganistanissa että Irakissa, joiden hoitamiseen edes USA:lla ei ole tarpeeksi varoja ja resursseja ja joista ei voi noin vain perääntyäkään sen merkitessä täydellistä tappiota ja kasvojen menetystä.
Viimeisimmät uutiset koskevat vankien kuljettamista salaa muiden maiden kautta ja muissa maissa olevia salaisia pidätyskeskuksia, joissa kierretään USA:n omia ihmisoikeuslakeja. Viimeisimpien asioiden osalta selvitykset ovat yhä kesken, kun USA on ollut hyvin haluton yhteistyöhön. Keskeistä on, ettei näitä tietoja ole selvästi kiistettykään.
USA:n heikko arvostus koko maailmassa tällä hetkellä on tosiasia, jonka syitä ei tarvitse hakea kovin kaukaa. Sauli Niinistöbn mielestä tämä on pöyristyttävää, mutta aika vaikea on hänenkään tehdä sille yhtään mitään. Mustaa ei saa valkeaksi vain sanomalla, että niin se on. Luottamuksen rakentaminen on vaikeaa, mutta rikkominen helppoa. USA:n nykyinen hallinto ei sitä tule saamaan takaisin kirveelläkään, mutta seuraavien vaalien aikaan USA:lle tarjotaan mahdollisuutta laittaa uusi remmi asialle. Toivotaan, että täyskäännös on oleva yhtä radikaali kuin mitä se Bushin aikana on ollut. Se olisi paras ja ainoa lääke USA:n arvostuksen kohentamiseksi maailmassa.
Mutta kaikki muuttuikin sitten nopeammin, kuin kukaan osasi odottaa. Vastoin armeijan ja muiden asiantuntijoiden neuvoja, Bush halusi väkisin hyökätä myös Irakiin. Seurasi pöyristyttävä propaganda-kampanja, jonka aikana hyökkäyksen syyksi tarjottiin milloin mitäkin pilipali-todistein (ensin Al qaida oli muka yhteydessä Irakin hallintoon ja sitten siellä piti olla joukkotuhoaseita). USA:n ympärilleen saama liitouma romahti täydellisesti ja lopulta YK jätettiin kokonaan Irak-kriisin hoidon ulkopuolelle, kun oli selvää, etteivät jäsenmaat tule koko sotaa hyväksymään.
Tilanne paheni koko ajan, kun julkisuuteen alkoi tulla tietoja Irakissa tapahtuvista mielivaltaisista pidätyksistä, joista osa johti myös kidutuksiin. USA perusti myös julkisesti laittomia vankileirejä (kuten Quantanamo), joissa vangeilta evättiin kaikki oikeudet, ilman että heitä edes syytettiin mistään. Tilannetta ei paranna yhtään se, että valkoisella talolla ei selvästikään ollut kovin kummoisia suunnitelmia sodan jälkeisen ajan varalle, sen enempää kuin miten hoitaa suhteita Irakin siviileihin. Nyt käsissä on vaikea kriisi sekä Afganistanissa että Irakissa, joiden hoitamiseen edes USA:lla ei ole tarpeeksi varoja ja resursseja ja joista ei voi noin vain perääntyäkään sen merkitessä täydellistä tappiota ja kasvojen menetystä.
Viimeisimmät uutiset koskevat vankien kuljettamista salaa muiden maiden kautta ja muissa maissa olevia salaisia pidätyskeskuksia, joissa kierretään USA:n omia ihmisoikeuslakeja. Viimeisimpien asioiden osalta selvitykset ovat yhä kesken, kun USA on ollut hyvin haluton yhteistyöhön. Keskeistä on, ettei näitä tietoja ole selvästi kiistettykään.
USA:n heikko arvostus koko maailmassa tällä hetkellä on tosiasia, jonka syitä ei tarvitse hakea kovin kaukaa. Sauli Niinistöbn mielestä tämä on pöyristyttävää, mutta aika vaikea on hänenkään tehdä sille yhtään mitään. Mustaa ei saa valkeaksi vain sanomalla, että niin se on. Luottamuksen rakentaminen on vaikeaa, mutta rikkominen helppoa. USA:n nykyinen hallinto ei sitä tule saamaan takaisin kirveelläkään, mutta seuraavien vaalien aikaan USA:lle tarjotaan mahdollisuutta laittaa uusi remmi asialle. Toivotaan, että täyskäännös on oleva yhtä radikaali kuin mitä se Bushin aikana on ollut. Se olisi paras ja ainoa lääke USA:n arvostuksen kohentamiseksi maailmassa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
En todellakaan tue, saati kannata, Yhdysvaltain poliittista johtoa tai sen ajamaa politiikkaa, mutta mitä sen valitsemiin kansalaisiin tulee, niin asiat näyttävät kovin erilaisilta lätäkön tuolla puolen. Johtuuko se kulttuurista vai tiedotuksesta? Ken tietää...
Usa tulee häviämään sodat. Ja tappiot syövät Usan arvovaltaa todella pahasti maailman silmissä, veikkaan minä.
Mutta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin voivat osallistua vain sen valtion kansalaiset, joten maailman mielipide ei välttämättä muuta politiikkaa vaikka kuinka huonosti menisi...
No kansa voi tehdä tyhmiä valintoja, mutta raha se ratkaisee kuitenkin. Tällä tahdilla velkaantuminen on semmoista, että sotiminen ei kauaa ilman taukoja onnistu. Katsotaan kuinka halukkaita USA:n liittolaiset on tuuraamaan. Lisäksi juuri valmistunut raportti kertoo USA:n asevoimien toimivan jo nyt äärirajoillaan. Ukkoja on, mutta samat äijät ei kauaa jaksa painaa yhtämenoa noissa helvetinkoloissa. Ja tappiot kasvaa koko ajan. Mikä näkyy lopulta pressan kannatusluvuissa. Ja vaikka mitään ei muuten tapahtuisikaan, niin onneksi Bushille tulee anyway lähtöpassit 3 vuoden päästä.
Tappioiden merkitystä liioitellaan, USA:n tappiot on tässä kaksivuotisessa rytäkässä on noin 2600 sotilasta, Suomella kaatui 3 kuukautisessa talvisodassa 25 000 miestä.
Miesten kokonaismäärä on suunnilleen sama.
Tosin jenkkien kyky kestää tappioita on aivan toinen, siellä hyvin herkästi tappioista joutuu johtava upseeri vastuuseen ...
Mitä tulee sodan kustannuksiin, niin oletan että jenkit vyöryttävät ne arabiliittolaisilleen kuten ensimmäisessä Pesianlahden sodassakin.
Tai lyhentävät takavarikoidusta Irakin valtion kassasta ja tileiltä eri puolilta maailmaa, joita on pidetty takavarikossa ensimmäisestä Persianlahden sodasta lähtien.
Olen ihan eri mieltä myös siinä että jenkit lähtee Irakista, jenkit rakentavat koko ajan kiinteitä vahvistettuja tukikohtia kauas autiomaihin ja sellaiseen rakennustyöhön tuskin lähdettäisiin jos ei oltaisi pitempään paikkakunnalla.
Olettamukseni on että USA on Irakissa jollakin vahvuudella ainakin seuraavat kymmenen vuotta takaamassa tulevan hallituksen aseman.
No ei kai Irakin sotaa voi talvisotaan verratakaan. Jenkeillä on käytössään täysin ylivoimainen arsenaali, sota on julistettu loppuneeksi ajat sitten ja kuitenkin ongelmat vain kasvaa. Toki kyseessä on enemmän henkisestä nöyryytyksestä, mutta putkeen sotiminen vuosia rasittaa aina.
USA:n suunnitelma saattoi olla öljyn ryöstäminen, mutta siihen nähden se ei ole kyllä toiminut kovinkaan tehokkaasti. Öljyn pumppaaminen ja kuljettaminen on toiminut koko ajan huonosti. Jos joukkoja vähennetään olennaisesti, se vaikeutuu entisestään. Tilanteen tekee olennaisesti vaikeammaksi se, ettei muu kansainvälinen yhteisö tuo samalla tavoin kuin ensimmäisen sodan aikaan. Silloin hyökkäsi Saddam, nyt Bush.
Kyllä, kyllä, mutta jos sodasta tehdään pelkkä öljysota.
Niin homma oikeastaan helpottuu jenkkien osalta, sillä öljyalueet on häviävän pieni osa Irakin pinta-alasta ja öljykentät sijaisevat 90 %:sti Shiia ja Kurdialueilla.
Tälläisten kenttien valvonta ja öljyputkien autiomaassa on huomattavasti helpompaa kuin esim. Bagdadin kaltaisten miljoonakaupunkien valvonta.
Itse uskon, että jenkit kouluttavat Arabeista itselle ase-ja poliisivoimat, jotka muutaman vuoden kuluttua käytännössä hoitavat maan valvonnan.
Jenkit siirtyvät autiomaassa oleviin huipputekniikalla varsutettuihin kiinteisiin sotilastukikohtiin, joiden tuhoaminen on kouluttamattomalta vastarintaliikkeeltä oikeastaan mahdotonta.
Näin jenkkien kokonaismäärä voidaan pudottaa murto-osaan nykyisestä.
Muuten näitä tukikohtia on rakennettu jo ainakin vuosi, eli ei ne mitään pelkkiä suunnitelmia ole ...
Tuo on ihan totta, mutta tilanne ei ole vielä ratkennut. Irakin yhteiskunnallinen tilanne on sekasortoinen ja Irakin omat voimat harjoittavat jopa jenkkien mielestä raakaa kidutusta ja mielivaltaa. Sotilaiden vähentäminen saattaa johtaa myös sisällissotaan.
Jenkit ovat neuvotelleet törkeän halpoja sopimuksia öljystä, joita ei voida muuttaa suurinpiirtein 100:aan vuoteen ja joihin Irakin hallituksella ei ole jatkossa mitään valtaa. Jos tilanne rauhoittuu, niin kuvaamasi tulevaisuus toteutuu. Ei välttämättä rauhoitu.
Joo, asiat voi kehittyä noinkin ...
Mutta pitää muistaa että Irak ei ollut demokratia, se oli Sunnien johtama diktatuuri joka takasi sunneille etuoikeutetun aseman yhteiskunnassa.
Suuri noin 60 %:nen Shiia vähemmistö eli sorron alla.
Sisällissotaa ei voi Sunnit voittaa, ne ei pysty yhtäaikaa kukistamaan suurta enemmistöä eli Shiioja ja vuoriston Kurdeja.
Pahimmassa tapauksessa maa jaetaan eri kansanryhmien kesken, jolloin ölyvarat noin 90 %:tia kentistä jää Shiiamuslimien hallitsemaan etelään tai Kurdien hallitsemaan vuoristoon.
Sunneille jää parhaat maatalousmaat keskeltä, mutta öljy joka tuo vaurauden jää muille.
Eli Sunneille se merkitsee köyhyyden alkamista ...
En puhu tässä sodan voittamisesta mitään. Se ei ole näköpiirissä sen enempää USA:lla kuin kenelläkään muullakaan. Puhut ihan asiaa, mutta sisällissodan syttyminen voi myös merkitä Afganistanin kaltaista kaaosta, joka jatkuu vuosikymmeniä.
Irakin pysyminen kasassa on kaikkien etu. Parasta tietysti olisi, jos maa saisi tehdä öljysopimukset reilusti saaden rahat itselleen ja talouden noustessa ongelmat pikkuhiljaa vähenisivät. USA:n läsnäolo katalysoi väkivaltaa, mutta sen poistuminen voisi ajaa koko tilanteen kaaokseen. Hyviä ratkaisuja ei taida olla olemassakaan.
En muista yhtään valtiota, missä demokratia olisi syntynyt kivuttomasti ...
Totta on että Irak saattaa ajautua tilanteeseen, jossa tälläinen hajautuminen etnisten ryhmien taistelukentäksi on yksi todennäköinen mahdollisuus.
Se on ehkä kaikista todennäköisin kehityssuunta, oli USA paikalla tai sitten ei.
Mistä löytyy se viisas mies joka osaa sanoa miten tästä tilanteesta päästään ulos, jenkkien ratkaisu on aseellinen ratkaisu vaikkakin peitelty sellainen ...
Itse en pitäisi Irakin hajoamista minään tappiona, Kurdivaltio olisi kansallisvaltio selkeästi.
Arabien asuttamat alueet vosisvat muodostaa toisen valtion, eli Shiia ja Sunnialueet.
Ruotsi, Norja ja Tanska ovat siirtyneet demokratiaan aika rauhallisissa merkeissä. Tai sitten niiden kipupisteet ovat jääneet suurempien kriisien varjoon. Entäpä Belgia ja Hollanti? Kanada? Australia? Portugali? Espanja?
No kyllä tämä kaarti eroaa rajusti jostain arabimaista historiansa puolesta. Edellisen kirjoittajan tarkoitus oli ehkä sanoa, ettei demokratiaa synnytetä diktatuurin päälle noin vain.
Irakin hajoaminen voi olla ainoa ratkaisu tähän soppaan, mutta sen suuri ongelma on todella epätasaisesti jaetut luonnonvarat, joista suurin osa jää silloin Shia- ja kurdialueille. Tästä kirpoaa helposti sytykettä uusille levottomuuksille.
Tässä jutussa ei nähdä kokonaisuutta, USA:n ja EU:n suhteet kiristyvät eri intressien vuoksi.
Islamilainen maailma kasvaa rajusti, sen poliittinen merkitys myös tämän Islamilaisen radikalisoitumisen myötä kasvaa ja muuttaa maailmaa.
USA ja EU ovat valinneet eri linjan suhtautumisessa tähän, USA jonka väkiluku nousee seuraavan 40 vuoden aikana 280 miljoonasta 400 miljoonaanja jonka talous kasvaa samassa suhteessa on valinnut oman kritillisen linjan, USA:lla ei ole merkittävää muslimi vähemmistöä maassaan joten sille se ei ole ongelma.
EU taas on valinnut sopeutumisen linjan, kaikissa suurissa EU maissa on merkittävä muslimi vähemmistö jo nyt, esim. Ranskassa on muslimeja noin 16 %:tia väestöstä.
Samoin EU:n oma väestökehitys on laskeva, eli EU:n väestö putoaa 380 miljoonasta 320 miljoonaan seuraavan 40 vuoden aikana.
EU:n talous ei myöskään kasva supistuvan väestön takia.
Muslimialueet on EU:n naapurissa, niissä on kova väestönkasvu ja EU saa pääosan siirtolaisistaan tältä alueelta.
USA taas saa pääosan uudesta väestöstä katolisesta eteläamerikasta ja nimenomaan Meksikosta.
Se lisäksi USA:n oma väestö kasvaa suurempien lapsimäärien takia luonnollisesti.
EU sopuetuu asemansa muutokseen ja USA puolustaa asemaansa ja muut sopeutuu siihen.
Sinänsä hyviä pointteja, mutta tuosta saa sen käsityksen, että USA:n nykypolitiikalla olisi ollut pitkään jatkunut vakaa suuntaus. Näinhän ei todellakaan ole, vaan Bushin aikakaudella jyrkkälinja on saanut taas vallan, joka rinnastuu lähinnä Reaganin alkukauden hallintoon pahan akseleineen.
EU noudattaa realistista politiikkaa, jolla rakennetaan vakaampaa maailmaa. USA lyö päätään seinään, eikä sen johdolla ole selkeää käsitystä, miten jatkossa toimitaan. Ainakaan sellaista ei ole osattu muulle maailmalle esittää ja tiedotusvälineistä saa lukea hyvinkin ristiriitaisia lausuntoja.
Tosiasia on se, että USA:n politiikka muuttuu ennemmin tai myöhemmin. Se on maailman ainoa supervalta, mutta silläkään ei ole rajattomat resurssit. Riitaa ei voi siksi haastaa loputtomiin.
USA:ssa ihmiset on katsoneet maailmaa aina kahdesta eri vinkkelistä, tai katsantokannasta jos sen haluaa jotenkin ilmaista.
Ensin on tämä "demokraattien" linja, eli USA:n pitää yrittää vaikuttaa joka puolella maailmaa niin paljon kuin mahdollista.
Tämä linja perustuu moninkeskeiseen yhteistyöhön kaikkien tahojen ja toimijoiden kesken jotka toimivat USA:n etujen mukaan.
Toinen linja on tämä rebublikaanien vanha linja, eli USA ei pyri muuttamaan maailmaa eikä paljon välittele siitä mihin suuntaan se kehittyy, mutta jos sen edut on uhattuna niin sitten toimitaan voimalla.
Tätä linjaa kutsutaan käpertymiseksi omalle mantereelle.
Bush on noudattanut tätä linjaa hyvin selkeästi, kun terroristit iskivät New York:iin niin voimalla takaisin, Irakissa oli sen lisäksi USA:lla valvottavanaan oma öljynsaanti etu.
Mutta loppujen lopuksi USA vähät välittää tässä linjassa siitä, mitä muut siitä ajattelee ja miltä se muiden silmissä näyttää.
Tässä linjassa USA ei vähääkään mieti sitä, onko muslimeista jotain hyötyä myöhemmin ja pitääkö niiden kanssa yleensäkään olla missään tekemisissä.
Euroopan tilanne on aivan toinen, muslimit seisovat meidän takapihalla ja ovat helevetin vihaisia.
Kehityksen kulkua ei voi muuttaa, muslimi maailman väestö kasvaa rajusti mutta talous ei kasva.
Talous perustuu öljyyn ja öljyn tuoma talouskasvu on rajallinen.
Tästä seuraa väestön köyhtyminen, vain pieni eliitti rikastuu.
Se johtaa vääjäämättä diktaturisesti johdetuissa maissa yleiseen radikalisoitumiseen ja uskonto avaa ulospääsyn, sekä kunniallisen vaihtoehdon.
Ongelma tässä on se, että tämä nuori kasvava radikaali fundamentalistinen muslimi nuoriso muuttaa tänne Eurooppaan ja tuo ongelmansa tänne,
silloin niistä tuleekin meidän ongelmia ...
Historia on osoittanut hyvin moneen kertaan, että kehityksen kulkua VOI muuttaa. Mihin suuntaan ja minkälaisin seurauksin on sitten toinen juttu.
Kulttuurierot saavat aikaan kaikenmoista hässäkkää, mutta huonosti hoidettuna tilanne voi purkautua hyvin väkivaltaisesti, mikä nähtiin vähän aikaa sitten Ranskassa. Tosiasia kuitenkin on, että väestön väheneminen on ongelma lähes kaikissa Euroopan maissa ja siirtolaisuus on itsessään ihan toivottu ilmiö. Ongelma on se, miten saada tänne tulevat ihmiset integroitua osaksi yhteiskuntaa siten, että eurooppalaisia arvoja kunnioitetaan.
Olen muuten kirjoituksesi kanssa hyvin samaa mieltä, mutta nähdäkseni jopa Bushin hallinto on joutunut toteamaan sen, että tällainen linja toimii erittäin huonosti. Muslimien kanssa pitää öljyn takia olla joka tapauksessa tekemisissä, eikä USA kykene viemään aloittamiaan sotia kunniallisesti loppuun ilman liittolaisten apua.
Joo, en väitäkkään että USA toimii oikein ...
Mutta kuten totesin, katsantokulma on niillä ihan eri ja myöskin edut ovat erit, USA:sta on tulossa yhä enempi katolinen kristillinen valtio ja EU:sta yhä enempi muslimien aluetta, tosin siihen että muslimit olisivat enemmistö menee varmaan ainakin 100 vuotta.
Muuten CIA laski 1980 luvun alussa, että N-liitosta tulee muslimienemmistöinen valtio vuoteen 2020 mennessä, jos ei jotain tapahdu.
No Venäläiset jakoivat valtion tasavalloiksi ...
Ja taas on Venäläisillä selkeä yli 80 %:tin enemmistö maassaan.