Vähän taustaa suomalaisesta hitailusta yliopistotason opiskelussa.
Työtilanne ei houkuta. Palkkaus aloittelijoille 3000e/kk (ota huomioon verot) työpäivän ollessa säännöllinen 9-10h.
Teen työtä nyt opiskelijana 8 päivää/kk 1600e netto/kk. Viimeisten vuosien aikana on iskenyt laiskuus opiskelussa, turhautuneisuuskin osittain alla olevien syiden johdosta.
Muu eurooppa asuu niiden Eiffel -tornien juurella jonne meidän pitää ostaa lennot. Pakko sitä on käydä nuorena Roomassa ennen kuin ukkoutuu. Sehän on hölmö periaate, että vasta valmistuttua kuluttaa lomansa perusmatkakohteissa. Saisiko opiskelija matkustaa vain Tukholmaan vuosittain?
Mistä rahat leffaan ja bilettämiseen, joka on rehellisemmältä nimeltä pariutumista? Vuokrakin pitää maksaa ja Helsingissä kun ei ole kunnon metroverkkoa, keskustan hinnat pilvissä. Aja sitten bussilla jostain Korsosta joka päivä.
Itse tulen vastustamaan metroa keski-ikäisenä, koska silloin sitä en enää tarvitse. Ja se on uhka Haukilahden asunnolleni.
Ja kun ikää alkaa tulemaan lähemmäs kolmekymmentä, kuten minulla 27v ensi viikolla, niin en halua enää kitkutella penneillä ja senteillä. Litteä taulunäyttö oltava pikku hiljaa.
Olin sairaalloisen ujo muuttaessani kauas yliopistokaupunkiin opiskelemaan. En tuntenut ketään. Sosiaalinen elämä heikkoa. Syrjäydyin heti alussa. Sen jälkeen oli vaikea löytää ystäviä kun oma luokka mennyt ohitse. Kävin terapiassa.
Armeijassa haaskaantui yksi vuosi. Se oli metsässä juoksemista. Sitä puolustaa hyvin moni, mutta minusta se oli vain ok. Ei siellä mitään talouskasvuun liittyvää taikka elintason nousuun liittyvää oppinut. Älyllistä haastetta ei ollut taikka fiksuus ei karttunut. Näki vain miten ylipainoinen luti huutaa. Näki myös, että sillä oli asennevamma. Vamma ja huuto ei kylläkään kohdistunut minuun, joten ihan sama.
Kaverini on töissä valmistuneena akateemisena 3800e/kk, mutta veroihin lähes puolet!
Tajusin ihan vasta hetki sitten erota kirkosta. Sekin kuppaaminen on nyt loppu osaltani. Vähintään satasen vuodessa jollekin kanttorille ja kappalaiselle.
Sisäänoton taso ei ole laskenut. Tämä on professorien propagandaa. Itse olisin päässyt sisään aiempinakin vuosikymmeninä. Elintaso noussut ja edellyttää varallisuutta(edes sitä 1600e), jos haluat esiintyä muuna kuin luuserina. Lisäksi mensan testissä osamääräni on 139, joka ei ole huippuluku, mutta testin mukaan olen älykkäämpi kuin 91% muista. Joten älyllisestä pääomasta ei ole kyse.
Entisaikaan aloilta valmistuttiin hyviin työllisyysnäkymiin ja varmaan uraan(valtion virka. Professorit, jotka nyt itkevät kun opiskelijat ei valmistu). Nykyään valtion hyvät virat kiven alla, ne kansoitetaan heti kun vanha pappa lähtee eläkkeelle. Julkisen sektroin kasvu yliopistoissa oli joskus 60-luvulla. Myös yksityisellä sektorilla saat pelätä kilpailuttamista, sitä että sinut myydään tai että sinut kiristetään tekemään 10 tuntista päivää joka vitun päivä, koska olet nuori ja esimiehesi lähtee golffaamaan delegoiden sinulle oman työnsä. Tämä tietysti epäsuorasti. Tästä on tuttavapiirissäni todisteita.
Ainut järkevä työllistymisen muoto on oma yritys ja työpanoksen palkkio osinkona tms. jolloin Halosen äänestäjät eivät pääse kuppaamaan sinua.
Siinä nyt vähän imeskeltävää koulutuksen kehittäjille ja professoreille, jotka himoitsevat sysätä kaikki ongelmat oppilaiden niskoille pitäen kiinni omista huuhaa touhuistaan jossain labrassa jonne ei päivänvalo tule. Eräs professori sanoikin minulle, että meillä "vähän tutkiskellaan" jotta näyttäisi keskieuroopan suuntaan hyvältä. Samalla hän virnuili. En kerro professuuria, en tarvitse mitään syytteitä.
Ehkä olen vain se rehellinen, joka ei tee graduaan kopiokoneella ja jonka kimppuun on helppo hyökätä.
Luennot tulisi viedä nettiin videokuvana. Saman ukon ei tarvitse joka syksy heilua salin edessä.
Työtilanne ei houkuta. Palkkaus aloittelijoille 3000e/kk (ota huomioon verot) työpäivän ollessa säännöllinen 9-10h.
Teen työtä nyt opiskelijana 8 päivää/kk 1600e netto/kk. Viimeisten vuosien aikana on iskenyt laiskuus opiskelussa, turhautuneisuuskin osittain alla olevien syiden johdosta.
Muu eurooppa asuu niiden Eiffel -tornien juurella jonne meidän pitää ostaa lennot. Pakko sitä on käydä nuorena Roomassa ennen kuin ukkoutuu. Sehän on hölmö periaate, että vasta valmistuttua kuluttaa lomansa perusmatkakohteissa. Saisiko opiskelija matkustaa vain Tukholmaan vuosittain?
Mistä rahat leffaan ja bilettämiseen, joka on rehellisemmältä nimeltä pariutumista? Vuokrakin pitää maksaa ja Helsingissä kun ei ole kunnon metroverkkoa, keskustan hinnat pilvissä. Aja sitten bussilla jostain Korsosta joka päivä.
Itse tulen vastustamaan metroa keski-ikäisenä, koska silloin sitä en enää tarvitse. Ja se on uhka Haukilahden asunnolleni.
Ja kun ikää alkaa tulemaan lähemmäs kolmekymmentä, kuten minulla 27v ensi viikolla, niin en halua enää kitkutella penneillä ja senteillä. Litteä taulunäyttö oltava pikku hiljaa.
Olin sairaalloisen ujo muuttaessani kauas yliopistokaupunkiin opiskelemaan. En tuntenut ketään. Sosiaalinen elämä heikkoa. Syrjäydyin heti alussa. Sen jälkeen oli vaikea löytää ystäviä kun oma luokka mennyt ohitse. Kävin terapiassa.
Armeijassa haaskaantui yksi vuosi. Se oli metsässä juoksemista. Sitä puolustaa hyvin moni, mutta minusta se oli vain ok. Ei siellä mitään talouskasvuun liittyvää taikka elintason nousuun liittyvää oppinut. Älyllistä haastetta ei ollut taikka fiksuus ei karttunut. Näki vain miten ylipainoinen luti huutaa. Näki myös, että sillä oli asennevamma. Vamma ja huuto ei kylläkään kohdistunut minuun, joten ihan sama.
Kaverini on töissä valmistuneena akateemisena 3800e/kk, mutta veroihin lähes puolet!
Tajusin ihan vasta hetki sitten erota kirkosta. Sekin kuppaaminen on nyt loppu osaltani. Vähintään satasen vuodessa jollekin kanttorille ja kappalaiselle.
Sisäänoton taso ei ole laskenut. Tämä on professorien propagandaa. Itse olisin päässyt sisään aiempinakin vuosikymmeninä. Elintaso noussut ja edellyttää varallisuutta(edes sitä 1600e), jos haluat esiintyä muuna kuin luuserina. Lisäksi mensan testissä osamääräni on 139, joka ei ole huippuluku, mutta testin mukaan olen älykkäämpi kuin 91% muista. Joten älyllisestä pääomasta ei ole kyse.
Entisaikaan aloilta valmistuttiin hyviin työllisyysnäkymiin ja varmaan uraan(valtion virka. Professorit, jotka nyt itkevät kun opiskelijat ei valmistu). Nykyään valtion hyvät virat kiven alla, ne kansoitetaan heti kun vanha pappa lähtee eläkkeelle. Julkisen sektroin kasvu yliopistoissa oli joskus 60-luvulla. Myös yksityisellä sektorilla saat pelätä kilpailuttamista, sitä että sinut myydään tai että sinut kiristetään tekemään 10 tuntista päivää joka vitun päivä, koska olet nuori ja esimiehesi lähtee golffaamaan delegoiden sinulle oman työnsä. Tämä tietysti epäsuorasti. Tästä on tuttavapiirissäni todisteita.
Ainut järkevä työllistymisen muoto on oma yritys ja työpanoksen palkkio osinkona tms. jolloin Halosen äänestäjät eivät pääse kuppaamaan sinua.
Siinä nyt vähän imeskeltävää koulutuksen kehittäjille ja professoreille, jotka himoitsevat sysätä kaikki ongelmat oppilaiden niskoille pitäen kiinni omista huuhaa touhuistaan jossain labrassa jonne ei päivänvalo tule. Eräs professori sanoikin minulle, että meillä "vähän tutkiskellaan" jotta näyttäisi keskieuroopan suuntaan hyvältä. Samalla hän virnuili. En kerro professuuria, en tarvitse mitään syytteitä.
Ehkä olen vain se rehellinen, joka ei tee graduaan kopiokoneella ja jonka kimppuun on helppo hyökätä.
Luennot tulisi viedä nettiin videokuvana. Saman ukon ei tarvitse joka syksy heilua salin edessä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomalaisen yliopiston koneellistamista ja muuttamista tuotantolaitokseksi vaativien äänien määrä on lisääntymässä. Se on yliopiston olemassaolon kannalta erittäin huolestuttava ilmiö. Se on myös Suomalaisen innovaation kannalta huolestuttavaa. Tuotantolaitokset, joissa valmistetaan yritysten tilaamia henkilöitä ja palveluja, eivät voi olla arvaamattomasti uutta löytävän tieteen kasvualustoja.
Me käytämme "tarpeettoman" tieteen tuottamia keksintöjä kaikkialla elämässämme. Mikäli tieteen tekemistä ja tutkijoiden koulutusta aletaan järkeistämään taloudellisten mittapuiden mukaan todellinen innovaatio tukahtuu. Jotkut kapeat tutkimuslinjat kehittyvät nopeammin toisten kuihtuessa kokonaan.
Yrityksillä on jo omat R&D-organisaationsa ja niillä on rajoituksensa verrattuna todellisen tieteen kaikkea tutkivaan lähestymistapaan.
Talousvaikuttajien kannattaisi oman etunsa takia jättää yliopistot kvartaalitalouden ulkopuolle.
Kun vain maltat.
Vuoteen 2010 mennessä vapautuu toista miljoonaa työpaikkaa joista 600000 valtion ja kuntien hallinnosta. Siihen kun lasket päälle kaikki kokonaan uudet työpaikat niin luku nousee jopa yli 2 miljoonan vapaan työpaikan. Vajetta paikkaamaan ollaan hakemassa 900000 ulkomaalaista, lähinnä lähi-idästä ja afrikasta joten sinulle jää vielä vähintään miljoona paikkaa josta valita se paras niin palkan kuin muidenkin kriteeriesi mukaan.
Opiskele rauhassa ja ilman kiirettä sillä tulevaisuutesi näyttää erinomaisen valoisalta.
ps. Muista äänestää Halosta.
Tiedot ja luvut kerätty eri viestimistä joihin tiedot on toimittanut joukko virkamiehiä, puoluekannaltaan demareita.