Tarja on pärjännyt hyvin - CV

Jos Suomen tasavallan presidentin valtaoikeuksien karsiutuessa on presidentin tärkein työinstrumentti mielipidevaikuttaminen. Presidentin sana on painoarvoltaan suuri ja tämä näkyy konkreettisesti siten, että presidentin toimenkuvaan kuuluu muun muassa lakiesitysten hyväksyminen.
Mielipidetiedustelut osoittavat, että kansalaiset kokevat presidentin tärkeimmäksi tehtäväksi hyvinvointivaltion säilyttämisen ja sen kehityksen edistämisen. Koska presidentti on tärkeä mielipidevaikuttaja, antaa hän myös toiminnallaan esimerkkiä kansalleen. Presidentti näin ollen omaa henkilötasolla suurimman arvovallan koskien Suomen taloutta, sosiaalipolitiikkaa ja moraalikysymyksiä.

Istuva presidentti Tarja Halonen on herättänyt keskustelua välillä kyseenalaisella toiminnallansa, mutta mitä hänen taustallansa oikeastaan on? Kansa näkee hänet tuttuna ja turvallisena, mutta mitä kansa oikeastaan presidentistään tietää ja miten tieto vaikuttaa tulevan presidentin valintaan?

Tarja Halosen esiinnyttyä julkisuudessa vaalikampanjansa aikana muiden ehdokkaiden tapaan, on hänen kannatuksensa laskenut huomattavasti. Istuvan presidentin kannatus lokakuun lopulta marraskuun loppuun mennessä oli pudonnut noin kymmenen prosenttiyksikköä. Tämän kyselyn teki Suomen Gallup, jonka tuloksia uutistoimistot myös käyttävät. Mistä johtuu Halosen kannatuksen romahdus ja kuinka tiedon lisääntyminen Halosen taustoista ja toiminnasta on vaikuttanut hänen kannattajakuntaansa?

Seuraavassa otteita nykyisen presidentin, Tarja Halosen henkilöhistoriasta ja asioista, joista median on enemmän tai vähemmän vaiettava oman etunsa nimissä. Seuraava teksti on lähteistä referoitua ja analyysit ovat kirjoitettu niihin, sekä tutkimustuloksiin nojaten.


Otteita Tarjan historiasta

Tarja Halonen mukana vastustamassa EEC-vapaakauppasopimuksen laatimista.

Toimi Suomi DDR:n tunnustamiseksi –komitean toiminnassa varapuheenjohtajana 70-luvulla.

Tarja Halonen osallistui vanhan valtaukseen 1960 – luvun lopulla; Tässä oli kyse vasemmistoradikaalien pyrkimyksestä aiheuttaa Suomessa epäjärjestystä, jotta voitaisiin mahdollistaa vallankumous Suomen hallinnossa. Tämä itsessään on jo kyseenalainen tausta demokraattisen maan päämiehelle.

Lähihistorian toiminta

Tarja Halonen katsoi tärkeämmäksi tehtäväksi edustaa Suomea Chilen toverijuhlassa, sen sijaan, että olisi osallistunut suureen sotaveteraanien tapahtumaan Suomessa.

Edesmenneen katolisen kirkon päämiehen Paavi Johannes Paavali II:n hautajaisten suomalaisedustuksessa ei ollut läsnä presidentti Halonen, mutta muiden kristillisten sekä useiden islamilaisten valtioiden päämiehet kyllä.

Halonen ei ole ollut halukas julkistamaan nk. Tiitisen listaa tai Stasi - listaa, joiden julkistaminen kuuluisi kuitenkin avoimeen tiedonvälitykseen ja demokratian ylläpitämiseen. Tämä siksi, että kyseisillä listoilla on viitteitä, jotka horjuttaisivat nykyisen presidenttimme julkisuuskuvaa. Jos Halosen nimeä ei löytyisi listoilta, hänellä ei olisi mitään salattavaa ja voisi vastata kansan pyyntöön, ajaen listojen julkistamista. Kovimpaan ääneen listojen julkistamista on vaatinut Alpo Rusi, joka on Suomen suurlähettiläs.

Puolustusvoimiemme ylipäällikkö Tarja Halonen ei tunnista tavallisimpia sotilasarvoja ja haastateltaessa kertoi tämän olevan merkityksetöntä ylipäällikön toiminnalle. Presidentti Halonen kannattaa, että puolustusvoimien ylipäällikkyys säilytetään kuitenkin presidentin toimitehtävissä.

Moraalikysymykset

Tarja Halosen moraalisen suunnan näyttäminen on hieman kyseenalaista hänen ollessa yksinhuoltaja (erosi miehestään Anna Halosen ollessa 3 vuotias). Ryhtyessään presidentiksi Tarja Halonen solmi avoliiton oikeustieteen professorin, Pentti Arajärven kanssa.
Halonen on aktiivisesti puolustanut vähemmistöjen oikeuksia, mutta ei koskaan ilmaissut kantaansa ydinperheisiin ja isän roolin tärkeyteen lapsen kasvatuksessa. Sen sijaan Tarja Halonen ajaa lesbopareille ja yksinäisille naisille oikeutta hedelmöityshoitoon, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että miehen rooli isänä syrjäytetään. Tämä tosin samalla sotii vahvasti lukuisia varteenotettavia tutkimuksia vastaan; esimerkkinä Freudin tuoma kanta lapsen oidipaalivaiheen kehityksestä on tässä kohtaa oleellinen huomioonotettava. Lapsen oidipaalivaiheen terve kehittyminen vaatii molempia sukupuolia olevien vanhempien läsnäoloa ja jos tämä tulevaisuudessa ei ole mahdollista, voi suomalaisten nuorten mielenterveyden tila tulevaisuudessa olla heikommassa tilassa.
Tarja Halonen ilmaisi v. 2005 marraskuun alussa, että miehet eivät kykene lapsen kasvattamiseen läheskään yhtä hyvin kuin naiset. Huolestuttavan feministinen lausunto kertomansa mukaan tasa-arvoa kannattavalta presidentiltä.
Tarja Halonen on myös toiminut SETA ry:npuheenjohtajana (Seksuaalinen Tasavertaisuus ry - SETA:n toiminnan piiriin kuuluvat lesbot, homoseksuaalit, biseksuaalit, transvestiitit ja transsukupuoliset ihmiset.)
Halonen on toiminnastaan päätellen enemmän kiinnostunut globaalin köyhyyden ehkäisemisestä, kuin Suomen valtion omista köyhistä sekä työtä ja yrittäjyyttä koskevista ongelmista. Tässä hän sivuuttaa presidentin toimialueen, mutta ei pitäisi olla yllätys, sillä vielä vuosi takaperin Halonen ilmaisi olevansa kiinnostunut tehtävissä YK:ssa toisen presidenttikauden sijaan.

Tarja Halosen kannattajat jättävät uppoavan laivan

Tarja Halosen puoluetoveri, presidentti ja Nobel-ehdokas Martti Ahtisaari ei kannata Halosen jatkamista toiselle presidenttikaudelle.

Aktiivinen sosiaalidemokraatti, kirjailijakolumnisti Ruben Stiller ilmoitti julkisesti, että ei ole seuraavissa vaaleissa Halosen takan - sen sijaan hän toimii aktiivisesti Niinistön kannatusjoukossa.

40 vuotisen elämäntyön Lahden valtuustossa tehnyt Pentti E. Rantanen jätti myös sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän ja vaikuttaa nyt Sauli Niinistön tukijoukoissa.

Presidentti Halosen kannatus on laskenut reilun kymmenen prosenttiyksikköä vaalikilvan alkutaipaleella

Muuta

Miten edustava on puhevikainen presidentti maailmalla? Jokaiselle suomalaiselle on taatusti tuttu presidenttimme heikko englanninkielen taito, eikä ruotsikaan kiitettävään yllä.

Tarja Halonen vastustaa ääneen varallisuusveron poistoa, mutta kuitenkin allekirjoitti lain, jolla se poistettiin. Näin hän kyseenalaisti myös hallituksen sekä pääministeri Vanhasen kyvykkyyttä, joka ei ole presidentin ja hallituksen jatkuvan yhteistyön kannalta terve merkki.

Presidentti Halonen käytti miljoonia euroja Helsinki - prosessiin YK:n pääsihteerin viran toivossa, mutta tämän prosessin epäonnistuttua presidentti Halonen päätti pyrkiä yrittää vielä toiselle kaudelle.

Halosen johtamistaidot ovat kyseenalaistettu Suomen Kuvalehden teettämän tutkimuksen toimesta, jossa Halonen oli kolmesta kärkiehdokkaasta selvästi heikoimmin selvinnyt.

Tarja Halonen MTV3:n vaalitentissä kertoi Nokia – yhtymän olevan Kiinan suurin veronmaksaja – tämä kuitenkin huvitti häntä haastatellutta Nokian entistä toimitusjohtajaa Jorma Ollilaa, sillä tämä tieto ei pitänyt paikkaansa. Halonen itse syyttää tästä väärää informaatiota, jota oli saanut asiantuntijoiltansa. Tämä ei sattumoisin ollut ensimmäinen kerta kun presidentiltämme oli faktat hukassa.

Tarja Halonen ei suostunut pitämään MTV3:n järjestämää kriisipuhetta. Hän oli ehdokkaista ainoa, joka kieltäytyi. (Syy löytynee osin hänen raskasta kritiikkiä saaneista tsunami-katastrofi sekä 9/11 -kriisipuheista.)

A-Pisteen ohjelma Tarja Halosesta pistettiin ennen julkistamista jälkisensuurin alle, mitä ei kuitenkaan tehty Niinistöä tai Vanhasta koskeville jaksoille. Sensuroinnin suoritti Halosen ”Yksi meistä” -vaalikirjan kirjoittajan puoliso Riitta Pihlajamäki, joka toimii YLE:llä ohjelmajohtajana. Tämä on sosialistisen valtion piirre, ei demokratian.

Miten Tarja Halonen sitten saa kannatusta?

Vain harvoilla ihmisillä on resursseja tai mahdollisuuksia tutustua muihin presidenttiehdokkaisiin ja turvaudutaan "tuttuun ja turvalliseen".

Vasemmistolaiset aatteet ovat yksilön etujen puolella, mutta unohtaen kestävän kehityksen ja Suomen kansan kokonaisuudessa. Tämä on myös Tarja Halosen vaaliteeman avainasioita, vedota kansaan ja ”tarjota sirkushuveja” – ei varsinaisia ratkaisuita kehitykseen. Presidentti Halonen ottaa aktiivisesti kantaa köyhien maiden ongelmiin ja tarjoaa Suomen apua, vaikka Suomen realistiset resurssit tähän ei varsinaisesti aina riitäkään.

SAK:n ja SDP:n propagandakoneistot ajavat Halosen etuja pitämällä tietyt asiat istuvasta presidentistä pois mediasta ja korostamalla epäolennaisuuksia. Kyllä, propagandakoneistot toimivat vielä suomalaisessakin demokratiassa ja voivat hyvin. Tällaisiin verrattavia ovat mm. YLE ja SanomaWSOY:n viestintävälineet (Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Nelonen ja radion puolelta osin Sävelradio.)

Tarja Halosesta on pyritty luomaan ”tavallisen suomalaisen” kuva medioissa ja tässä on onnistuttu paremmin kuin hyvin. Sietämätön vallankäyttäjä, virkansa toimenkuvaan kyllästynyt ja elitistinen presidenttimme on nyt tavallisen suomalaisen silmissä vahva johtaja ja ”kiltti muumimamma”, joka pyrkii tukemaan yhteisön heikoimpia ja on vaaliteemansa mukaan "yksi meistä".
Edellä mainittujen mediatalojenkin tuoma hehkutus Tarja Halosen ensimmäisen kierroksen murskavoitosta osoittautuu kuplaksi, kun kannatus osoittaa laskua koko ajan. Halonen käytännössä tarvitsee toisen kierroksen, tai hän on "ikään kuin hävinnyt koko pelin", kuten emeritus-professori Martikkala asiasta kertoo. Halosen kannatusta koittaa vielä elvyttää hänen takanaan seisova propagandakoneisto, joka näkyy välillä hieman räikeästikin mediassa. (Nelosen ja Hesarin uutisointi omasta presidenttikeskustelustaan.)
Kysyn sinulta arvon äänioikeutettu kansalainen, millä perusteella sinä Suomen kansan presidentin valitset – faktojen vai median luomien mielikuvien?