Esko Valtaoja - Avoin Tie:
[quote]Mitä tapahtuu kun ennustettua maailmanloppua ei tulekaan. Tuomiopäivän odotus on voinut hallita uskovan elämää. Hän on ehkä jättänyt työnsä, hylännyt perheensä, myynyt kaiken omaisuutensa, jättänyt pellot kyntämättä, lahjoittanut kaikki rahansa kultin ja profeetan käyttöön, elänyt ankaraa kuria ja puhdistautumisrituaaleja noudattaen ja totellen pienempiäkin määräyksiä. Kuukaudesta toiseen hän on jakanut lentolehtisiä kadunkulmassa, sietänyt entisten ystäviensä naurua ja pilkkaa, antanut koko sielunsa ja ruumiinsa kultille siinä varmassa tiedossa että tuomiopäivä ja sitä seuraava palkkio odottavat häntä lähitulevaisuudessa. Sitten profetointu päivä ja hetki tulee ja menee. Pommit eivät putoa, maapallon navat eivät keikahda, komeetta ei törmää, Kalifornia ei suistu aaltoihin eikä Jeesus tule pilvistä[/quote]
[quote]Sosiologit puhuvat kognitiivisesta dissonanssista: mitä tapahtuu ihmiselle, kun vastustamaton voima kohtaa liikkumattoman esteen? Usko kultin sanomaan ja ennustuksiin on ollut vastustamaton voima, kenties uskovan koko elämän keskipiste ja olemassaolon oikeutus. Mutta nyt kaiken voittava usko on kohdannut ylipääsemättömän esteen: tuomiopäiväää ei tullut, vaikka sen piti tulla. Kognitiivinen dissonanssi, ylitsepääsemätön ristiriita: ihmisen syvimmät uskomukset törmäävät päivittäin todellisuuden kanssa. Tavalliset uskonnot ja uskomusjärjestelmät jättävät niin paljon pelivaraa, että uskova voi keksiä pakotien, selityksen sille miksi jumalaton menestyy, kommunismi on toimiva idea tai homeapatia ei tepsinytkään juuri tähän tautiin.[/quote]
[quote]Klassisessa tutkielmassaan "When Prophecy Falls" Festinger esitti yllättävän vastauksen. Tutkittuaan historiallisia ja moderneja tuomiopäivän kultteja hän päätyi paradoksaaliseen lopputulokseen. Vaikka uskolta on pudonnut pohja pois, ihminen jatkaa uskomistaan. Mikään selitysyritys ei voi täysin poistaa ristiriitaa uskon ja tiedon välillä, mutta on olemassa keino lieventää dissonanssia: "Jos yhä useampi ja useampi ihminen saadaan tunnustamaan, että uskomusjärjestelmä on totta, niin silloin sen selvästikin pitää kaikesta huolimatta olla totta." Toisin sanoen, profeetan epäonnistumisesta seuraakin päinvastaista kuin olisi voinut luulla: uskovat intoutuvat entistäkin aktiivisempaan käännytystyöhön.[/quote]
[quote]Maailmanlopun kulttien opetus kannattaa pitää mielessä aina kun käydään dialogia luulon ja tiedon välillä. Tietävä on sitoutunut pelin sääntöihin ja niihin kortteihin, joita hänellä on kädessään; uskova - mihin ikinä hän sitten uskookin - voi tiukan paikan tullen ilmoittaa, että nyt pelataankin paskahousua pokerin sijaan. Kyseessä ei ole älyllinen epärehellisyys eikä petkutusyritys, vaan jotain käsittämätöntä mutta silti syvältä inhimillisestä perusluonnosta kumpuavaa. Tietävä voi tuntea epäluuloa, hämmennystä tai raivoa, mutta jollain tavalla hänen on tultava toimeen niiden kanssa, jotka luulevat tietävänsä. [/quote]
[quote]Mitä tapahtuu kun ennustettua maailmanloppua ei tulekaan. Tuomiopäivän odotus on voinut hallita uskovan elämää. Hän on ehkä jättänyt työnsä, hylännyt perheensä, myynyt kaiken omaisuutensa, jättänyt pellot kyntämättä, lahjoittanut kaikki rahansa kultin ja profeetan käyttöön, elänyt ankaraa kuria ja puhdistautumisrituaaleja noudattaen ja totellen pienempiäkin määräyksiä. Kuukaudesta toiseen hän on jakanut lentolehtisiä kadunkulmassa, sietänyt entisten ystäviensä naurua ja pilkkaa, antanut koko sielunsa ja ruumiinsa kultille siinä varmassa tiedossa että tuomiopäivä ja sitä seuraava palkkio odottavat häntä lähitulevaisuudessa. Sitten profetointu päivä ja hetki tulee ja menee. Pommit eivät putoa, maapallon navat eivät keikahda, komeetta ei törmää, Kalifornia ei suistu aaltoihin eikä Jeesus tule pilvistä[/quote]
[quote]Sosiologit puhuvat kognitiivisesta dissonanssista: mitä tapahtuu ihmiselle, kun vastustamaton voima kohtaa liikkumattoman esteen? Usko kultin sanomaan ja ennustuksiin on ollut vastustamaton voima, kenties uskovan koko elämän keskipiste ja olemassaolon oikeutus. Mutta nyt kaiken voittava usko on kohdannut ylipääsemättömän esteen: tuomiopäiväää ei tullut, vaikka sen piti tulla. Kognitiivinen dissonanssi, ylitsepääsemätön ristiriita: ihmisen syvimmät uskomukset törmäävät päivittäin todellisuuden kanssa. Tavalliset uskonnot ja uskomusjärjestelmät jättävät niin paljon pelivaraa, että uskova voi keksiä pakotien, selityksen sille miksi jumalaton menestyy, kommunismi on toimiva idea tai homeapatia ei tepsinytkään juuri tähän tautiin.[/quote]
[quote]Klassisessa tutkielmassaan "When Prophecy Falls" Festinger esitti yllättävän vastauksen. Tutkittuaan historiallisia ja moderneja tuomiopäivän kultteja hän päätyi paradoksaaliseen lopputulokseen. Vaikka uskolta on pudonnut pohja pois, ihminen jatkaa uskomistaan. Mikään selitysyritys ei voi täysin poistaa ristiriitaa uskon ja tiedon välillä, mutta on olemassa keino lieventää dissonanssia: "Jos yhä useampi ja useampi ihminen saadaan tunnustamaan, että uskomusjärjestelmä on totta, niin silloin sen selvästikin pitää kaikesta huolimatta olla totta." Toisin sanoen, profeetan epäonnistumisesta seuraakin päinvastaista kuin olisi voinut luulla: uskovat intoutuvat entistäkin aktiivisempaan käännytystyöhön.[/quote]
[quote]Maailmanlopun kulttien opetus kannattaa pitää mielessä aina kun käydään dialogia luulon ja tiedon välillä. Tietävä on sitoutunut pelin sääntöihin ja niihin kortteihin, joita hänellä on kädessään; uskova - mihin ikinä hän sitten uskookin - voi tiukan paikan tullen ilmoittaa, että nyt pelataankin paskahousua pokerin sijaan. Kyseessä ei ole älyllinen epärehellisyys eikä petkutusyritys, vaan jotain käsittämätöntä mutta silti syvältä inhimillisestä perusluonnosta kumpuavaa. Tietävä voi tuntea epäluuloa, hämmennystä tai raivoa, mutta jollain tavalla hänen on tultava toimeen niiden kanssa, jotka luulevat tietävänsä. [/quote]
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.