On mahdotonta kannattaa miestä, joka veisi kansakunnan sivistyksen perustan, kirjastot, maksullisiksi, ja sitä kautta lopettaisi käytännössä niiden käytön.
Eikö hän juristina ymmärrä, etät toimenpide olisi ensinnäkin vastoin lakia (esim. tekijänoikeuslainsäädäntö).
Myös Niinistön talousasiantuntemus tulee kyseenalaiseksi: hän ei näy ymmärtäneen, ettei kirjastoon saada käyttömaksuilla tuloja. Kirjastoa vain lakataan käyttämästä, sillä suurimmat käyttäjäryhmät ovat varattomai lapsia, nuoria ja opiskelijoita. Puuttumatta nyt lainkaan siihe, mitä sivistykselliseen tasa-arvoon liittyviä seuraamuksia asiasta olisi.
Oli kaiken päälle paljastavaa Niinistön menettelytavoista että hän yritti kampanjan alussa kiistää koko tapahtuman vuodelta 1997.
Tarkistin Suomen Kirjastoseuran sivulta asiaa enemmän. Siellä toiminnanjohtaja Sinikka Sipilä selostaa, että tästä asiasta on tullut paljon kyselyita Kirjastoseuraan. Hän kertoo tapauksesta seuraavaa:
"Arkistoistamme löytyi tietoa silloisen valtionvarainministeri Sauli Niinistön lausumasta, jonka hän esitti radion ruotsinkielisessä Aktuellt -ohjelmassa 4.12.1997. Niinistö sanoi näin:"Välillä jää miettimään, että onko sitten niin, että ihminen, joka sairastaa, maksaa siitä jonkin verran, mutta lukeminen on maksuton palvelu. Enpä tiedä, mistä tuollainen rajanveto hakisi oikeutuksensa."
Suomen kirjastoseuran hallitus tyrmäsi ajatuksen kirjastopalvelujen maksullisuudesta tuoreeltaan 5.12.1997 silloisen puheenjohtajansa europarlamentaarikko Mirja Ryynäsen johdolla. Laaja kansalaiskeskustelu käynnistyi välittömästi ja jatkui kaksi kuukautta tiedotusvälineissä.
Kansalaisten viesti päättäjille oli selvä: kirjastopalvelut on pidettävä maksuttomina."
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/lehti/keskustel u?modeyksi=yksi&teksti_id=5623
Aivan kuten täällä on muisteltu, Niinistö oma-aloitteisesti asetti vastakkaain terveyspalvelut ja kirjastojen käyttömaksut. Hän ei ollut perehtynyt ehdotuksensa seuraamuksiin eikä muutoinkaan asiaan. Kuten tunnettua, hän itse pitää koulutusta ja sivistystä ennen kaikkea talouden välikappaleena ja tuloksen tekemisen välineenä.
Snellmanista alkaen on Suomessa ymmärretty, että koulutuksella, opiskelulla ja sivistyksellä on lisäksi merkitystä myös arvona sinänsä. Koulunkäynti, lukeminen ja osallisuus kaikesta siitä arvokkaasta perinnöstä, jonka ihmiskunta on luonut, kuuluu kaikille ihmisille.
Tämä on maksuttomien kirjastojen perustelu, josta Niinistöllä ei ollut tietoa. Ei silloin eikä nyt.
Eikö hän juristina ymmärrä, etät toimenpide olisi ensinnäkin vastoin lakia (esim. tekijänoikeuslainsäädäntö).
Myös Niinistön talousasiantuntemus tulee kyseenalaiseksi: hän ei näy ymmärtäneen, ettei kirjastoon saada käyttömaksuilla tuloja. Kirjastoa vain lakataan käyttämästä, sillä suurimmat käyttäjäryhmät ovat varattomai lapsia, nuoria ja opiskelijoita. Puuttumatta nyt lainkaan siihe, mitä sivistykselliseen tasa-arvoon liittyviä seuraamuksia asiasta olisi.
Oli kaiken päälle paljastavaa Niinistön menettelytavoista että hän yritti kampanjan alussa kiistää koko tapahtuman vuodelta 1997.
Tarkistin Suomen Kirjastoseuran sivulta asiaa enemmän. Siellä toiminnanjohtaja Sinikka Sipilä selostaa, että tästä asiasta on tullut paljon kyselyita Kirjastoseuraan. Hän kertoo tapauksesta seuraavaa:
"Arkistoistamme löytyi tietoa silloisen valtionvarainministeri Sauli Niinistön lausumasta, jonka hän esitti radion ruotsinkielisessä Aktuellt -ohjelmassa 4.12.1997. Niinistö sanoi näin:"Välillä jää miettimään, että onko sitten niin, että ihminen, joka sairastaa, maksaa siitä jonkin verran, mutta lukeminen on maksuton palvelu. Enpä tiedä, mistä tuollainen rajanveto hakisi oikeutuksensa."
Suomen kirjastoseuran hallitus tyrmäsi ajatuksen kirjastopalvelujen maksullisuudesta tuoreeltaan 5.12.1997 silloisen puheenjohtajansa europarlamentaarikko Mirja Ryynäsen johdolla. Laaja kansalaiskeskustelu käynnistyi välittömästi ja jatkui kaksi kuukautta tiedotusvälineissä.
Kansalaisten viesti päättäjille oli selvä: kirjastopalvelut on pidettävä maksuttomina."
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/lehti/keskustel u?modeyksi=yksi&teksti_id=5623
Aivan kuten täällä on muisteltu, Niinistö oma-aloitteisesti asetti vastakkaain terveyspalvelut ja kirjastojen käyttömaksut. Hän ei ollut perehtynyt ehdotuksensa seuraamuksiin eikä muutoinkaan asiaan. Kuten tunnettua, hän itse pitää koulutusta ja sivistystä ennen kaikkea talouden välikappaleena ja tuloksen tekemisen välineenä.
Snellmanista alkaen on Suomessa ymmärretty, että koulutuksella, opiskelulla ja sivistyksellä on lisäksi merkitystä myös arvona sinänsä. Koulunkäynti, lukeminen ja osallisuus kaikesta siitä arvokkaasta perinnöstä, jonka ihmiskunta on luonut, kuuluu kaikille ihmisille.
Tämä on maksuttomien kirjastojen perustelu, josta Niinistöllä ei ollut tietoa. Ei silloin eikä nyt.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eiköhän lähes jokainen ole sitä mieltä, että terveyspalvelut on PALJON TÄRKEÄMPI kuin kirjasto. Saulihan sanoi, että jos on valittava säästökohde, niin sitten kirjasto.
Ihminen, jonka mielestä mistään ei tarvitse säästää, olisi presidenttinä vastuuton. Jos mistään ei säästetä, hyvinvointiyhteiskunta romahtaa, ja silloin on PAKKO säästää tärkeistäkin palveluista. Tai kukaan ei ole maksamassa kirjastotätien palkkoja.
On maalla hallitus,on sovittu "raamit" minkä sisällä pidetään menot,yhteinen päätös ja siiretään rahaa toiseta taskusta toiseen.
Anderson kulttuuriministerinä piti kirjastojen puolta,teeveysmaksuista sosiaali ja terveysministeri,joita maksuja sitten korotettiin.Joilta rahaa pois ja jotkutvaan ei maksa mitään?Kireä rahapolitiikka ei hyväksy vapaamatkustajia."Rahaministeri",piti huolta valtion taloudesta,ettei karkaa talous käsistä.
Tämä on elämää ja päätöksiä pitää tehdä vaikka tekee kipeää.