lueskelin tuota Jokisen keskustelunavausotsikkolistaa. Aika haastava kysymys tämä esiin nostamani, ainakin minusta.
On niin monenlaista jaksamista ja jaksamisen tarvetta. On asioita joiden vatvomisen jaksamista pidetään jopa typeryytenä ja asioita joiden jaksamista pidetään itsestäänselvyytenä, asioina joita on vain kertakaikkiaan jaksettava.
Elänpä toivossa, että jaksaisitte kirjoitella tähän ajatuksianne jaksamisesta.
Jaksan odottaa mutta en jaksa patistaa tai painostaa...
Kirjoitan itsekin jotain omista jaksamisistani, kunhan herään ja jaksan.
On niin monenlaista jaksamista ja jaksamisen tarvetta. On asioita joiden vatvomisen jaksamista pidetään jopa typeryytenä ja asioita joiden jaksamista pidetään itsestäänselvyytenä, asioina joita on vain kertakaikkiaan jaksettava.
Elänpä toivossa, että jaksaisitte kirjoitella tähän ajatuksianne jaksamisesta.
Jaksan odottaa mutta en jaksa patistaa tai painostaa...
Kirjoitan itsekin jotain omista jaksamisistani, kunhan herään ja jaksan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
loppuun asti, halusivat tai eivät.
..liittyy mielestäni sellainen taakan tuntu.
Jos vaikkapa kysytään;kuinka jaksat, niin kysymyskin jo sisältää myötätuntoisen ajatuksen/arvion toisen jaksamisesta. Jaksaja* on joko puurtaja, suorittaja, tai olosuhteidensa uhri.Voi olla myöskin sairas, väsynyt,uupunut, tai masentunut.
Ilmaisut;en jaksa enempää,tai jaksan vielä ehkä tämän, kertovat taakan olevan jo liikaa.
Tuli tässä mieleeni yksi asiakas työskentely.
Nainen kertoi kuinka hän lapsena pelkäsi suuresti äitinsä jaksamisen puolesta.Äiti valitti kaiken aikaa,ettei hän jaksa enempää ja uhkaili lapsiaan ,että ellevät he ole kiltisti ,niin äiti kyllä tappaa itsensä. Lapsi ei voi käsittää onko aikuisen uhkailu totta,vai onko se vain manipuloimista.
Tälläisia jaksamisen manipuloijia löytyy kaikkialta. Joku voi saada jopa kanssaeläjissään syyllisyyden aikaan valituksillaan.
Tarkastelee jaksamista miten päin vain,niin aina siihen liittyy jotain epämielyttävää.
Näen jaksajan olevan tietynlainen martyyri.
On aina kääntöpuolensa, tai melkein aina. Tärkeetä ja mielekästä jaksamista jaksaa jatkaa. Olosuhteiden pakosta jaksamiseen pitäisi ottaa virtaa muilta jaksamisilta. Vähemmän tärkeen jaksamisen lopettamisella on hintansa, koska jaksamisen aloittamiseen on jaksettu jotain aikanaan panostaa. Turha, mitenkään palkitsematon jaksaminen on typeryyttä. Turhauttava, mutta velvollisuudentuntoinen jaksaminen rassaa.
Henkilökohtaisesti pidän yleensä kysymyksestä - Miksi. Siihen kun jaksaa itselleen vastata rehellisesti jaksaa vaikka mitä.
kanssa samoilla linjoilla.
Tuo MIKSI on todella oleellinen asia jaksamisessa.
...sitä jaksaa vaeltaa siperian läpikin jos tietää että se kannattaa.
Voisiko sanoa, että jaksaminen korreloi motivaation määrään?
Ilman lepohetkiäkin ja keitaita ..hmm.. jaksamme paljon vähemmän.
Matikkamiehenä koltis... osaatko tehdä jaksamiselle matemaattisen kaavan ;))?
..olisi mukavaa laksea aina jaksamisindeksi ... erilaisille asioille :D
täytyy mennä fysioterapiaan ... sormet eivät ole viime aikoina oikein olleet synkronissa!
Olis tosi mielenkiintoinen, mutta pikkuisen liian haasteellinen ainakin oletusarvon asettaminen suhteen. "Matikkamiehenä" käytän mieluummin soveltavia käytännön päässälaskun alkeita, ainaskin ko aiheessa.
taas tilipäivä, se auttaa jaksamaan..ja onneksi on iso pino laskuja...:)