koulukiusaus

Ei siihen koulukiusaamiseen koskaan olla kunnolla puututtu. Olin myös kiusattu koska en halunnut kulkea iltaisin juopotellen ylä-asteikäisenä. Kuudennella luokalla oli jo selkeät jengit ja yläasteella tilanne sitten meni ihan kamalaksi.

Opettajat eivät puuttuneet vaikka huomasivat tilanteen. Silloinkaan kun menin itse heille asiasta puhumaan. (Sitä muuten kukaan lapsi ei tee ennen kuin viimeisessä hädässä!) Asiaa ei auttanut se, että kahden kiusaajani äidit olivat opettajina ja sanoivat vaan että "Koita kuule nyt vaan pärjätä!" Eli omia lapsiaan kyllä suojelivat. Lopulta vanhempani puuttuivat asiaan ja ottivat vanhempainillassa asian esille. Pahin terä katkesi, mutta toki myös jäin lopullisesti ulkopuolelle, koska vanhemmatkin olivat kotonaan lapsilleen asiasta kertoneet ja jotkut jopa kieltäneet sen jälkeen olemasta kanssani tekemisissä. Olivat niin loukkaantuneitä omiin tyttäriinsä kohdistuneesta aiheellisesta arvostelusta. Että kyllä ovat vanhemmatkin armottomia!

Kiusaaminen on vaikuttanut itsetuntoon ja rohkeuteen olla esillä. Muuten olen kyllä aina ollut vahvana heikomman puolella. Mutta itseäni en ole osannut puolustaa silloin pienenä.

Opettajat todella joskus jopa SALLIVAT kiusaamisen. Eräs opettaja sanoi minulle kerran, että "On se vaan niin, että luokalla on suosikkioppilaita ja sellaisia joita ei voi sietää. Kyllä niille selvästi käyttäytyy eri lailla ja sallii vähän kiusaamistakin. Sehän on ihan luonnollista, että ihmiskemiat ovat erilaisia. Myös opettaja näkee eri oppilaansa eri tavalla." PÖYRISTYTTÄVÄÄ! Onneksi lapseni ei mene koskaan ainakaan tämän naisen kouluun. Mutta näin uskomattomia opettajiakin on.

Minua ainakin kiusasi liikunnanopettaja yhteis-
työssä kiusaajaoppilaiden kanssa.

Vuosia kiusattuna kirjoitti:

Minua ainakin kiusasi liikunnanopettaja yhteis-
työssä kiusaajaoppilaiden kanssa.

pitäisi yrittää edes AUTTAA niitä,jotka ovat kiusattavina.
usein lapsi ei ehkä halua tuoda julki että häntä kiusataan juuri siksi,että se laittaa tietyn leiman otsaan. ja onko se olotila siitä helpompaa sitten?
Lapsia pitää kuunnella,niin luokassa opettajien kuin vanhempien.
oin itsekin koulukiusauksen uhri, minua jopa kiusattiin fyysísesti, ei mitään uhkailuja kun kiinni vaan. olen siis tyttö.. vaikka tyttöjen kerrotaan käyttävän enemmän henkistä väkivaltaa,se voi olla myös fyysistä.
kaksi vuotta oli yhtä helvettiä. kaksi vuotta. voitteko kuvitella millaiset arvet se jättää?
henkisesti olen kasvanut ihmisenä valtavasti.

kiusaajiakaan ei voi kuitenkaan ohittaa, myös heidät on luokanvalvojien huomattava luokasta. kuin siellä kotona vanhempien ja katsoa peiliin, mistähän se malli tulee?

asiat on nostettava pöydälle,teki se miten kipeää tahansa, tai olisipa kuka hyvänsä sitä mieltä että puhuminen ei auta.