Yhteenvetoa siitä, mitä näistä vaaleista jäi käteen:
- kumpi hyvänsä olisi voittanut, ei hän voisi todellakaan kutsua itseään koko kansan presidentiksi, koska tilanne meni näin tasan
- Halonen ja Niinistö pystyvät suhtautumaan toisiinsa sivistyneen kunnioittavasti, mutta heidän kannattajansa selvästikään eivät
- vaalikeskustelu on ensi kertaa sortunut amerikkalaistyyliseksi loanheitoksi
- Niinistö ei vedonnut keskustalaisiin; he jäivät kotiin tai äänestivät Halosta
- monilla on Halosesta erittäin yksipuolinen kuva; hän ei ole kommunisti, kuulu seksuaalivähemmistöihin, halua liittää Suomea Neuvostoliittoon tai välitä vain kehitysmaista; ihminen, jolla on näkemystä laajemmin kuin vain pienen Suomen asioista ei ole humanistihippi.
- Sauli tarjosi erinomaisen vastuksen, ja hänen ansiotaan on se, että näistä tuli kunnon vaalitaisto.
- Sauli onnistui hyvin tuomaan esille näkemyksiään asioista, joita Halonen ei ole juurikaan korostanut
- Saulin natokanta ymmärrettiin myönteisemmäksi kuin se onkaan, mikä kyllä heikensi hänen mahdollisuuksiaan
- Haloseen suhtautuvat vastustajat paljon tunneperäisemmin (ja lapsellisemmin) kuin Niinistön vastustajat Sauliin
- Niinistö onnistui erinomaisesti huijaamaan monet luulemaan, että Kokoomus olisi pienituloisten, opiskelijoiden ja työttömien asialla
- Saulin asiantuntemus ympäristöasioissa osoittautui nollaksi, siksi vihreiden äänet menivät muualle
- Halonen aloitti kampanjansa turhan vaisusti jostakin yläilmoista, mutta otti kyllä Niinistön kiinni kun huomattiin, että äijä kirii ja lujaa
- joidenkin suomalaisten tapa valita ehdokkaansa esim. pelkän ulkonäön perusteella uutisoitiin ulkomaillakin; tämä osaltaan vahvistaa monien käsitystä siitä että tulisi palata takaisin valitsijamiesmenettelyyn
- Halosen kannattajia eivät huhut ja epämääräiset väitteet horjuta; saihan hän ennakkoäänistä selkeän enemmistön; Niinistö siis keräsi enemmän mielipiteeltään kelluvia äänestäjiä
- Niinistö osoitti, että vaikka mikä mainostoimisto olisi takana, niin kyllä oma esiintyminen ja puheet ratkaisevat, eivät hienot grafiikat
- Halosen perinteisyys ja turvallisuus -tunnelma ratkaisi
Halosen aiemmalla kaudella ei mitään katastrofia ole tapahtunut, joten e sitä tapahdu seuraavallakaan. Jos et Halosesta pidä, voit lohduttautua ainakin sillä että samaa rataa jatketaan. Tämän kauden jälkeen vaihtuu valta väkisinkin, ehkä sitten on Saulin aika. Mielenkiinnolla hänen valtakauttaan kyllä seuraisin, vaikka Halosen kannattajiin kuulunkin.
- kumpi hyvänsä olisi voittanut, ei hän voisi todellakaan kutsua itseään koko kansan presidentiksi, koska tilanne meni näin tasan
- Halonen ja Niinistö pystyvät suhtautumaan toisiinsa sivistyneen kunnioittavasti, mutta heidän kannattajansa selvästikään eivät
- vaalikeskustelu on ensi kertaa sortunut amerikkalaistyyliseksi loanheitoksi
- Niinistö ei vedonnut keskustalaisiin; he jäivät kotiin tai äänestivät Halosta
- monilla on Halosesta erittäin yksipuolinen kuva; hän ei ole kommunisti, kuulu seksuaalivähemmistöihin, halua liittää Suomea Neuvostoliittoon tai välitä vain kehitysmaista; ihminen, jolla on näkemystä laajemmin kuin vain pienen Suomen asioista ei ole humanistihippi.
- Sauli tarjosi erinomaisen vastuksen, ja hänen ansiotaan on se, että näistä tuli kunnon vaalitaisto.
- Sauli onnistui hyvin tuomaan esille näkemyksiään asioista, joita Halonen ei ole juurikaan korostanut
- Saulin natokanta ymmärrettiin myönteisemmäksi kuin se onkaan, mikä kyllä heikensi hänen mahdollisuuksiaan
- Haloseen suhtautuvat vastustajat paljon tunneperäisemmin (ja lapsellisemmin) kuin Niinistön vastustajat Sauliin
- Niinistö onnistui erinomaisesti huijaamaan monet luulemaan, että Kokoomus olisi pienituloisten, opiskelijoiden ja työttömien asialla
- Saulin asiantuntemus ympäristöasioissa osoittautui nollaksi, siksi vihreiden äänet menivät muualle
- Halonen aloitti kampanjansa turhan vaisusti jostakin yläilmoista, mutta otti kyllä Niinistön kiinni kun huomattiin, että äijä kirii ja lujaa
- joidenkin suomalaisten tapa valita ehdokkaansa esim. pelkän ulkonäön perusteella uutisoitiin ulkomaillakin; tämä osaltaan vahvistaa monien käsitystä siitä että tulisi palata takaisin valitsijamiesmenettelyyn
- Halosen kannattajia eivät huhut ja epämääräiset väitteet horjuta; saihan hän ennakkoäänistä selkeän enemmistön; Niinistö siis keräsi enemmän mielipiteeltään kelluvia äänestäjiä
- Niinistö osoitti, että vaikka mikä mainostoimisto olisi takana, niin kyllä oma esiintyminen ja puheet ratkaisevat, eivät hienot grafiikat
- Halosen perinteisyys ja turvallisuus -tunnelma ratkaisi
Halosen aiemmalla kaudella ei mitään katastrofia ole tapahtunut, joten e sitä tapahdu seuraavallakaan. Jos et Halosesta pidä, voit lohduttautua ainakin sillä että samaa rataa jatketaan. Tämän kauden jälkeen vaihtuu valta väkisinkin, ehkä sitten on Saulin aika. Mielenkiinnolla hänen valtakauttaan kyllä seuraisin, vaikka Halosen kannattajiin kuulunkin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllä Saulin aika oli ja meni.Muistakaa tapaus Aho.
..tuntuu niin pahalta kun on vaihtoehtoja liikaa...eikö se herra olekkaan siellä nurkan takana kyttäämässä työläisiä jotka tekee rahaa sille, mutta jostain syystä hän aina palkkaa näitä piruparkoja riistettäväksi, joita vain sdp suojelee....kun ei tiedä niin tuntuu niin pimeeltä kaikki...Onneksi Halonen , tuttu ja vasemmistolainen oli vaihtoehtona....
Ennen oli vielä paremmin, ei ollut koskaan ketään vaihtoehtoina 25 -vuoden aikana....