Suomen armeija on isompi kuin kaikkien muiden pohjoismaiden yhteensä ja Euroopan suurimpia, vaikka Suomen väkiluku on eurooppalaisittain pieni, Onneksi nyt sentään aletaan pienentää. Samalla myös yleisen asevelvollisuuden tarpeellisuus vähenee.
Kaskeala: Armeijan vahvuus pienenee
26.01.2006 09:08
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2006/01/420951
Kaskealan mukaan 250 000 sotilaan sodan ajan vahvuus on kymmenen vuoden päästä riittävä. Nykyisin vahvuus on 350 000 sotilasta.
Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta saatetaan joutua pienentämään 250 000 sotilaaseen ensi vuosikymmenellä, arvioi puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala.
- Ei tarvitse olla suuri ennustaja, kun katsoo vanhenevan kaluston määrää. Nykyisillä hinnoilla ei ole varaa uusia kaikkea kalustoa ja joukot supistuvat automaattisesti, Kaskeala sanoo Ruotuväki-lehden haastattelussa.
Panssariprikaatien kalusto vanhenee. Vastaavasti jalkaväkiprikaatien materiaali ja osa ampumatarvikkeista tulevat elinkaarensa päähän.
Nykyisin sodan ajan vahvuus on 350 000 sotilasta. Kaskeala ei katso, että supistus olisi hallitsematon riski.
- Kyllä tuo 250 000 kymmenen vuoden päästä on varmasti ihan riittävästi. Se on silloin kaksi kertaa enemmän kuin asevoimien vahvuudet muilla Pohjoismailla yhteensä, Euroopan suurimpia armeijoita.
(MTV3-STT)
Kaskeala: Armeijan vahvuus pienenee
26.01.2006 09:08
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2006/01/420951
Kaskealan mukaan 250 000 sotilaan sodan ajan vahvuus on kymmenen vuoden päästä riittävä. Nykyisin vahvuus on 350 000 sotilasta.
Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta saatetaan joutua pienentämään 250 000 sotilaaseen ensi vuosikymmenellä, arvioi puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala.
- Ei tarvitse olla suuri ennustaja, kun katsoo vanhenevan kaluston määrää. Nykyisillä hinnoilla ei ole varaa uusia kaikkea kalustoa ja joukot supistuvat automaattisesti, Kaskeala sanoo Ruotuväki-lehden haastattelussa.
Panssariprikaatien kalusto vanhenee. Vastaavasti jalkaväkiprikaatien materiaali ja osa ampumatarvikkeista tulevat elinkaarensa päähän.
Nykyisin sodan ajan vahvuus on 350 000 sotilasta. Kaskeala ei katso, että supistus olisi hallitsematon riski.
- Kyllä tuo 250 000 kymmenen vuoden päästä on varmasti ihan riittävästi. Se on silloin kaksi kertaa enemmän kuin asevoimien vahvuudet muilla Pohjoismailla yhteensä, Euroopan suurimpia armeijoita.
(MTV3-STT)
Vastaukset 21
Vanhimmat
Näin Suomi pysyy aseellisesti vahvimpana pohjoismaana, mikä on hyvin tärkeää!!!
Suomen armeija huutaa "laukaus", "laukaus", "sarrrja".
Miksei sitä sitten käytetä missään, kun se on niin olevinaan vaikka mitä. Esimerkisi NATOn operaatioissa suomen armeija saisi hyvää käytännön kokemusta ja uskottavuutta.
Miksi Suomi-army on täällä omissa oloissaan kuin kusi sukassa.
Ketä me pelätään, kun meillä on niin suuri armeija?
Vittuako sitä ermeijaamihinkään käyttämään pitäisi ruveta. Parempi vaan niin kauan kun ei tarvii käyttää. Nikkisi kuvaa sinua aikas helkkarin hyvin. Keep it up.
että sitä käytetään.
Kaikkien Nato-jäsenyyttä toivovien kannattaa muistaa ettei ulkomaisiin Nato-operaatioihin osallistuminen välttämättä ole sama asia kuin nykyiset rauhanturvaoperaatiot.
Espanja "käytti" asevoimiaan Irakissa, tunnetuilla lopputuloksilla.
"Junapommi-iskuissa kuollut jo 190 ihmistä"
http://www.hs.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/1076152175045
http://www.kurdistanmedia.org/suomi/juttu.php?alue=uutiset&id=000457
"Terroristiverkosto al-Qaidan johtaja Osama bin Laden tarjoaa tulitaukoa Euroopalle, jos se noudattaa rauhanomaista politiikkaa muslimeja kohtaan, kertoo dubailainen al-Arabiya-tv-asema. "
"Hänen mukaansa Espanjassa 11. maaliskuuta tehdyt junapommi-iskut olivat seurausta Espanjan toimista Irakissa, Afganistanissa ja Palestiinassa."
Eli ehdotat, että lähdetään hyökkäämään noin niinkuin ajankuluksi? Minne? Sillä perusteella, että saataisiin armeijalle käyttöä? Melko amerikkalainen ajatusmalli.
"Eli ehdotat, että lähdetään hyökkäämään noin niinkuin ajankuluksi? Minne?"
Ruotsi. Nehan ei pysty puolustamaan kuin Tukholmaa joten otetaan Uppsalasta ylospain kaikki itselle.
Kumpi on todennakoisempaa:
1) Kuolla junassa Espanjassa pommin ansiosta
2) Kuolla Lontoossa bussissa pommin ansiosta
3) Kuolla auton alle Suomessa onnettomuudessa
Helppo laskea. Otatte onnettomuuksissa kuolleiden maaran ja jaatte vakiluvulla.
Esim. kohta 2: 60 kpl / 60 miljoonaa viimeisen 10 vuoden aikana.
Vastaus: 0.0001 %
Kohta kolme: 5000 kpl / 5 miljoonaa viimeisen 10 vuoden aikana.
Vastaus: 0.1%
Ero on 1000 kertainen.
Et siis edes pyri kiistämään sitä että Espanjan osallistuminen Irak-liittouman sotatoimiin vaikutti oman maan siviilien hengenmenetyksiin?
http://www.hs.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/1076152175045
"Loukkaantuneita on Espanjan sisäministeriön mukaan noin 1250"
"Espanjan pääkaupungissa Madridissa sattui torstaiaamuna sarja tuhoisia pommiräjähdyksiä, joissa on viranomaisten mukaan kuollut ainakin 190 ihmistä."
Mikä onkaan kuolleisuuden prosentuaalinen muutos sotatoimiin osallistumisen johdosta?
Prosenttilaskun kaavat:
http://myy.helia.fi/~vanvu/prosentti/muutoskehys.htm
(muutos/alkuperäinen arvo)x 100%
Alkuperäinen arvo lähenee nollaa...
===> muutos lähenee ääretöntä. Espanjassa siis sotaan osallistumisen johdosta kuolleisuuden kasvu lähenee ääretöntä?
Siinäpä sitä tyypillistä tilastoa:
valhe > emävalhe > tilasto ???
Parahin ksl-aliupseeri.
Ei silla muutoksella ole merkitysta kun pommeihin kuolleet eivat ole edes prosentin luokkaa liikenneonnettomuuksissa kuolleista.
Katso kokonaislukuja.
Jos yksi henkilo kuolee Suomessa Venajan raketti-iskussa, on muutos edelliseen vuoteen:
1/0 = aarettoman suuri.
Samaan aikaan 500 henkiloa kuolee auton alle. Pelkaan siis raketteja.
Tama on sinun laskutapasi ja paattelykykysi.
Miten olisi, peruskoulu loppuun ?
"Et siis edes pyri kiistämään sitä että Espanjan osallistuminen Irak-liittouman sotatoimiin vaikutti oman maan siviilien hengenmenetyksiin? "
En ole kiistanyt. Sekoitat varmaankin minut johonkin toiseen. En ole ekonomi enka DI enka whatever.
Mutta kertauksena: kuolonuhrien maara attentaateissa on niin pieni etta se on merkityksetonta muiden onnettomuuksien rinnalla.
Lasketaan uudestaan kun alkaa menna 10 000 kerralla.
Laske viela paljonko Lontoon vakiluku muuttui niissa viime vuoden pommi-iskuissa. Taalla on 16 miljoonaa ihmista kesaisin.
"kuolonuhrien maara attentaateissa on niin pieni etta se on merkityksetonta muiden onnettomuuksien rinnalla. "
Samaa mieltä olivat Espanjalaiset junapommi-iskun jälkeen: 1200 haavoittunutta ja vaivaiset parisataa kuollutta on niin mitätön määrä vaikka liikenteessä menehtyneiden määrään nähden että sillä ei ole mitään merkitystä...
Niinhän... ninn?
Jostain syystä asian asian todellisuudessa kokeneet eivät ajattele tavallasi. Samoin myös valtaosa muista Espanjalaisista. Lähinnä vastaava välinpitämätömyys ihmishengistä tulee mieleen entisen Neuvostoliiton ja Stalinin ajan historiasta...
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/sahkeet.asp?id=742481
"Moratinos sanoi CNN-uutiskanavan haastattelussa, että espanjalaissotilaiden kotiuttaminen Irakista ei merkitse luopumista terrorismin vastaisesta sodasta."
Eiköhän se 250.000 ole ihan riittäv. Huru-ukko prikaateja lähte vain pois. Suomen armeijahan käy kansainvälisissä sotaharjoituksissa aika useasti tulee kokemusta jne pikkuhiljaa natoon.
Omamielipide: 6-8 vahvaa prikaatia.tuki ja puollustus järjestelmineen. Ilmavoimat 150 konetta,pienet tehokkaa erikoisjoukot,iskukykyinen kevytlaivasto ja paikallispuolustus joukot päälle 250.00 miestä
Maailma muuttuu, kehitys kehittyy ja lihan arvo taistelukentällä vähenee koko ajan. Se 250 000 äijääkin on liian paljon, ei niille saada tämän maan varoilla sellaisia varusteita jotka olisivat kilpailukykyisiä edes Venäjän armeijan kanssa. Yksikin oikeasti iskukykyinen joukko on yleensä parempi ratkaisu kuin kymmenet- tai sadat tuhannet avuttomat sittiäiset.
Kun puhut yhdestä oikeasti iskukykyisestä joukosta tarkoitatko prikaatia?
Prikaatin miesvahvuus on suuruusluokkaa 5000 miestä. Tuosta määrästä taistelevia joukkoja olisi maksimissaan puolet. Huipputeknologiahan vaatii mm paljon huoltoa.
Vaikka tämänkokoisen joukon kalusto ja koulutus hiottaisiin huippuunsa, ei se yksin riitä koko valtakunnan puolustukseen.
Paljonko tekee 2500 taistelijaa jaettuna 300000 neliökilometriä? Vähänlaisesti.
On tietysti järkevää varautua kaikenlaisiin tilanteisiin ja nykyjärjestelmässä on jo olemassa näitä "keihäänkärkiä", eli paremminvarustettuja joukkoja.
Niiden lisäksi tarvitaan kuitenkin lisäjoukkoja. Rahoitussyistä näiden joukkojen kalusto on heikompaa. Heikomminkin varustettu joukko on kuitenkin aivan varmasti tyhjää parempi, varsinkin siinä mihin ne on tarkoitettu, puolustustaistelussa.
Mainitsemiasi avuttomia sittiäisjoukkoja en ole kyllä tavannut.
Luuletko muuten, että esimerkiksi kaikilla venäläisillä joukoilla on huippuvarusteet. Ei ole. Entäpä venäläisiä vastaan taistelevilla Tsetseeneillä?
Sodankäynti ei ole edelleenkään videopeliä eikä huipputeknologia ole ratkaisu ihan kaikkeen.
En tarkoita sinänsä mitään erityistä miesmäärää, vaan tehokkuutta; eli tässä mielessä "iskukykyinen joukko" olisi sellainen, joka kykenisi vastaamaan oman alansa (siis näitä joukkojahan tietysti pitäisi olla silti useampaa eri lajia, esim. ilmatorjunnat jne., mutta tajuat varmaan mitä ajan takaa) yksittäiseen hyökkäykseen tehokkaasti. Enemmän siis sellainen "lentävä sirkus" -tyylinen ratkaisu, kuin se, että on miestä joka mäessä tasaisesti.
"...jotka olisivat kilpailukykyisiä edes Venäjän armeijan kanssa." Huomaa sana "edes". Ymmärrän kyllä, että Venäjän armeija on nähnyt parempiakin päiviä, mutta täytyy ottaa huomioon myös se, että Venäjällä on olemassa huomattavat määrät sotateknologian kehittämiseen erikoistuneita tahoja, sekä sellaisia yhtiöitä ja tehtaita, jotka helposti voidaan värvätä kehitystyöhön. Uskon todellakin, että sellaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa Venäjällä olisi intressejä hyökätä Suomeen (joka on kumminkin ollut jo melkein 100 vuoden ajan itsenäinen ja alkaa maailmallakin olla jotain muuta kuin vain pohjoinen periferia, toisin kuin esim. Tshetshenia, jonka olemassaolosta olisi harva keskiverto länsimainen ihminen edes tietoinen ilman siellä käytävää sotaa), lähtisi tämä kehitystyö myös käyntiin rivakasti, ja silloin tämä (jo nyt kovaa vauhtia vanheneva) teknologia jota Suomella on, muuttuisi erittäin nopeasti käytännössä hyödyttömäksi. Tällaisessa tilanteessa suuri miesmäärä tarkoittaisi lähinnä vain suuria tappioita, kun vastustajan tekninen ylivoima tekisi käytännössä jokaisesta taistelutehtävästä "itsemurhatehtävän".
Huipputeknologia saattaa vaatia paljon huoltoa, ja olla kalliimpaa kuin pelkkä maastopuku, rynkky ja lusikka-haarukka, mutta se on nyt vaan "voi-voi", koska emme pysty edes kriisitilanteessa kääntämään kelloa 65 vuotta taaksepäin, vaan joudumme vastaamaan tämän päivän ongelmiin. Sodankäynti ei ole vielä videopeliä, mutta ei kannata työntää tässä suhteessa päätään puskaan; sota muuttuu koko ajan enemmän videopelin kaltaiseksi, ja sanoihan eräskin armeijan edustaja lentokoneesta aikoinaan että "kiva lelu, mutta ei tuolla mitään sotilaallista käyttöä ole...".
"Yksikin oikeasti iskukykyinen joukko on yleensä parempi ratkaisu kuin kymmenet- tai sadat tuhannet avuttomat sittiäiset. "
Noinhan kirjoitit aluksi. Hyvä, että vedit takaisin.
Tehokkuutta kehitetään jatkuvasti meilläkin, mutta pelkkä laatu ilman määrää ei kuitenkaan riitä.
Venäjän nykyistä "heikkoutta" ei pidä katsoa liian sinisilmäisesti. Kuten kirjoitit, se kykenee tarvittaessa uudistamaan ja tehostamaan asevoimansa nopeasti.
Sodankäynnin videopelimäisyydestä voi olla montaa mieltä. Menneisyyden haikailu on tosiaan turhaa, samoinkuin ylimaallinen luottamus tekniikan ylivoimaan.
Pohjoismaat ovat hyvä esimerkki, sillä noilla vahvuuksila tiedämme, ettei maanpuolustus enään onnistu. Ruotsi esimerkiksi puolustaa käytännössä enään Tukholman keskustaa. Ruotsin järjestelmä, jonka pohjalla oleva poliittinen päätös oli järkevä, on noilla vahvuuksilla käytännössä romahtamassa. Esittäisinkin kysymyksen puolustusvoimien supistusten jälkeenpuolustaa itäistä vai läntistä Helsinkiä?
"Esittäisinkin kysymyksen puolustusvoimien supistusten jälkeenpuolustaa itäistä vai läntistä Helsinkiä? "
Lantista. Idassa ei ole kuin proletaarit, narkkarit ja mustalaiset.
Hyva vaan etta on isoa armeija, tyottomia suurin osa jengista niin edes jotain tekemista.
Harmi vaan etta ne tyossakayvat saavat maksaa siita kun teinit runkkaa suihkussa.
Tänä päivänä suomalaisia 25 - 44 vuotiaita on 1,5 miljoonaa, kymmenen vuoden kuluttua tuon ikäisiä on alle miljoona. Eli reservi-ikäiset vähenevät samassa suhteessa kuin Kaskealan ehdottoma supistus on. Näin ollen sillä ei ole vaikutusta yleisen asevelvollisuuden tarpeeseen.
On myös luonnollista, ettei reservistä poistuville ikäluokille hankita uutta kalustoa.
Ei tässä mitään dramaattista ole tapahtumassa.