Totisesti tällä palstalla esiintyvä kristinuskon kritiikki johtuu vain ja ainoastaan siitä, että ateistit ovat ymmärtäneet Raamatun sanoman aivan väärin. Nyt, saatuani jumalallista ymmärrystä ja Hengen valoa, koen velvollisuudekseni puuttua kristillisyyden nimellä kulkevien eksytysten kavaliin oppeihin, jotka saavat petetyt ateistit halveksimaan Raamattua. Näitä kauhistavia ja Raamatun vastaisia opetuksia ovat mm. kuolleiden ylösnousemus ja kuolemanjälkeinen elämä, Jeesuksen kuolema ja kuolleistanouseminen sekä pidättäytyminen erinäisistä nautinnoista. Paneutukaamme pohtimaan näiden harhaoppien epäraamatullisuutta pyhäin kirjoitusten valossa.
Pyhä Raamattu opettaa kiistatta, että kaikilla ihmisillä on sama kohtalo:
"Kaikkea voi tapahtua kaikille. Sama kohtalo on vanhurskaalla ja jumalattomalla, hyvällä, puhtaalla ja saastaisella, uhraajalla ja uhraamattomalla; hyvän käy niinkuin syntisenkin, vannojan niinkuin valaa pelkäävänkin. Se on onnettomuus kaikessa, mitä tapahtuu auringon alla, että kaikilla on sama kohtalo, ja myös se, että ihmislasten sydän on täynnä pahaa ja että mielettömyys on heillä sydämessä heidän elinaikansa; ja senjälkeen - vainajien tykö!" (Saarn.9:2-3)
Ja haudasta tai tuonelasta ei kukaan nouse, sillä oppi kuolleiden ylösnousemuksesta on, paitsi järjenvastainen, myös Raamatulle täysin vieras käsite:
"tuonelaan vaipunut ei sieltä nouse" (Job 7:9)
"Kuolleet eivät virkoa eloon, vainajat eivät nouse" (Jes.26:14)
Apostoli Paavalillekin koko ajatus kuolleiden ylösnousemuksesta oli kertakaikkisen mieletön:
"Mutta joku ehkä kysyy: 'Millä tavoin kuolleet heräjävät, ja millaisessa ruumiissa he tulevat?' Sinä mieletön" (1Kor.15:35,36)
Siitä tosiasiasta, että kuolleet eivät nouse, Paavali päätteli loogisesti ja Pyhän Hengen opastamana, että oppi Kristuksen ylösnousemuksesta oli harhainen:
"Sillä jos kuolleita ei herätetä, ei Kristuskaan ole herätetty." (1Kor.15:16)
Itse asiassa koko ajatus Kristuksen ylösnousemuksesta kolmantena päivänä ristiinnaulitsemisen jälkeen on mahdoton, koska Pyhä Raamattu paljastaa, ettei meidän Herramme edes kuollut ristillä:
"hän myös kärsimisensä jälkeen moninaisten epäämättömien todistusten kautta osoitti elävänsä" (Apt.1:4)
"Ja lihansa päivinä hän väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden." (Hepr.5:7)
Mutta palatkaamme taas Paavalin opetuksiin:
"Jos kuolleet eivät heräjä, niin: 'syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme'." (1Kor.15:32)
Paavali kehotti kritittyjä ottamaan ilon irti joka päivästä; erityisesti hän kehoitti runsaaseen ruuan ja juoman nauttimiseen. Tässä pari huomionarvoista syöpöttelyä koskevaa neuvoa Raamatusta:
"syökää rasvaisia ruokia ja juokaa makeita juomia" (Neh.8:10)
"ryypätkäämme väkevätä; olkoon huomispäivä niinkuin tämäkin ylenpalttisen ihana." (Jes.56:12)
"syömään ruvettaessa kukin rientää ottamaan eteensä omat ruokansa, ja niin toinen on nälissään ja toinen juovuksissa" (1Kor.11:21)
Paavali oli sitä mieltä, ettei mässäilyssä ja juopottelussa ollut mitään tuomittavaa:
"Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta" (Kol.2:16)
Kuitenkin, jottei meininki vallan riistäytyisi käsistä, oli pieni toppuuttelukin paikallaan:
"Mutta jos te purette ja syötte toisianne, katsokaa, ettette toinen toistanne perin hävitä." (Gal.5:15)
Vuosisatojen ajan ihmisiä on aivopesty uskomaan kuoleman jälkeiseen elämään ja nuhdeltu muun muassa juoppoudesta. Ja totisesti on ollut kyse vain Raamatun sanojen karkeasta kieroon vääntämisestä, kuten olemme havainneet. Myöskin pappien syyttävät saarnat syntejä vastaan ovat olleet täysin aiheettomia ja tekopyhiä, sillä Pyhä Raamattu paljastaa, että apostoli Paavalikin oli kauhistuttava synnintekijä, räyhääjä, riistäjä ja kiero ihmisten mainipuloija:
"Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin." (1Tim.1:15)
"aion luottavaisesti uskaltaa käydä eräiden kimppuun" (2Kor.2:10)
"seurakuntia minä riistin" (2Kor.11:8)
"olen viekas ja olen kavaluudella kietonut teidät pauloihini!" (2Kor.12:16)
Kuitenkin paavali oli epäilemättä pyhä ja Jumalalle otollinen mies, sillä elämänsä ehtoopuolella hän sai pyhyytensä osoitukseksi ruumiiseensa ristiinnaulitsemisen jäljet, stigmat:
"minä kannan Jeesuksen arvet ruumiissani." (Gal.6:17)
Totisesti minä siis kehoitan teitä hylkäämään pakanalliset harhaopit sekä ateismin ja suhtautumaan kristinuskon sanomaan aivan uudella tavalla. Ja totisesti, totisesti, jos tämä teksti jotakuta loukkasi, niin pyydän anteeksi ja vetoan apostoli Paavalin pyhiin sanoihin:
"Onko minusta siis tullut teidän vihamiehenne sentähden, että minä puhun teille totuuden?" (Gal.4:16)
Aamen.
Pyhä Raamattu opettaa kiistatta, että kaikilla ihmisillä on sama kohtalo:
"Kaikkea voi tapahtua kaikille. Sama kohtalo on vanhurskaalla ja jumalattomalla, hyvällä, puhtaalla ja saastaisella, uhraajalla ja uhraamattomalla; hyvän käy niinkuin syntisenkin, vannojan niinkuin valaa pelkäävänkin. Se on onnettomuus kaikessa, mitä tapahtuu auringon alla, että kaikilla on sama kohtalo, ja myös se, että ihmislasten sydän on täynnä pahaa ja että mielettömyys on heillä sydämessä heidän elinaikansa; ja senjälkeen - vainajien tykö!" (Saarn.9:2-3)
Ja haudasta tai tuonelasta ei kukaan nouse, sillä oppi kuolleiden ylösnousemuksesta on, paitsi järjenvastainen, myös Raamatulle täysin vieras käsite:
"tuonelaan vaipunut ei sieltä nouse" (Job 7:9)
"Kuolleet eivät virkoa eloon, vainajat eivät nouse" (Jes.26:14)
Apostoli Paavalillekin koko ajatus kuolleiden ylösnousemuksesta oli kertakaikkisen mieletön:
"Mutta joku ehkä kysyy: 'Millä tavoin kuolleet heräjävät, ja millaisessa ruumiissa he tulevat?' Sinä mieletön" (1Kor.15:35,36)
Siitä tosiasiasta, että kuolleet eivät nouse, Paavali päätteli loogisesti ja Pyhän Hengen opastamana, että oppi Kristuksen ylösnousemuksesta oli harhainen:
"Sillä jos kuolleita ei herätetä, ei Kristuskaan ole herätetty." (1Kor.15:16)
Itse asiassa koko ajatus Kristuksen ylösnousemuksesta kolmantena päivänä ristiinnaulitsemisen jälkeen on mahdoton, koska Pyhä Raamattu paljastaa, ettei meidän Herramme edes kuollut ristillä:
"hän myös kärsimisensä jälkeen moninaisten epäämättömien todistusten kautta osoitti elävänsä" (Apt.1:4)
"Ja lihansa päivinä hän väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden." (Hepr.5:7)
Mutta palatkaamme taas Paavalin opetuksiin:
"Jos kuolleet eivät heräjä, niin: 'syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme'." (1Kor.15:32)
Paavali kehotti kritittyjä ottamaan ilon irti joka päivästä; erityisesti hän kehoitti runsaaseen ruuan ja juoman nauttimiseen. Tässä pari huomionarvoista syöpöttelyä koskevaa neuvoa Raamatusta:
"syökää rasvaisia ruokia ja juokaa makeita juomia" (Neh.8:10)
"ryypätkäämme väkevätä; olkoon huomispäivä niinkuin tämäkin ylenpalttisen ihana." (Jes.56:12)
"syömään ruvettaessa kukin rientää ottamaan eteensä omat ruokansa, ja niin toinen on nälissään ja toinen juovuksissa" (1Kor.11:21)
Paavali oli sitä mieltä, ettei mässäilyssä ja juopottelussa ollut mitään tuomittavaa:
"Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta" (Kol.2:16)
Kuitenkin, jottei meininki vallan riistäytyisi käsistä, oli pieni toppuuttelukin paikallaan:
"Mutta jos te purette ja syötte toisianne, katsokaa, ettette toinen toistanne perin hävitä." (Gal.5:15)
Vuosisatojen ajan ihmisiä on aivopesty uskomaan kuoleman jälkeiseen elämään ja nuhdeltu muun muassa juoppoudesta. Ja totisesti on ollut kyse vain Raamatun sanojen karkeasta kieroon vääntämisestä, kuten olemme havainneet. Myöskin pappien syyttävät saarnat syntejä vastaan ovat olleet täysin aiheettomia ja tekopyhiä, sillä Pyhä Raamattu paljastaa, että apostoli Paavalikin oli kauhistuttava synnintekijä, räyhääjä, riistäjä ja kiero ihmisten mainipuloija:
"Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin." (1Tim.1:15)
"aion luottavaisesti uskaltaa käydä eräiden kimppuun" (2Kor.2:10)
"seurakuntia minä riistin" (2Kor.11:8)
"olen viekas ja olen kavaluudella kietonut teidät pauloihini!" (2Kor.12:16)
Kuitenkin paavali oli epäilemättä pyhä ja Jumalalle otollinen mies, sillä elämänsä ehtoopuolella hän sai pyhyytensä osoitukseksi ruumiiseensa ristiinnaulitsemisen jäljet, stigmat:
"minä kannan Jeesuksen arvet ruumiissani." (Gal.6:17)
Totisesti minä siis kehoitan teitä hylkäämään pakanalliset harhaopit sekä ateismin ja suhtautumaan kristinuskon sanomaan aivan uudella tavalla. Ja totisesti, totisesti, jos tämä teksti jotakuta loukkasi, niin pyydän anteeksi ja vetoan apostoli Paavalin pyhiin sanoihin:
"Onko minusta siis tullut teidän vihamiehenne sentähden, että minä puhun teille totuuden?" (Gal.4:16)
Aamen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oli tuossa paljon ihan oikeaa asiaakin kevennyksen seassa.
kaikki oli täyttä asiaa, sillä se oli suoraan Raamatusta. :)
Sehän soppii :) Kippis. Minäpä keskityn kristillisyyden tähän puoleen. Kiitos kun näytit toisenlaisen tien taivaaseen.