Mistä johtuu se,että kun ajetaan kahta samaan suuntaan menevää kaistaa tai motarilla niin,kun lähestyy kauempaa näkyy tyhjää tai viisi autoa peräkkäin 5-10:n metrin välein riippumatta nopeudesta,mutta jos joku huomaa lähestyjän niin yksi rinnalle ajamaan samalla nopeudella,eikä mihinkään.
Toinen tuttu näky on,että kaksi autoa rinnakkain samaa nopeutta ja taas on tie tukossa.
Onko yleensä edes teoriassa mahdollista,että kaksi samaa nopeutta ajavaa ajaisivat peräkkäin ja mielellään vielä turvallisella etäisyydellä toisistaan.Myöskin yleinen rinnakkain ajo ihmetyttää luulisi sen olevan helppoa esimerkiksi ohituksen jälkeen vaan palata samalle kaistalle,jos ei ohitustarvetta niin sitten mennään peräkkäin ja kaikki hyvin ja tyytyväisiä riittää.
Toinen tuttu näky on,että kaksi autoa rinnakkain samaa nopeutta ja taas on tie tukossa.
Onko yleensä edes teoriassa mahdollista,että kaksi samaa nopeutta ajavaa ajaisivat peräkkäin ja mielellään vielä turvallisella etäisyydellä toisistaan.Myöskin yleinen rinnakkain ajo ihmetyttää luulisi sen olevan helppoa esimerkiksi ohituksen jälkeen vaan palata samalle kaistalle,jos ei ohitustarvetta niin sitten mennään peräkkäin ja kaikki hyvin ja tyytyväisiä riittää.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuo sun kirjoitus on aivan siansaksaa.
Jos nopeusrajoitus on 100km/h, ja edessäni joku ajaa 96km/h, niin lähden ohittamaan. Aina. Etenkin jos takaa joku on tulossa ylinopeutta :-)
Ehkä kaaharin silmissä näytämme etenevän samaa vauhtia, mutta ravaapa paljonko tämä 4km/h tekee sadalla kilometrillä? Kaksi ja puoli minuuttia. Siksi en jää taakse odottamaan :-)
Mä ajan silloin vaarallisen lähellä takapuskuriasi ja vaarannan elämäsi. Yli kaksitonninen maasturi on ruma näky taustapeilissä kun välimatkaa on kymmeniä senttejä:)
Siinähän "opetat"...
sitä lyhyempi m..kku ja sitä parempi opetus hilpeille kaahareille kun ajelen sallittua nopeutta motarilla vasemmalla kaistalla 4-akselisellani Volvollani, jossa lavan pääty on sopivasti leikkuukorkeudella. Siinä kunnon jarrutus lava-autollani vie maasturin katon ja saattaa naarmuttaa vähän sen hilpeätä kuskiakin. Näitä hilpeitähän tuntuu sikiävän jonkun neitseellisen kemiallisen ilmansaasteiden-automainoksien-alemmuudenarvon sekoituksena. Liikennejärkihän ei ole näköjään tähän sekoitukseen sisältynyt. Eikä sekoitus koske pelkästään pulleiden "maastureiden" ratinvääntäjiä. Luulen että mun 17 tonniseni hilpeän takana muutamien kymmensenttisten päässä olisi melko pelottava.
Mistä johtuu se,että kun ajetaan kahta samaan suuntaan menevää kaistaa tai motarilla niin,kun lähestyy kauempaa näkyy tyhjää tai viisi autoa peräkkäin 5-10:n metrin välein riippumatta nopeudesta,mutta jos joku huomaa lähestyjän niin yksi rinnalle ajamaan samalla nopeudella,eikä mihinkään.
Toinen tuttu näky on,että kaksi autoa rinnakkain samaa nopeutta ja taas on tie tukossa.
Onko yleensä edes teoriassa mahdollista,että kaksi samaa nopeutta ajavaa ajaisivat peräkkäin ja mielellään vielä turvallisella etäisyydellä toisistaan.Myöskin yleinen rinnakkain ajo ihmetyttää luulisi sen olevan helppoa esimerkiksi ohituksen jälkeen vaan palata samalle kaistalle,jos ei ohitustarvetta niin sitten mennään peräkkäin ja kaikki hyvin ja tyytyväisiä riittää.
OSASIN!!!!! JEEE!!!!!
Selvishän se, kun ajatukset kulkee noin liikenteessä ei tarvitse enää ihmetellä mitään.
Ihan normaali suoritus. Ajan ~satasta (tod. nopeus) ja saavutan pikkuhiljaa kaukana edessä ollutta autoa ehkä jollain 5-10 km/h nopeuserolla. Vaihdan kaistaa, mutta ennen kuin kerkiän rinnalle ohitettava havahtuu, että ei perkele, joku aikoo mennä ohi / oho, olenkin ajanut vähän alle sallitus. Yllätys, yllätys, nopeus nousee juuri sopivasti omaani vastaavaksi ja jään junnaamaa ohitettavan takapuskurin tienoille.
Esimerkiksi täällä etelän sivistyksen kehdossa näkee vähän liiankin usein turhaa kaistan "tukkimista" sillä että ajetaan rinta rinnan. Yleensä toinen auto lähtee sen edellävan takaa ajamaan ikään kuin ohi mutta sitten stoppaa siihen rinnalle.
Ohjeena, ajakaa sitä kaistaa missä enemmistö ajaa ellei itsekkin aio ohitella ja jatetään toinen kaista vapaaksi kiireisille, näinhän se aika usein onkin ja meneekin.