Miksi ydinvoimalla tuotettu sähkö on halpaa nimenomaan Suomessa?
Katsotaanpa ensin Englannin tapausta, jossa viimeinen vaihe oli, että hallitus tarjosi voimalayhtiölle 800Me:n (800 miljoonaa euroa!) ihan vaan hätäapuna yhtiön konkurssiuhkan poistamiseksi:
Sähkön hinta sen kun laskee Britanniassa
Sähkön hinta on laskenut 40 prosenttia neljän viime vuoden aikana Britanniassa. Syynä on kilpailun täydellinen vapauttaminen.
Sähkön kulutus kasvaa 1-1,5 prosenttia vuodessa.
Energiamarkkinoiden häviäjiin kuuluu Britannian suurin ydinvoimayhtiö British Energy.
British Energy on noteerattu Lontoon pörssissä. Yhtiö teki viime vuonna 833 miljoonan euron tappion.
British Energy tuottaa viidenneksen Britannian käyttämästä energiasta.
Yhtiöllä on kahdeksan ydinvoimalaa ympäri maata. Yksi näistä on juuri suljettu teknisten ongelmien takia.
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020907TA5
jatkoa:
Britannian ydinvoimayhtiö kaatumassa vararikkoon
HS talous-arkisto 7.9.2002
Britannian ydinvoimayhtiö kaatumassa vararikkoon
Hallitus haluton auttamaan tappiollista pörssiyhtiötä
LONTOO. Britannian suurin ydinvoimayhtiö British Energy ilmoitti perjantaina ajautuvansa vararikkoon, jos se ei saa välittömästi taloudellista tukea. Avunpyyntö suunnattiin Britannian hallitukselle.
Hätähuuto ei saavuttanut ainakaan välitöntä vastakaikua. Britannian hallituksen uskotaan olevan haluton kaatamaan rahaa jättitappiota tekevän energiayhtiön kassaan.
Aivan oman onnensa nojaan British Energyä ei voi kuitenkaan jättää. Yhtiö tuottaa viidenneksen Britanniassa kulutettavasta energiasta. Jos energiayhtiö kaatuu, maahan iskee sähköpula.
British Energyn pelastamiseksi mietitään nyt vaihtoehtoisia keinoja. Yksi niistä olisi energiayhtiön veroluonteisten maksujen alentaminen tai poistaminen.
Britannian vihreä liike tyrmäsi eilen ajatuksen ydinvoimayhtiön tukemisesta.
"British Energy on osoittautunut kalliiksi ja epäluotettavaksi energiantarjoajaksi", Maan ystävät -ympäristöjärjestön pääjohtaja Kevin Dunion ilmoitti tiedotusvälineille.
Maan ystävät ja Greenpeace paheksuivat veronmaksajien rahojen upottamista tappiolliseen ydinvoimayhtiöön. Järjestöt kehottivat etsimään vaihtoehtoisia energiamuotoja.
Raskaasti velkaantunut British Energy ei ole pysynyt mukana energiayhtiöiden viime vuosina kiihtyneessä kilpailussa. Osasyy tähän on yhtiön asiakasrakenne.
British Energy myy energiaa toisille yhtiöille, ei loppukuluttajille. Tukkuhinnat ovat laskeneet kuluttajahintoja rajummin, joten British Energy on kärsinyt hinnanlaskusta tärkeimpiä kilpailijoitaan enemmän.
British Energyllä on ollut ongelmia myös voimaloittensa kanssa. Yhtiö onkin tavoitellut hoidettavakseen valtio-omisteisen BNFL-ydinvoimayhtiön kuutta reaktoria.
Kaikki paitsi yksi Britannian ydinvoimaloista on määrä sulkea vuoteen 2023 mennessä. Ongelmana on, millä tyydyttää kasvava energiankysyntä, jos voimalat suljetaan.
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020907TA6
Kuka omistaa nykyiset ydinvoimalat? Olen kuullut että pääasiassa teollisuus, siis käyttäjä. voisiko se pitää hintaa tahallisesti alhaalla, kilpailun vuoksi, ja maksaa itse vain omakustannushinnan, unohtaen mm. pääoman korot? jos näin on, kysymys on tukiaisesta, joka on verrattavissa tuulivoiman tukemiseen verovaroin.
Katsotaanpa ensin Englannin tapausta, jossa viimeinen vaihe oli, että hallitus tarjosi voimalayhtiölle 800Me:n (800 miljoonaa euroa!) ihan vaan hätäapuna yhtiön konkurssiuhkan poistamiseksi:
Sähkön hinta sen kun laskee Britanniassa
Sähkön hinta on laskenut 40 prosenttia neljän viime vuoden aikana Britanniassa. Syynä on kilpailun täydellinen vapauttaminen.
Sähkön kulutus kasvaa 1-1,5 prosenttia vuodessa.
Energiamarkkinoiden häviäjiin kuuluu Britannian suurin ydinvoimayhtiö British Energy.
British Energy on noteerattu Lontoon pörssissä. Yhtiö teki viime vuonna 833 miljoonan euron tappion.
British Energy tuottaa viidenneksen Britannian käyttämästä energiasta.
Yhtiöllä on kahdeksan ydinvoimalaa ympäri maata. Yksi näistä on juuri suljettu teknisten ongelmien takia.
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020907TA5
jatkoa:
Britannian ydinvoimayhtiö kaatumassa vararikkoon
HS talous-arkisto 7.9.2002
Britannian ydinvoimayhtiö kaatumassa vararikkoon
Hallitus haluton auttamaan tappiollista pörssiyhtiötä
LONTOO. Britannian suurin ydinvoimayhtiö British Energy ilmoitti perjantaina ajautuvansa vararikkoon, jos se ei saa välittömästi taloudellista tukea. Avunpyyntö suunnattiin Britannian hallitukselle.
Hätähuuto ei saavuttanut ainakaan välitöntä vastakaikua. Britannian hallituksen uskotaan olevan haluton kaatamaan rahaa jättitappiota tekevän energiayhtiön kassaan.
Aivan oman onnensa nojaan British Energyä ei voi kuitenkaan jättää. Yhtiö tuottaa viidenneksen Britanniassa kulutettavasta energiasta. Jos energiayhtiö kaatuu, maahan iskee sähköpula.
British Energyn pelastamiseksi mietitään nyt vaihtoehtoisia keinoja. Yksi niistä olisi energiayhtiön veroluonteisten maksujen alentaminen tai poistaminen.
Britannian vihreä liike tyrmäsi eilen ajatuksen ydinvoimayhtiön tukemisesta.
"British Energy on osoittautunut kalliiksi ja epäluotettavaksi energiantarjoajaksi", Maan ystävät -ympäristöjärjestön pääjohtaja Kevin Dunion ilmoitti tiedotusvälineille.
Maan ystävät ja Greenpeace paheksuivat veronmaksajien rahojen upottamista tappiolliseen ydinvoimayhtiöön. Järjestöt kehottivat etsimään vaihtoehtoisia energiamuotoja.
Raskaasti velkaantunut British Energy ei ole pysynyt mukana energiayhtiöiden viime vuosina kiihtyneessä kilpailussa. Osasyy tähän on yhtiön asiakasrakenne.
British Energy myy energiaa toisille yhtiöille, ei loppukuluttajille. Tukkuhinnat ovat laskeneet kuluttajahintoja rajummin, joten British Energy on kärsinyt hinnanlaskusta tärkeimpiä kilpailijoitaan enemmän.
British Energyllä on ollut ongelmia myös voimaloittensa kanssa. Yhtiö onkin tavoitellut hoidettavakseen valtio-omisteisen BNFL-ydinvoimayhtiön kuutta reaktoria.
Kaikki paitsi yksi Britannian ydinvoimaloista on määrä sulkea vuoteen 2023 mennessä. Ongelmana on, millä tyydyttää kasvava energiankysyntä, jos voimalat suljetaan.
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020907TA6
Kuka omistaa nykyiset ydinvoimalat? Olen kuullut että pääasiassa teollisuus, siis käyttäjä. voisiko se pitää hintaa tahallisesti alhaalla, kilpailun vuoksi, ja maksaa itse vain omakustannushinnan, unohtaen mm. pääoman korot? jos näin on, kysymys on tukiaisesta, joka on verrattavissa tuulivoiman tukemiseen verovaroin.
Vastaukset 75
Vanhimmat
Ydinvoimalla tuotetun sähkön hinta on suuresti riippuvainen laitoksen käyttökertoimesta. Jos laitokset käyvät n. 90 %:n käyttökertoimilla, pystytään tuottamaan sähköä halvalla. Suomessa on päästy huippuluokan käyttökertoimiin, ja se on hyvän kannattavuuden syy.
Viime aikoina on markkinoita häirinnyt vesivoiman dumppaus, mutta vesivoimaakin on rajallisesti, joten kulutuksen kasvaessa sähkön hintakin kohoaa terveelle tasolle.
vaatisi selvittää esim. voimalayhtiöiden liiketoiminnan järkevyys. sähkön hintahan on pieni suurkuluttajille, siis suomessa omistajille.
kerroin jo aiemmin käsitykseni, että japanissa tilanne on päinvastainen: sähkö yksikköhinta alenee kun kulutus pienenee. tämä motivoi kummasti sähköenergian säästöön.
syytät siis vesivoimaa sähkön alemyynnistä. ei kai ihan juuri päättyneen kesän aikana? eiköhän sielläkin tilanne ole se, että kun on mitä myydä, myytävä on, vaikka halvemmalla.
vai onko niin, että ydinvoima jähmeänä energialähteenä ei pysty kilpailemaan joustavimpien menetelmien kanssa kulutuksen vaihdellessa?
mutta ei sitä myydä kuluttajille alehinnalla.
Ydinsähkön halpuuteen vaikuttaa myös se, että Suomessa on ydinvoiman purku ym. kustannukset arvioitu alemmiksi kuin Britaniassa ja monessa muussa maassa.
Olisi mielenkiintoista saada selvitys miksi teollisuus saa sähkönsa suurinpiirtein 1/5 osa hintaan verrattuna tavalliseen kuluttajaan.
Maksavatko tavalliset kuluttajat myös teollisuuden sähkölaskua?
Suomessahan on EU:n halvin sähkö, ainakin teollisuudelle.
Muutenkin ihmetyttää tuo jatkuva narina tulevasta sähköpulasta.
Eräs vaahtosi jo kuudennesta ja seitsemännestä ydinvoimalasta, vaikka ei viidettäkään ole alettu rakentaa.
Perusteena on ollut myös teollisuuden kova halu luoda uusia työpaikkoja???
Olisi mukava tietää ketä varten niitä työpaikkoja sitten luodaan kun samalla arvioidaan Suomeen tulevan pulaa työvoimasta.
Tosiasia on, ettei Suomeen yksinkertaisesti tarvita enää montaa ydinvoimalaa, jos tarvittava sähköteho vaihtelee 5000-15000 MW:n välillä.
jos teollisuus maksaa sähköstä noin vähän, pienkuluttajat ilman muuta maksavat myös teollisuudelle. se ei ole veroa, vaan pakkomaksua.
mutta omistajathan saavat päättää tuotteen hinnoittelusta. onneksi on norppa- ja tuulisähkösysteemejä, joilla pienkuluttaja voi osoittaa mieltään.
halpaa sähköä on perusteltu mm. kilpailukyvyllä. väite on niin hevon kakkaa että sen esittäjääkin täytyy hävettää. nytkihän suuri osa yrityksistä halajaa pois maasta.
kilpailukyky ei vaadi halpaa energiaa, vaan osaamista. esimerkkinä kelpaa banaanivaltiot, joilla on ilmaista raaka-ainetta, jonka käsittelyyn ei paljon energiaa tarvita.
jos perustamme kilpailukykymme halpaan energiaan, meistä tulee banaanivaltioiden kaltainen kehitysmaa. epäilemättä on paljon ihmisiä, joilla ei ole mitään sitä vastaan.
" onneksi on norppa- ja tuulisähkösysteemejä, joilla pienkuluttaja voi osoittaa mieltään. "
Miten tuo käytännössä tapahtuu. Kuluttaja siis maksaa samasta sähköstä sähköyhtiölle tuplahinnan omasta lompakostaan halutessaan tuuli tai norppa sähköä???
Mitä luulet sähköyhtiön siitä ajattelevan, nauraa kakkasen naurun ja sillä siisti. Samaa sähköä samassa paketissa tuplahintaan ;DDDDD
Miksi ostaisin tuulisähköä?
Tuulivoima on ympäristöystävällisimpiä tapoja tuottaa sähköä, varsinkin uusien voimalaitosten joukossa. Kun ostat tuulisähköä, rahasi menevät varmuudella haluamasi tuotantomuodon hyväksi. Sähkömarkkinoiden vapauduttua Sinulla, kuluttajalla on valta valita, miten sähköä tuotetaan. Mitä enemmän tuulisähköä ostetaan, sitä enemmän sitä myös rakennetaan. Näin olet mukana muuttamassa energiantuotantoa kestävämmälle pohjalle.
jos olet kiinnostunut, klikkaa
http://www.tuulivoimayhdistys.fi/index_fi.htm
myös kaikenlaisiin menninkäisiin, peikkoihin ja hyviinhaltijattariin, Kaivonkatsojiin, sähköallergiaan, maasäteilyyn, politikkojen rehellisyyteen, pankkien reiluuteen, vakutusyhtiöiden myötämielisyyteen, anteliaisiin kauppiasiin jne.
Rakennetaanhan sitä "tuulivoimaa" mutta samaa sähköä se on jotasieltä töpselistä sinulle tulee kun mitä kaikille muillekkin.
Tämä keskusteluhan käytiin joku viikko sitten. En lähde mukaan juttuun, ei tilanne ole tällä välin mihinkään muuttunut.
Talossani ja mökissäni on sähkölämmitys. Kahden lapseni saldorajoitetut kännykkälaskut ovat kuitenkin vuodessa aika lailla suuremmat kuin sähkölaskut. Kummassa on hinnoittelu pielessä?
Järki käteen, kyllä se on yleisesti tiedossa!
Nyt tehtiin vaalibudjetti, muistakaa se.
Ei silti, kyllä minä ottaisin sähköni mieluusti ilmaiseksikin, mutta kohtuus kaikessa!
olisit näköjään voinut antaa omakotiasujan näkökulman. oletan, että nautit ns. yösähkön eduista. Jos niin on, onnittelen ihan vilpittömästi.
pysy nyt kuitenkin sen verran linjalla mukana, ettei täällä ihan huuhaata jutella :)
Kyllä sähkö on aika halpaa. Mökillekin taisi jäädä täydet lämmöt päälle, mutta eihän se maksa viikossa kuin parin olutpullon verran. Onpahan sitten odottelemassa lämmin mökki.
linkin takaa tekstiä, joten kopioin osan sivuilta:
Mistä tiedän, että pistorasiasta tulee tuulisähköä?
Pistorasiaan tuleva sähkö tulee edelleen fysiikan lakien mukaan lähimmästä voimalasta, olipa se tuulivoimala tai jokin muu. Jokainen tuulisähköllä tuotettu kilowattitunti korvaa muuta, saastuttavaa sähköntuotantoa, Suomessa etupäässä kivihiilen avulla tuotettua sähköä. Sähköä ei voi varastoida, joten silloin, kun tuulivoiman tuotanto alittaa tuulisähkön kulutuksen, voidaan vaadittu sähkö tuottaa säätövoimalla eli Suomessa vesivoimaloilla.
Se, mistä voit olla varma ostaessasi tuulisähköä, on että joka sähköenergiastasi maksama markka menee takuuvarmasti ympäristöystävällisen tuotannon hyväksi. Siirtomaksu, joka on riippumaton siitä, millä energiaa tuotetaan, menee edelleen oman alueesi sähkönjakeluyhtiölle l. sähkölaitokselle.
Mitä tuulisähkö maksaa?
Tuulisähkö maksaa pienkuluttajalle, jolla ei ole sähkölämmitystä, hieman enemmän kuin tavallinen sekasähkö eli sähköenergia on n. 5-10 p/kWh kalliimpaa. Siirtomaksu on sama, joten esim. kerrostalokaksiossa asuvalle, kahden henkilön taloudelle, joka kuluttaa n. 2000 kWh vuodessa ja jonka sähkölaskun loppusumma on kokonaisuudessaan 800-1000 mk/vuosi, lisähinta tuulivoimasta on n. 100-200 mk vuodessa. Tämä on vain keskimääräinen hinta-arvio, sillä sähkön energiahinta vaihtelee voimakkaasti alueittain. Omakotitalossa, jossa ei ole sähkölämmitystä, ero on hiukan suurempi. Tietoa tuulisähkön hinnasta löydät parhaiten Vaihda Virtaa sivuilta http://www.vaihdavirtaa.net.
Tarkat tiedot sähkön hinnoittelusta eri sähkölaitoksilla saat Sähkömarkkinakeskuksen sivuilta.
Tuo 200mk/vuosi voisi olla n. 3e/kk. ei lainkaan paha hinta hyvän asian puolesta. Osa siitä tulee aikanaan takaisin valtion tuen tarpeen vähenemisenä. Puhtaasta ilmasta, joka on ympäristöystävällisen ja turvallisen energiamuodon ansiota, kannattaa kyllä tuon verran maksaa. eritoten tulevat sukupolvet tulevat antamaan pienille uhrauksillemme suuren arvon.
Mitä noihin kysymyksiisi tulee, niille löytynee parempia foorumeita. tee ehdotus.
uskohan vie vaikka läpi harmaankiven. Onneks olkoon!
Eipä tuohon juuri muuta voi sanoa kuin, että jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi. Kyllä ne tuli luettua pikaisesti.
ainakin hetken päästä mökille tulon jälkeen.
paikoissa, joihin sähkölinjaa ei tule, taitaa tuulivoima olla jo edullisin ratkaisu mukavuuksien hankkimiseksi. valitettavasti sekin on mökin sijaintipaikasta riippuvainen, eli seuraavaksi tullsi aurinkoenergia. kesällä sitä kyllä riittää suomessakin pikku mukavuuksiin.
olen nähnyt sellaisia aurinkokeittimiä (en tiedä oikeaa termiä). musta pömpeli pihalla, jossa oleva vesi on auringon kuumentama. oli sen verran kuumaa pesuvedeksi, että piti vähän lisätä kylmää vettä.
Esimerkki ympäristöä säästävästä ja ilmaisesta energiasta siinäkin.
tuolla saaressa suomenlahdella on aurinkopaneleita joista otetaan käyttösähkö kaikilla paikallisilla talouksilla yhtä lukuunottamatta, joka hankkinee sellaisen laitteiston ehkä vielä tänävuonna, ensikesäksi kuitenkin. Iäkäämät noista ovat kohta jo parikymmen vuotta palveleet moitteetta. Lämmin vesi kerääjiä sensijaan ei siellä ainakaan vielä ole.
Minä esilämmitän vettä auringon lämmöllä ihan tavallisessa saavissa. Yllättävän tehokasta muuten. Tarjosin niksiä eräälle lehdellekin, mutta ei ylittänyt julkaisukynnystä.
Puilla minä sitä vettä lisälämmitän, mutta pääsenpähän vähemmillä puilla.
tulevaisuudessa.
tällä hetkellä tuulisähköstä lisähinnan maksaminen on, kuten aiemmin jo totesin, mielen osoitus. mutta kun se laajenee, taloudelliset realiteetit astuvat kuvaan mukaan.
aurinkoenergiaa hyödynnetty jo pari vuosikymmentä?
läjä kysymyksiä:
käyttökokemuksia?
yhteensopivuus uusimpien paneleiden kanssa?
kustannukset?
ympäristöongelmia?
en ihan varmistunut tekstistäsi, onko kysymyksessä on yhteinen voimala. onko käyttöjännite (kuluttajalla) 12 vai 230V? jos on 230, mitä laki sanoo?
"käyttökokemuksia?"
Käyttökokemukset ovat hyviä, lataa akut ihan mukavasti.
"yhteensopivuus uusimpien paneleiden kanssa?"
Täysin yhteen sopivia, samanlaista sähköä ilman eroja. Tosin vanhempien tuotto ei ole yhtäsuuri kuin uudempien samalla pintaalalla.
"kustannukset?"
Riippuen haniknta ajasta ja paikasta vaihtelee n. 2000- 6000 vanhaan markkaan siis yksi kenno (55W ja akku 60Ah säädin)tietenkin tähän sitten tulee nuo lamput telkkarit ym. käyttökalusto sitten erikseen. Käyttö kustannuksina on hiuttunen akkuvettä haihtuneen tilalle vuosittain.
"ympäristöongelmia?"
Älä riko sitä akkua ja toimita se ongelmajäte keräykseen sitten kun se on loppuun käytetty n.6-8 vuotta.
"en ihan varmistunut tekstistäsi, onko kysymyksessä on yhteinen voimala."
Ei ole, kuten olisi pitänyt ymmärtää, mainitsinhan ettei vielä eräs talouksista ole ko. systeemiä itseleen hankkinut.
"onko käyttöjännite (kuluttajalla) 12 vai 230V?"
N.12,5V
" jos on 230, mitä laki sanoo? "
Sanoopi, että sähkötyöt pitääpi tehdä alan ammattimies ja tarkastukset kuten missätahaansa omakotitalossa. Toisaalta koetappa ottaa huomioon, että agrekaatit tekevät yleensä 230VAC: tä ja silläkin pulataan ilman senkummempia ammattimiehiä, joten tuossakin on olemassa mahdollisuus käyttää invertteriä muuttamaan 12VDC > 230VAC :ksi, eikä koira perään hauku. Oma tupa oma lupa.
Melko paljon tehdään omia virityksiä verkkovirtasyötöistäkin. Yleensä aika onnistuneesti, kun on vähän asioista perillä.
rajaan saakka ne ovatkin täysinluvallisia, ei kuitenkaan kiinteiden asennusten osalta ilman urakointioikeuksia. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, ettei vakuutus korvaa esim. palovahinkoja jos löytyy asiattomasti tai ilman urakointioikeuksia tehtyjä asennuksia lisäksi tulee tietysti syytteet sähkölain rikkomisesta. Koskee tietenkin em. rajan ylittäviä asennuksia.
Kukapa sitä luvattomia sähkötöitä tekisi. Pois meistä se!
olla maksamatta centtiäkään sähkölaitokselle, toteuma joillakin!
asun vuokra-asunnossa, joten unelmani olen jo hylännyt.
kustannukset ei vaikuta mitenkään kohtuuttomilta saatuihin mukavuuksiin verrattuna. työtä ja vaivaa tulee jonkin verran lisää, joka voi olla myös pelkästään hyvä asia.
energiaa kuluttavien laitteiden kustannuksia ei lasketa energian tuoton kustannuksiin, vaikka laitteiden hankintahinnoissa voi olla pieniä eroja.
invertterit on täysin hyväksyttyjä sähkölaitteita. ja niitä käytetään aina niiden käyttöohjeiden ja kaikkien sähkömääräysten mukaisesti, tottakai.
taas kerran voin onnitella kanssakeskutelijaa asiasta, johon itselläni ei ole mahdollisuuksia. eikä tosiasiassa käy yhtään kateeksi, tulee vain hyvä mieli.
Venäjältä tuotava sähkö tasasuunnataan ja muutetaan taas vaihtovirraksi inverttereillä, Suomen verkkoon tahdistettuna.
Siellä tarvitaan järeämpiä inverttereitä.
ajatellut sinulta kysyäkin, on tuo tahdistus, josta kerran mainitsit. ihmettelin, miten se oikein tapahtuu. tasasuuntaus ei sitä ihan kokonaan selitä.
ja miten tapahtuu suomen sisäisten voimaloiden sähkön tahdistus? jossain kuvassa näin kytkinlaitoksia. mitä ne oikein on?
Vaihtovirtaa kuvataan sin-käyrällä. Kun generaattori tahdistetaan verkkoon, täytyy sen sin-käyrän aallot saada samaan vaiheeseen kuin verkon aallot. Tämä tapahtuu pyörimisnopeutta vaihtelemalla. Kun käyrät ovat samassa tahdissa, kytketään generaattorikatkaisija kiinni, ja lisätään tehoa, että pysytään verkossa.
sf voi kertoa tarkemmin. Minulla on vähän käsi kippee.
Ne ovat paikkoja, joissa kytketään korkeajännitteisiä sähköjä johdoista toiseen, maadoitetaan johtoja yms. Tilaa tarvitaan paljon, koska suurten jännitteiden takia katkaisu- ja turvavälien pitää olla suuret.
Esim. kun avataan 400 kV:n katkaisija, 'ammutaan' se paineilmalla auki, ja kosketuspintojen väliin puhalletaan paineilmaa, joka sammuttaa mahdollisen valokaaren.
mutta miksi välissä vaaditaan tasasuuntaus. aivan eri taajuus?
kun useampi voimala syöttää samaan pisteeseen, niiden vaiheet ei voi olla koko ajan tarkasti samat, niin luulisin. millä termillä kutsutaan näin menetettyä tehoa?
kyllähän näihin tyhmiin kysymyksiin saa vastata kuka vaan viitsii. ja pidä huolta, että kätesi paranee - sitä toivoo täällä moni.
maallikko mykistyy.
Kyllä Venäjän verkossa on periaatteessa myös 50 Hz:n taajuus, mutta se on eri vaiheessa kuin Suomen verkko. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat samassa tahdissa.
Kun generaattorit ovat verkossa, pyörivät ne 'verkon mukana', eli vaihekulmat pysyvät itsestään oikeina, elikkä samoina.
Tuo kaikki on helppoa. Mutkikkuus alkaa generaattorista turpiiniin päin mentäessä..
massiivisia alueita, rakennelmia, kytkimiä ja niihin liittyviä laitteita joita näkymättömien elekronien siirtämiseksi tarvitaan. nehän ei ole riippuvaisia sähkön tuotantolaitoksesta.
suurinpiirtein tapahtuu.
Tuttua työtähän se on, vaikken voimalassa ole koskaan elantoani ansainnutkaan.
Voimaloissa kait automaatti hoitaa tahdistuksen ja verkkoon kytkemisen.
Käsinkytkentähän tapahtui niin, että säädetään jännite oikeaksi, säädetään kierrosluku likimain oikeaksi jaksolukumittarin avulla, säädetään vaihekulma oikeaksi synkronoskoopin avulla ja kun synkronoskoopin viisari pyörii hitaasti nollakohdan ohi kytketään generaattori verkkoon.
Sitten kuormitetaan generaattoria lisäämällä kuormaa kirrosluvun säätökytkimellä.
Generaattorit ovat tahtikoneita, tarkoittaa: sitä, että kone pyörii samassa tahdissa verkon kanssa. Pyörimisnopeutta ei voi enää muuttaa kun kone on verkossa. Pyörimisnopeuden säädin vaikuttaa vain kuormitukseen.
Kaikki samassa verkossa olevat generaattorit pyörivät samassa tahdissa.
Kyllä ennen oli helppoa kun oli tasasähkö.
Automatiikka sen hoitaa. Joskus tosin verkko on niin levoton, että täytyy tahdistaa käsin. Sen verran tarkennan, että se tapahtuu siten että kun synkronskooppi pyörii myötäpäivään n. 10 sek/kierros, lyödään generaattori verkkoon viisarin nättäessä 'klo 11'.
vaivannäöstä yksinkertaisen ja selkeän selityksen laatimisesta. tuli taas roppakaupalla lisätietoa.
kysymys aiheeseen liittyen: sähköverkon taajuuden sanotaan olevan vakaa 50Hz nimenomaan pitkällä aikavälillä. mikähän tuohon on peruste?
luin tuon joskus sähkökäyttöisen herätyskelloni käyttöohjeista. sain vaikutelman, että lyhyellä ajanjaksolla mahdollinen poikkeama on suurempi. äh, ei se nyt onnistunu, yritän uudestaan:
sain vaikutelman, että vaikka lyhyellä ajanjaksolla voi esiintyä poikkeamia, mutta ne tasoittuu pidemmällä ajanjaksolla.
onko tuossa mitään järke(vä)ä?
Onhan se vakaa pitkällä aikavälillä.
Jaksoluku vaihtelee jonkunverran molemminpuolin 50Hz.
Ainakin joissain valvomoissa olen nähnyt kaksi kelloa joista toinen on tahdistettu verkon taajuuteen.
Jos kellonajat ovat samat niin taajuus pitkällä aikavälillä on ollut 50Hz.
Jos aika poikkeaa, niin voidaan päätellä kumpaan suuntaan pitää korjata.
Nyt kun verkon taajuus on 50,01Hz ollaan 6,96s etuajassa.
linkki:http://www.fingrid.fi/fin/markkinainfo/markkinainfo_vaakajako.html
En tiedä, millä tarkkuudella säätävät laitokset 'vahtivat' taajuutta. Meillä taajuussäädössä ns. kuollut alue on 0,1 Hz. Vasta sitä suurempiin taajuuspoikkeamiin automatiikka reagoi.
Ei kait se tuon tarkempaa tarvitse olla, eikä ole järkevää mennäkkään tarkempaan mittaukseen.
Pääasiahan on, että generaattoria pyörittävä voimakone pysyy mukana taajuuden vihteluissa.
Voimakoneen säätäjän kunnolla on siihen suuri merkitys.
Eiväthän nuo kytkinkentät sinänsä ole riippuvaisia
sähköntuotannosta, mutta sähköntuotanto on riippuvainen niistä. Tehdäänpä sähkö millä keinoin tahansa, pitää sen jännite siirron takia muuntaa korkeaksi, ja suurjänniteisen sähkön kanssa pelatessa tarvitaan tuollaisia kytkinkenttiä. Ei niitä turhan takia rakenneta. Kalliita laitoksia ne ovat, ja häiriköinnillekin alttiita.
Tavallisesti on tehonsäädössä ns. taajuusvaikutus
päällä. Se pystyy jonkin verran pönkittämään verkkoa, mutta sitten automatiikka heittää neutronivuonsäädölle, eli alkaa vahtia että reaktorin teho pysyy sallituissa rajoissa.
Yksi syy korkeaan hintaan ulkomailla on, että ne ovat valtion monopoliyrityksiä. Kun on kilpailutettu, niiden surkea kunto on tullut ilmi. Suomessa TVO:n osakkaana on eri yrityksiä jne. jne.
> Olen kuullut että pääasiassa teollisuus, siis
> käyttäjä. voisiko se pitää hintaa tahallisesti
> alhaalla, kilpailun vuoksi, ja maksaa itse vain
> omakustannushinnan, unohtaen mm. pääoman korot?
> jos näin on, kysymys on tukiaisesta, joka on
> verrattavissa tuulivoiman tukemiseen
> verovaroin.
Miten niin muka? Verovarat ja yritysten varat ovat kaksi aika kaukana toisistaan olevaa asiaa. Tietysti yritys saa tehdä rahoillaan mitä huvittaa, vaikka dumbata sähkön hintaa jos sitä kiinnostaa. Yritys on ansainnut rahansa, verovarat ovat kansalaisilta ryöstettyä varallisuutta ja siksi niiden käytössä pitäisi olla aika pahuksen tarkkana...
"verovarat ovat kansalaisilta ryöstettyä varallisuutta ja siksi niiden käytössä pitäisi olla aika pahuksen tarkkana... "
Hyvin on sinullekin kelvannut osuus tuosta ryöstö saaliista. Olet sinäkin käyttänyt yhteiskunnan palveluja hyväksesi.
Kyllähän tavallinen sähkönkuluttaja osallistuu teollisuuden tukemiseen korkeamman sähkönhinnan muodossa.
Jos se teollisuuden maksama sähkön hinta olisi sähköyhtiöille kannattavaa, eikö muidenkin pitäisi saada sähkönsä samalla hinnalla?
Voithan ostaa sähkösi pörssistä suoraan, ilman välikäsiä. Kokeilehan onneasi!
Ainakin esimerkkitapauksessa alhainen hinta, joka oli kilpailun seurausta, johti valtion avunpyyntöön valtiolta!
Dumppausmyynnillekin on olemassa joitain rajoituksia, muuten. Ja ydinvoimayhtiöltä vaaditaan (Jocun mukaan) tiettyä vakavaraisuutta. Tosin sillä ei oikeestaan ole merkitystä kuin lupaa hakiessa. Referenssi löytyy esimerkistä.
Et ilmeisesti ymmärrä, että sinäkin olet käyttänyt veromarkkoja hyväksesi enemmämmän kuin olet maksanut. Siksi valituksesi kuulostaa lievästi sanoen perusteettomilta.
Veromarkoistani hyödyt sinäkin. niin että ole hyvä vaan. ja kehitä uskottavampia argumentteja.
Ei sähköä haluta myydä alle omakustannushinnan. Ongelma Suomessa on siinä, että altaiden ollessa täynnä ruotsalaiset myyvät vesivoimalla tuotettua sähköä mitättömällä hinnalla - koska sen tekeminen ei maksa juuri mitään. Muunkin sähkön hinta painuu silloin alas.
Siinä tilanteessa kyllä ostetaan sähköä tavallaan velaksi. Kun sähköstä on pula, nousee sen hinta sellaiseksi, että tappiolla sähköä tuottaneet saavat rahansa takaisin - korkojen kanssa.
Siinähän juuri piilee miina, joka tavalliselle pulliaiselle pörssikaupassa on. Talvella huippukuorman aikaan sähköstä maksetaan pörssissä jopa yli vanhan markan kWh-hintoja. Kysyntä sanelee hinnan. Siis ostaja sanelee - ei myyjä.
siihen, että teollisuus haluaa omaa energiatuotantoa?
pidemmän päälle sijoitus ydinvoimalaan voi olla paha virhe. teollisuus voi joutua ruokkimaan voimalaa suurilla rahasummilla.
mutta senpä vuoksi voimala on yhtiöitetty. jos kustannukset nousevat liian suuriksi, voidaan englannin tapaan huutaa valtio apuun.
aito kilpailu ei siis toimi. teollisuus tietoisesti ottaa näennäisen riskin, jonka maksajina tulisivat olemaan veronmaksajat.
Kyllä noin suuressa hankkeessa on riskit huomioitu. Sähköpula on edessä. Johan siitä puhuttiin, että valtiovaltakin on siitä huolissaan.
Ei valtio maksumieheksi joudu. Kyllä TVOn omistajayhtiöillä rahaa riittää.
Yksin Sonera maksoi Saksaan yhden ydinvoimalan hinnan 'tyhjästä', ja omillaan sekin aikoo selvitä.
teollisuus haluaa vain turvata oman energian saantinsa ja sen kohtuullisen tasaisen hinnan. sehän on täysin ymmärrettävää. tilanne, jossa teollisuus joutuisi ostamaan sähkönsä ulkopuolisilta, olisi sille todella huono. sekä hinta että saatavuus vaihtelis kaiken aikaa.
mutta se ei vielä selitä sähkön halpaa hintaa suomessa. ellei sitten ole niin, että sitä tuotetaan jo yli tarpeen.
aiemmin mainitsemasi ydinvoimaloiden korkea käyttöaste ja siitä seuraava alhainen hinta viittaisi siihen, että laskelmat ovat olleet pessimistisiä. onko nyt aika korjata suuntaa?
toivotaan, ettei tule tilannetta, jossa joudutaan toteamaan koko ydinvoiman käyttö virheeksi. monessa maassahan se on jo todettu. kuinka kauan suomi voi olla poikkeus?
Suomessa tuotetaan sähköä monella tavalla ja monen yhtiön toimesta. Tässä tilanteessa sähkölle määräytyy tietty hinta. Toki voimayhtiöt haluaisivat sähköstä nykyistä paremman hinnan, mutta tuo mekanismi pelaa. Suuri osa sähköstä myydään pörssissä, ja ostaja siis sanelee hinnan.
Ydinvoimaa on käytetty Suomessa jo yli 25 vuotta. Käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen tarvittava rahapotti on kasassa, ja on monenkin putiikin laskelmien mukaan riittävä. En ymmärrä mikä tässä voisi tuoda mutkia matkaan - muu kuin politiikka.
että yksityinen noin vaan voi ostaa sähköä pörssistä.
Näinköhän ovat kiinnostuneita tekemään sähkökauppoja kerrostaloasukkaan kulutuksella.
Ainakaan vielä ei ole oven taakse ilmaantunut pörssin myyntimiestä.
Mielellään tekisin kauppoja heidän kanssaan, jos kerran ostaja saa määrätä hinnan.
Jos olen väärässä, niin sinähän voit kertoa miten se tapahtuu.
Siitähän kerrottiin äskettäin tv-uutisissakin. Oma-aloitteisuutta se vaatii, ja todellista pelihenkeä.
Ei tullut nähdyksi tuota uutista.
Kyllä nyt kävi huono tuuri, kun en ole pelimiehiäkään.
Pitääkö lotota vai veikata, neuvo vähän mitä peliä tarkoitat?
> Hyvin on sinullekin kelvannut osuus tuosta
> ryöstö saaliista. Olet sinäkin käyttänyt
> yhteiskunnan palveluja hyväksesi.
Ja olen maksanut veroja myöskin ja tulen maksamaankin. Rahojani ryöstetään siis jatkossakin minulta ja käytetään asioihin joihin en niitä haluaisi käytettävän. Kerro millä perusteella verotus eroaa ryöstöstä, vaikka se ei nyt suoranaisesti ydinvoimajuttuun kuulukaan, vaan politiikkaryhmään. Laita follarit asiasta sinne ja linkki tänne kiitos.
> Kyllähän tavallinen sähkönkuluttaja osallistuu
> teollisuuden tukemiseen korkeamman sähkönhinnan
> muodossa.
Ei ole pakko ostaa tiettyä hyödykettä markkinoilla. Voit olla ostamatta sähköä jos sen tarjoajan hinta on liian korkea ja ostaa joltakulta toiselta tai vaikka perustaa oman firman joka myy halvemmalla.
> Jos se teollisuuden maksama sähkön hinta olisi
> sähköyhtiöille kannattavaa, eikö muidenkin
> pitäisi saada sähkönsä samalla hinnalla?
Miksi pitäisi? Tietysti yritys saa myydä mihin hintaan haluaa. Voisi kääntää toisinpäin: Miksi ihmiset eivät osta kuin nykyisellä "korkealla" hinnalla eivätkä vaadi "halpaa" hintaa?
> Et ilmeisesti ymmärrä, että sinäkin olet
> käyttänyt veromarkkoja hyväksesi enemmämmän kuin
> olet maksanut. Siksi valituksesi kuulostaa
> lievästi sanoen perusteettomilta.
Minun vanhempani ovat maksaneet veroina ne asiat jotka minä olen palveluina saanut. Minä olen nyt itsekin maksanut jo veroja vuosikausia. Joten valitukseni on hyvinkin perusteltu.
Minulta ryöstetään rahaa joka käytetään mihin poliitikkoja huvittaa. Tätä kutsutaan myös verotukseksi. Miten tämä eroaa siitä että joukko puukkojunkkareita ryöstää sinulta rahaa ja käyttää rahat miten heitä huvittaa, ehkä ostavat vaikka sinulle sixpäkin keppanaa sinun omilla rahoillasi?
Follarit kiitos politiikkaryhmään ja linkki tänne koska tämä keskustelu ei kuulu tähän ryhmään.
eiköhän vanhempasikin ole nauttineet veronmaksajien rahoista.
> eiköhän vanhempasikin ole nauttineet
> veronmaksajien rahoista.
Joita heidän vanhempansa ovat maksaneet ja he itsekin. Yhden ihmisen elinikänä maksamiensa verojen (sekä välillisten että välittömien) summa on tietty X. Yhteiskunta palauttaa tästä verotulosta palveluina summan X-Y jossa Y on byrokraattien, tehottomuuden ja korruption aiheuttama menetys. Vanhempani tulevat siis kaikenkaikkiaan nauttimaan vähemmän palveluita kuin mistä he ovat verotuksensa kautta itse maksaneet.
Sitten tietysti tuo palautettu summa suunnataan vielä johonkin aivan muuhun kuin mihin henkilö olisi itse sen halunnut käyttää tai mihin se olisi ollut järkevää käyttää.
Etkö näin perusasioita taloudesta ymmärrä? Mistä luulit että verotulot tulevat? Joulupukiltako? Ihmiset ne maksavat muodossa tai toisessa (yritysverotuskin on epäsuoraa yksilön verotusta koska yritys siirtää veron kulut hintoihin joita kuluttajat ostavat eli siis maksavat ko. veron).
Et tiedä ryöstön ja verotuksen eroa?
Käsittääkseni jos ryöstetään niin uhri ei saa mitään vastinetta menettämileen rahoille.
Veronmaksaja saa sentään jotain takaisin, vaikka pakolla on joutunut luopumaan osasta tuloista.
Lisäksi verovelvollisuus kuuluu kaikille, ryöstetyksi joutuminen on huonoa tuuria.
Et kai ole kuvitellut olevasi Suomen ainoa veronmaksaja?
Ei meiltä muiltakaan kysytä mihin verovarat käytetään.
Kyllä sinäkin olet mielelläsi jakamassa tuota yhteistä "ryöstösaalista", nimenomaan omiin tarkoituksiisi.
Näyt unohtavan, että kaikilla veronmaksajilla on sama oikeus esittää vaatimuksia potin jakamisesta.
Ei tietysti ole pakko kuluttaa sähköä jos ei halua maksaa sähköstä.
Kuluttajan vaihtoehdot ovat kuten bensan ostajalla, jos ei tykkää jostain yhtiöstä voi tietysti mennä toiselle asemalle.
Lopputulos rahapussissa on tosin sama.
Se olet sinä joka sanoo Suomessa olevan korkea sähkön hinta, minä olen sanonut meillä olevan EU:n halvimman sähkön.
Minusta sitä voi kuitenkin miettiä miksi on eri tariffit eri kuluttajilla.
Tuo esitys:
"Miksi ihmiset eivät osta kuin nykyisellä "korkealla" hinnalla eivätkä vaadi "halpaa" hintaa"
On sama kuin sanoisi: älkää ostako tuota kallista ruokaa, olkaa syömättä.
Pidetään, Markus, jalat maassa. Kyllä tämänkin maan hyvinvointia ja turvallisuutta pidetään yllä verovaroilla, ja hyvä niin. Ei tarvitse olla erityisiä vakuutuksia sairastelun yms. varalta, ja vähäosaisista, vanhuksista jne. pidetään huolta.
Minä joudun tekemään raskaasti verotettavat ylityöni useimmiten pahoissa olosuhteissa. Sitä kauhiaa säteilyäkin tulee. En kuitenkaan koe verotusta minään vääryytenä.
Mainittakoon, että olen ns. keskituloinen.
muaki jurppii Markuksen jatkuva toitottelu veromarkoista, kun verrataan ydinvoimaa ja tuulivoimaa. eihän tolla ikää ole ehtinyt edes lapsilisiään ehtinyt palauttaa veroina. moinen argumentti on osoitus muiden argumenttien riittämättömyydestä.
jos oikeasti haluaa jotain vastaavaa arvostella, se olisi mielestäni eläkevakuutusmaksut. monet työtä tehneethän ei saa niistä centtiäkään koskaan takaisin. fiksumpi kuitenkin huomaa, että hänen rahansa menevät rahastoihin, joita toivottavasti käytetään kaikkien eduksi. ja niissä varmasti on mukana tavalla tai toisella teollisuuden ydinvoimalahankkeetkin - halusipa työntekijä sitä tai ei.
kirjoitit:
> Yksi syy korkeaan hintaan ulkomailla on, että
> ne ovat valtion monopoliyrityksiä. Kun on
> kilpailutettu, niiden surkea kunto on tullut
> ilmi.
esimerkkitapauksessamme kilpailu johti yksityisen voimayhtiön lähes konkurssitilaan, einakin jättiaputarpeeseen valtiolta.
yritän muodostaa johtopäätöksiä:
kilpailu on pahasta. valtio voi joutua maksajaksi.
kilpailun puute on pahasta. se johtaa yrityksen surkeaan tilaan.
eikö sinustakin mäytä siltä, että jokin tekijä puuttuu tai ei ole paikallaan?
En ymmärrä, miten kilpailuton tilanne (monopoli) voi rappeuttaa yhtiön ja laitokset. Suomessahan vaikutus energiayhtiöissä oli päinvastainen.
on riski kehityksen pysähtymiselle, tuottamattomalle 'suojatyöpaikkatyölle', hinnannousuille, jne. lyhyesti: kaikelle rappeumalle.
välttämättä riski ei toteudu. yrityksen johdon asenne lienee ratkaisevaa.
mihin viittasit näissä hyvissä esimerkeissä?
Se käy hyvästä esimerkistä. Kun Nesteellä oli monopoli öljytuotteisiin, vaurastui firma ja oli mukana monenmoisessa alan kehitystyössä. Firmoja perustettiin ja olemassa olevia pönkitettiin. Jalostamot luonnollisesti pidettiin huippukunnossa.
Kun kilpailu alalla vapautui, joutui yhtiö myymään ylimääräisen omaisuutensa pois, ja oli lopulta melkoisessa rahapulassa. Pahat kielet sanoivat, että konkurssikypsä - ylikansallisten öljyjättien 'puristuksessa'.
Pahana muistan joitain juttuja johtoportaan reissuista ja lapin erä'mökeistä' - en tosin ihan varmuudella osaa sijoittaa niitä juuri Nesteeseen.
Nykyisin yrityksillä on trendinä 'ydinosaamiseen keskittyminen'. tämä merkitsee lukuisten pikkuyritysten syntymistä, jotkut niistä laajenevat, jotkut kaatuvat.
kuluttajan kannalta tämä suuntaus merkitsee usein palvelun heikkenemistä, koska esim. vastuu jonkin palvelun toimimisesta on siirretty toiselle yritykselle. asiakassuhteessa oleva yritys voi näin 'pessä kätensä' palvelun heikkoudesta ja korjata tilannetta kilpailuttamalla palvelua.
asiakkaan näkökulmasta katsoen: jos palvelu ei vieläkään toimi, syyllinen on edelleen se yritys, johon hänellä on asiakassuhde. mutta tämä yritys voi näin vitkutella ja selitellä välittämättä muusta kuin omaan liiketoimintaansa kohdistuvasta vastuusta.
> En kuitenkaan koe verotusta minään vääryytenä.
Se ei tarkoita, että muut eivät kokisi. Mutta tämä ei kuulu kyllä sinällään ydinvoimakeskusteluun joten... zip.
> Käsittääkseni jos ryöstetään niin uhri ei saa
> mitään vastinetta menettämileen rahoille.
Voi saada. Voinhan ryöstää kauppasi ja sitten huomenna kuluttaa rahat ostamalla kaupastasi ruokaa. Johonkin ne rahat kuitenkin käytän ja joku niistä hyötyy. Samalla tavalla toimii verotus: joku hyötyy, ehkä jopa veroja itse maksanutkin, mutta ainakaan tapaa jolla hän hyötyy, hän ei voi valita.
> Veronmaksaja saa sentään jotain takaisin,
> vaikka pakolla on joutunut luopumaan osasta
> tuloista.
Se, että ryöstö ei koske koko omaisuutta ei tarkoita että ryöstöä ei tulisi. Jos minä ryöstän vaikka 10% lompakon sisällöstäsi (luku jota ei saa takaisin esim. palveluina ko. henkilö kunnalta jne.) niin eikö se ole sitten ryöstöä?
> Lisäksi verovelvollisuus kuuluu kaikille,
> ryöstetyksi joutuminen on huonoa tuuria.
Mafia ryöstää ihmisiä eli kerää suojelurahaa kaikilta melkein. Eikä verovelvollisuus koske kaikki tasapuolisesti, verotuksen määrä riippuu tuloista ja asuinpaikasta ja siitä miten hyvin osaa kiertää verotusta.
> Et kai ole kuvitellut olevasi Suomen ainoa
> veronmaksaja?
En, enkä ainoa ihminen joka saa osan rahoista takaisin joinakin yhteiskunnan palveluina.
> Ei meiltä muiltakaan kysytä mihin verovarat
> käytetään.
No jotakin sentään hoksasit. Aivan. Eikö se ole sinusta kamalaa?
> Kyllä sinäkin olet mielelläsi jakamassa tuota
> yhteistä "ryöstösaalista", nimenomaan omiin
> tarkoituksiisi.
Mistä niin päättelet? Toisaalta, jos jokin taho tarjoaa rahaa niin miksi ei ottaisi?
> Näyt unohtavan, että kaikilla veronmaksajilla
> on sama oikeus esittää vaatimuksia potin
> jakamisesta.
Eri asia on, miten ne toteutuvat. Enemmistödiktatuuri on siis sinusta ok? Eli jos tarpeeksi moni on sitä mieltä että johonkin sinulle tärkeää ei tarvitse panostaa (oletetaan että vaikka lapsesi on syöpäsairas ja muut päättävät että ei syövän hoitoon panosteta), siihen ei tarvitse panostaa ja se on oikein?
> Ei tietysti ole pakko kuluttaa sähköä jos ei
> halua maksaa sähköstä.
Voi kuluttaa toisen yhtiön tuottamaa sähköä toisella hintaa. Tai perustaa oman firman tuottamaan sähköä.
> Lopputulos rahapussissa on tosin sama.
Ei ole.
> Se olet sinä joka sanoo Suomessa olevan korkea
> sähkön hinta, minä olen sanonut meillä olevan
> EU:n halvimman sähkön.
Sanoinko? Oletko ajatellut että vaikka näin olisikin, se voi kertoa vain siitä että euroopassa keskimäärin hommat ovat vielä enemmän pielessä kuin täällä?
> On sama kuin sanoisi: älkää ostako tuota
> kallista ruokaa, olkaa syömättä.
Ei ole. Et tajua kilpailun merkitystä. Ei kilpailu tee tuotteista ilmaisia mutta halvempia.
Ei kukaan tietenkään riemusta hypi kun joutuu jostain maksamaan, se kai kuuluu ihmisen luonteeseen.
Palveluita jokainen on kuitenkin vaatimassa ja käyttämässä, niin sinäkin.
Mihin luulisit sen johtavan jos veronmaksajat itse päättäisivät verotuksesta?
Kyllä minäkin tiedän valtion budjetissa paljon kohtia johon en haluaisi verojani käytettävän.
Yritän kuitenkin ymmärtää asian niin, että jos annan verojani käytettävän muidenkin tarkoituksiin, niin nämä muut voivat joskun minun tarvitessa antaa varojaan minun tarpeisiini.
Olet senverran nuori, että olet tähän asti ollut lähinnä saaja. Et ole vielä paljoa voinut olla maksumiehenä.
Minä olen sitä ollut kesäkuusta 1963.
Mikä soppa siitä syntyisi jos koko kansa olisi sähläämässä budjetin kimpussa, hyvä kun nuo 200 edes pääsevät sopuun jaosta.
Sinä voit tietysti kertoa meille tyhmemmille miten saamme sitä ostaa sitä halpaa ydinsähköä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=16000000000021904
> muaki jurppii Markuksen jatkuva toitottelu
> veromarkoista, kun verrataan ydinvoimaa ja
> tuulivoimaa. eihän tolla ikää ole ehtinyt edes
> lapsilisiään ehtinyt palauttaa veroina. moinen
> argumentti on osoitus muiden argumenttien
> riittämättömyydestä.
Olet ymmärrysrajoitteinen. Vanhempani ovat maksaneet veroja koko ikänsä, veroja joista osa on sitten käytetty mm. minun kouluttamiseeni. Ilman veroja vanhempani olisivat voineet maksaa koulutukseni suoraan. Joten...
Mutta sinusta siis verovarojen tuhlaaminen epätaloudelliseen toimintaan on ihan ok? Varsinkin, kun vaihtoehtona on malli jossa verovaroja ei tuhlata hyödyttömään näpertelyyn kuten tuulivoiman massiiviseen rakentamiseen.
> jos oikeasti haluaa jotain vastaavaa
> arvostella, se olisi mielestäni
> eläkevakuutusmaksut. monet työtä tehneethän ei
> saa niistä centtiäkään koskaan takaisin.
> fiksumpi kuitenkin huomaa, että hänen rahansa
> menevät rahastoihin, joita toivottavasti
> käytetään kaikkien eduksi.
Vielä fiksumpi ymmärtää, että työeläkemaksut voisi lakkauttaa ja jokainen ihminen voisi itse sijoittaa rahaa niin paljon kun katsoo tarpeelliseksi haluamaansa kohteeseen investoimalla (esim. rahastot) ja siten itse rahoittaa eläkettään. Tai ottaa kaikki rahat jossain vaiheessa pois ja kaataa kurkustaan alas jos siltä tuntuu.
keskustelu on livennyt sen verran itse asiasta, että katsoin parhaaksi tuoda tänne oman mielipiteeni ensin sähkön hinnan alhaisuudesta - sitä kautta sitten katsotaan, miksi ydinenergialla tuotettu sähkö on halpaa.
kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan nyt olisi ylituotantoa. kaikki (kuluttajat) näyttävät myöntävän, että sähkö on halpaa.
Suomenkin tuotantokapasiteetti on mitoitettu talven huippukuormia varten, ja kesäisin on ylitarjontaa. Nyt kuitenkin on vettä vähänlaisesti, ja ihan pohjanoteerauksia ei pörssissäkään ole.
pysynyt samana, en ainakaan itse ole huomannut merkittävää nousua.
olen sikäli kerettiläinen, että kannattaisin pientä sähkön hinnan nostoa, jos ei muuten niin veron muodossa. se kummasti edistäis säästämistä.
ai niin - mutta eihän teollisuus voi säästää... joutuisimme vain maksamaan teollisuudelle yhä enemmän siitä, että he saavat halvalla sähköä.
mutta joka tapauksessa tulisi säästöä. ennemmin tai myöhemmin kupla kuitenkin poksahtaa,
Perjantaina oli lehdessä, että eräät eteläsuomalaiset jakeluyhtiöt ovat tehneet aika lailla tappiota viime aikona. Sähkön hintaa on kilpailutettu liikaa.
Kampanjat ovat kovia. Kerrotaan, että joissakin yhtiöissä on jaeltu lopputilejä mönkään menneiden sähkönmyyntikampanjoiden takia.
Uutinen, jota olen odottanut (joo, tiedän, kivittäkää vaan):
| YLE | talous
Sähkön hintaan tulossa korotuksia
27.09.2002, klo 21.03
Useat sähköyhtiö kaavailevat nostavansa hintojaan syksyn ja talven aikana. Sähköenergialiiton mukaan kotitalouden maksaman sähkön hinta nousee alle 10 prosenttia.
Sähköyhtiöiden mukaan korotuksen johtuvat vähäsateisesta kesästä, jonka takia sähkön pörssihinta on noussut.
Kuivuus heijastuu Pohjoismaiden sähkömarkkinoille nopeasti, sillä yli puolet alueen sähköstä tuotetaan vesivoimalla.
Korotuspaineita lisää se, että vesituotantoon varautuneet yhtiöt eivät ole satsanneet varavoimalla tuotettavaan sähköön, joten pakkotilanteessa joudutaan ottamaan käyttöön tavallista kalliimpia tuotantolähteitä.
Teollisuudelle lyhytaikaiset sähkön hintapiikit eivät aiheuta ongelmia, sillä tehtailla on usein pitkät tuotantosopimukset. Lisäksi suurin osa niistä on sähkön suhteen melkoisen omavaraisia laitoksia.
Kuluttajat ovat vastanneet yhtiöiden hintapaineisiin kilpailuttamalla sähkösopimuksiaan yhtiöiden kesken.
Kotitalouksien osalta hintojen nousu jäänee 10 prosenttiin, arvelee Sähköenergia- liiton yksikönjohtaja Pekka Salomaa.
Salomaan mukaan suomalaisten sähköstä maksama hinta on korotustenkin jälkeen lähes kolmanneksen alhaisempi kuin Euroopassa keskimäärin.
YLE24
Minähän sitä sanoin. Vettä on vähän, ja muulla tavoin tuottu sähkö on kalliimpaa. Pörssissä ostaja määrää hinnan. Nyt sähköstä saa tuottajakin sellaisen hinnan, että sitä kannattaa tehdä - ainakin ydinvoimalla.
Pahus, en huomannutkaan aikaisemmin. Lukekaapas vähän faktoja taas vaihteeksi...
http://www.ydinenergianuoret.fi/hintatekija.htm