siis lähinnä ekaluokkaa opettaneille: Kuinka moni lapsi osaa lukea kouluun tullessaan? Tämä tuli siitä mieleen, kun tuttu on sitä mieltä, että heidän lapsensa pitäisi päästä aikaisemmin kouluun, koska osaa lukea ja laskea. Sanoin, että melko iso osa kouluun tulevista lapsista osaa tänä päivänä lukea sekä yhteen- ja vähennyslaskut, ettei se ole mitään erikoista. Samoin kun sen, että ei koulukypsyyttä niillä taidoilla juurikaan mitata, niin sain vastaan pientä loukkaantumisen tunnetta. Ko. lapsi on mielestäni vähän ylivilkas (terveellä tavalla kuitenkin), enkä itse laittaisi kouluun "etukäteen".
Meillä ainakin molemmat lapset lukivat sujuvasti koulun alkaessa samoin kuin laskivat peruslaskut alle sadan numeroilla aika hyvin. Mutta esim. omista tavaroista huolehtiminen hyvä että ekaluokallakaan sujui. Samoin tuntuu, että työkavereiden lapsista suurin osaa on oppinut lukemaan viimeistään viimeisenä kesänä ennen koulun alkamista.
Eli olenko oikeassa, jos sanon, että ainakin 30 % lapsista lukee koulun aloitusvaiheessa, jos ei enemmänkin?
Opettajille ihan asiallinen kysymys
17
3587
Vastaukset
- nykyään
Heipä hei!
Aika moni koulutulokas tosiaan osaa lukea kouluun tullessaan. Enpä lähde mitään prosenttiosuuksia arvailemaan, mutta esim. omasta tämänhetkisestä ekaluokastani yli puolet osasi lukea jo syksyllä. Heille on opettajan varastossa kyllä sitten toisenlaisia harjoituksia - ei lapsien tarvitse osallistua lukemaan opetteluun, jos he sen taidon jo etukäteen osaavat. - Tiina1
Osut varmaan hyvin lähelle totuutta.
- näihin mammoihin
jotka on sitä mieltä, että heidän lapsensa on jotakin ihan erikoista, ja niitä pitäis myös kohdella erikoisina. mun tyttö on nyt esim eskarissa. oppi kirjoittamaan, laskemaan ja lukemaan ennen joulua ja nimenomaan tässä järjestyksessä enkä pidä mitenkään erikoisena. suuri vaikutus on myös tokaluokkalaisella isoveljellä joka tekee läksyjä, joten tyttökin "tekee". ja poika oppi vasta ekalla lukemaan, tosin ihan syksystä, mutta silti... ja osalla pojan luokasta se lukemine on vieläkin heikkoa ja osa päästelee paksuja romskuja menemään.
- alkuperäinen kyseljä
Isiä on samanlaisia. Kieltämättä on aika huvittavaa, kun äidit ja isät kyselevät nettipalstoilla että tarjoaakohan se koulu nyt riittävästi haastetta, kun Maija-Pekka osaa jo lukea ja laskea paljonko 3-2. Vanhemmat: melko moni muukin osaa ja opettajat sen jo tietävät.
- Leonardo
Tokihan koulussa opitaan muitakin taitoja kuin lukemis- ja kirjoittamistaitoja sekä matematiikan taitoja. Ensimmäisellä ja toisella luokalla tärkeää on koulutyöhön ja yleensäkin koululaisena olemiseen orientoituminen sekä sosiaalisten taitojen kehittyminen. Toisena näkökulmana haluaisin tuoda vielä esille sen, että lukemisprosessissa on kysymys paljon enemmästäkin kuin vain ns. sujuvasta lukemisesta. Yksi tärkeä seikka on esim. tavuttaminen eli siis se, että lapsi osaa tavurytmin. Aika moni lapsi ei hallitse tavurytmiä, vaikka osaakin jo auttavasti lukea kouluun tullessa. Tämä ongelma havaitaan usein viimeistään siinä vaiheessa kun opetellaan kirjoittamaan. Tässä nyt vaan muutama näkökanta aiheeseen.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että lapsen lapsuus on suhteellisen lyhyt ilmankin, että häntä kiirehditään vielä ennenaikaisesti koululaiseksi. Kyllä koulun ehtii aloittaa ihan hyvin seitsemänvuotiaanakin ja koko "koulupolun" (mukaanlukien jatko-opinnot) jälkeenkin ehtii normaali ihminen olla töissä vielä vähintään 35 vuotta. Joten kiire pois tästä jo muutenkin kiirettä korostavasta ajasta. Annetaan lapsien olla lapsia!- Pim pam ja poks
Samaa mieltä: annetaan lasten olla lapsia. Vaikka osaisi (mekaanisesti) lukea ja kirjoittaa niin ei vielä ole valmiuksia viettää esimerkiksi iltapäiviä yksin kotona, kuten ei ole ekaluokkalaisellakaan.
Ymmärtävä lukeminen onkin sitten taito, jota harjoitellaan läpi elämän, joten haastetta kyllä riittää.
Tavutuksesta olen samaa mieltä kanssasi. Vaikka osaisikin lukea, on tavutuksen oppiminen tärkeää nimenomaan kirjoitustaidon vuoksi.
Vastauksena alkuperäiselle: eri vuosina vähän eri määrä lukijoita koulutulokkaissa. Lukutaitohan edellyttää esimerkiksi, että huomaa, jos lukiessa tekee virheen. Tätä ei useimmiten käsitetä osaksi lukutaitoa, vaan ollaan onnellisia niistä oikein menneistä sanoista.
Toisella luokalla ei ole enää mitään eroa siinä, osasiko lukea kouluun tullessaan vai oppiko sen ekaluokan joulun tienoilla.
Meillä ekaluokkalainen leikkii ihan täysillä kaiken vapaa-aikansa. Ajatuskin siitä, että tuota leikki-ikää olisi lyhennetty vuodella, on karmaiseva. - Yliopistolainen
Pim pam ja poks kirjoitti:
Samaa mieltä: annetaan lasten olla lapsia. Vaikka osaisi (mekaanisesti) lukea ja kirjoittaa niin ei vielä ole valmiuksia viettää esimerkiksi iltapäiviä yksin kotona, kuten ei ole ekaluokkalaisellakaan.
Ymmärtävä lukeminen onkin sitten taito, jota harjoitellaan läpi elämän, joten haastetta kyllä riittää.
Tavutuksesta olen samaa mieltä kanssasi. Vaikka osaisikin lukea, on tavutuksen oppiminen tärkeää nimenomaan kirjoitustaidon vuoksi.
Vastauksena alkuperäiselle: eri vuosina vähän eri määrä lukijoita koulutulokkaissa. Lukutaitohan edellyttää esimerkiksi, että huomaa, jos lukiessa tekee virheen. Tätä ei useimmiten käsitetä osaksi lukutaitoa, vaan ollaan onnellisia niistä oikein menneistä sanoista.
Toisella luokalla ei ole enää mitään eroa siinä, osasiko lukea kouluun tullessaan vai oppiko sen ekaluokan joulun tienoilla.
Meillä ekaluokkalainen leikkii ihan täysillä kaiken vapaa-aikansa. Ajatuskin siitä, että tuota leikki-ikää olisi lyhennetty vuodella, on karmaiseva.Minä opin lukemaan alle kolmevuotiaana. Luin täysin sujuvasti kouluun mennessäni, samalla tavalla kuin nytkin. Kirjoitinkin erittäin hyvin tikkukirjaimilla. Ainoa asia, jonka koulussa opin kirjoittamiseen liittyen, oli isojen ja pienten alkukirjainten käyttö.
Mietittiin, että minut laitetaan vuotta aiemmin kouluun, mutta sitä ei tehty perheeni muuton takia. Koulunvaihto ensimmäisellä luokalla olisi ollut liian rasittavaa. Millään tavalla minua ei ole haitannut, että osasin lukea. Luin äidinkielen omia kirjoja, jos en jaksanut muiden kanssa opetella. Lähdin oikein hyvään aikaan kouluun. Sosiaaliset taitoni kehittyivät esikouluiässä huimasti, joten olin kypsä lähtemään vasta seitsenvuotiaana.
- Pasi
Olet varmaan oikeassa tuon lukutaidon hallitsemisessa ennen koulun alkamista, mutta luetun ymmärtämisen kanssa on sitten usein ongelmia. Esim. 3-4 luokalla se paljastuu matikassa kun tulee kirjallisia laskutehtäviä.
Monesti ihmettelen kun ekalla luokalla järjestetään sanelua, jopa joka viikko. Sanelulla ei ole mitään merkitystä niin kauan kun ei osaa lukea koska kirjoittaminen menee pelkäksi arvailuksi. Tämän huomaa mm sillä että joka kerta tulee virheitä niiden sanojen kohdalla jotka oli edellisella harjoituskerralla oikein.- alkuope
Lukemista ja kirjoittamista tulee harjoitella rinnakkain niillä kirjaimilla, jotka on jo harjoiteltu. Sanelua tulee ehdottomasti olla viikoittain. Vaikka lapsi osaa lukea, hän ei välttämättä osaa kirjoittaa kovinkaan hyvin. Toki jotkut osaavat.
- alkuope
osaa lukea aloittaessaan. Harva kuitenkaan sujuvasti. Akateemiset taidot ja koulukypsyys ovat kaksi eri asiaa, kuten sinäkin kirjoitit. Ekaluokkaa aloitettaessa tärkeimpiä taitoja ovat keskittymiskyky ja pitkäjännitteisyys, ei luku- tai laskutaito.
- kaikille!
Tässäpä opettajaksi opiskelevan näkökulma asiasta (kokemusta alkuopetuksesta löytyy paljon).
Eli ensinnäkin lapsen koulukypsyyttä ei voida määritellä mekaanisesti lukemis- ja kirjoittamistaidon tai laskutaidon perusteella. Koulussa selviytyäkseen laspen täytyy olla myös monella muulla tavalla kypsä, kuten esim. sosiaalisten taitojen alueet, itsestä ja tavaroistaan huolehtiminen jne.
Kouuluun tullessa ei myöskään kenenkään tarvitse osata lukea, vaikka moni kouluun tullessaan osaakin. Tämä voi johtu esim. kodin kasvuympäristöstä, joka on ollut lukemaan oppimiselle suotuisa (esim. ympärillä houkuttelevaa kirjallisuutta ja aikuisten tai sisarusen malli) sekä hyvästä esiopetuksesta, johon koulutulokkailla on oikeus. Lapsen kehitystasosta riippuen tuo 5-7 vuotta on hedelämällisintä aikaa lukemaan opettelulle, sillä tuolloin lapsi on luontaisesti kiinnostunut kielestä ja tätä näkökulmaa hyödynnetään niin kouluopetuksessa kuin varhaiskasvatuksessa päiväkodeissakin.
Kuitenkin olisi syytä muistaa vielä se, että vaikka lapsi osaisi lukea sujuvasti kouluun tulleessaan, se ei välttämättä kerro hänen todellisen lukutaitonsa tasoa. Sujuva lukemien voi olla toisinaan mekaanista, eikä lapsella ole välttämättä ymmärrystä tekstin sisällön ja merkitysten suhteen. Hänen kielellinen tietoisuutensa voi olla vielä jäsentymätöntä.
Kun koulussa opetellaan lukemaan ja kirjoittamaan, opitaan samalla myös merkityksellistä tietoa kielemme rakenteista ja merkityksistä mm. tavuttamalla ja sanoilla leikittelyllä. Mikäli tämä näkökulma unohdetaan ja todetaan yksioikoisesti, että "kyllähän meidämn lapsi osaa jo lukea", unohdetaan lukutaidon kehittymisen oleellisin olemus. Myös muilla oppilailla on lapsen kieln kehityksen kannalta suotuisía vaikutuksia.
Uskon, että kaikki vanhemmat toivovat lapsillensa hyvän lukutaidon, sillä lukutaito on keskeinen opiskelun välinen lapsen tulevina kouluvuosina ja sitä voi olla työlästä paikkailla jälkikäteen.
Pointti tässä oli se, että olellisinta ei ole, kuka oppii lukemaan missäkin tahdissa (normaalikehitykseen kuuluvat vaihtelut huomioiden). Varsinkin ekalla luokalla erot näissä taidoissa voivat olla hyvinkin suuria, eikä se tarkoita, että erilaisilla lapsilla ei olisi yhtä hyviä edellytyksiä aloittaa koulunkäyntiänsä. - kuhilas
kaikille! kirjoitti:
Tässäpä opettajaksi opiskelevan näkökulma asiasta (kokemusta alkuopetuksesta löytyy paljon).
Eli ensinnäkin lapsen koulukypsyyttä ei voida määritellä mekaanisesti lukemis- ja kirjoittamistaidon tai laskutaidon perusteella. Koulussa selviytyäkseen laspen täytyy olla myös monella muulla tavalla kypsä, kuten esim. sosiaalisten taitojen alueet, itsestä ja tavaroistaan huolehtiminen jne.
Kouuluun tullessa ei myöskään kenenkään tarvitse osata lukea, vaikka moni kouluun tullessaan osaakin. Tämä voi johtu esim. kodin kasvuympäristöstä, joka on ollut lukemaan oppimiselle suotuisa (esim. ympärillä houkuttelevaa kirjallisuutta ja aikuisten tai sisarusen malli) sekä hyvästä esiopetuksesta, johon koulutulokkailla on oikeus. Lapsen kehitystasosta riippuen tuo 5-7 vuotta on hedelämällisintä aikaa lukemaan opettelulle, sillä tuolloin lapsi on luontaisesti kiinnostunut kielestä ja tätä näkökulmaa hyödynnetään niin kouluopetuksessa kuin varhaiskasvatuksessa päiväkodeissakin.
Kuitenkin olisi syytä muistaa vielä se, että vaikka lapsi osaisi lukea sujuvasti kouluun tulleessaan, se ei välttämättä kerro hänen todellisen lukutaitonsa tasoa. Sujuva lukemien voi olla toisinaan mekaanista, eikä lapsella ole välttämättä ymmärrystä tekstin sisällön ja merkitysten suhteen. Hänen kielellinen tietoisuutensa voi olla vielä jäsentymätöntä.
Kun koulussa opetellaan lukemaan ja kirjoittamaan, opitaan samalla myös merkityksellistä tietoa kielemme rakenteista ja merkityksistä mm. tavuttamalla ja sanoilla leikittelyllä. Mikäli tämä näkökulma unohdetaan ja todetaan yksioikoisesti, että "kyllähän meidämn lapsi osaa jo lukea", unohdetaan lukutaidon kehittymisen oleellisin olemus. Myös muilla oppilailla on lapsen kieln kehityksen kannalta suotuisía vaikutuksia.
Uskon, että kaikki vanhemmat toivovat lapsillensa hyvän lukutaidon, sillä lukutaito on keskeinen opiskelun välinen lapsen tulevina kouluvuosina ja sitä voi olla työlästä paikkailla jälkikäteen.
Pointti tässä oli se, että olellisinta ei ole, kuka oppii lukemaan missäkin tahdissa (normaalikehitykseen kuuluvat vaihtelut huomioiden). Varsinkin ekalla luokalla erot näissä taidoissa voivat olla hyvinkin suuria, eikä se tarkoita, että erilaisilla lapsilla ei olisi yhtä hyviä edellytyksiä aloittaa koulunkäyntiänsä.terveisiä yötyöläiseltä!
Väitän, ettei "suotuisa kasvuympäristö" tarkoita samaa kun ekaluokkalainen joka osaa lukea kouluun tullessaan.Meidän neiti oppi lukemaan vasta tokalla, vaikka aina on luettu ja keskusteltu paljon kotona.Kirjoitus sujui alkuun paremmmin kuin lukeminen.
Oppimisvaikeuksistakaan ei ole kyse, sillä nykyään teini-ikäinen lapsemme on luokan parhaiten pärjääviä oppilaita.
Onneksi lapsemme käy Steiner-koulua, jossa lapsi oppii lukemaan ilman painostusta,itsekseen.
- jotkut ei
Ei se lukutaito ole vielä koulukypsyyttä.
Vaaditaan:
a) riittävästi fysiikkaa ( ihan vaikka, että jaksaa olla ja kantaa reppunsa ja keskittyä koko päivän päiväkotia vaativampiin tehtäviin isommassa ryhmässä )
b) riittävän kypsä noin niinkuin muutenkin psyykkisesti. KOulun alku on iso muutos lapsen elämässä.
c) sosiaaliset taidot kehittyneet riittävästi.
Kyllä sitä koulu ehtii elämässä vielä käydä. Ei kannata lopettaa tuota arvokasta leikkiaikaa liian aikaisin.- esi- ja alkuope
kun kroppa ja pää "kestävät" ja sos taidot ovat kunnossa niin silloin kouluun. Itselläni lukeva, kirjoittava ja laskeva lapsei eskarissa ja tunne-elämä ja sosiaaliset taidot pakkasella... ei puhettakaan että olis kyennyt kouluun. Viisaat vanhemmat antoivat lapsen tulla eskariin ja nyt kehittyy hienosti noissa taidoissa joita ei syksyllä vielä ollut ollenkaan.
- Kyläkoulun ope
Mun ekalukkalaisista neljä luki sujuvasti, yksi auttavasti ja yksi ei lainkaan. Eskari kylällä oli aika hyvä, monet varmaan oppivat sen takia.
- Herkkyyskausi
On lapsilla yleensä 3-6 -vuotiaana. Jos lapsen kiinnostusta tuetaan, hän oppii lukemaan ennen kouluikää. Siis normaali lapsi. Kirjoittaminen onkin sitten jo toinen juttu. Siihen tarvitaan hienomotorisia taitoja eli silmän ja käden yhteistyötä sekä tätä tukemaan monia muita taitoja. Aivotoimintojen yhdentyminen (sensorinen integraatio) tapahtuu 2-7 -vuotiaalla lapsella. Perus-karkeamotoriset eli liikkumistaidot tulisivat olla hallussa keskimäärin 5 -vuotiaalla lapsella. Eli hiihto, luistelu, pyöräily, uinnin alkeet sekä hienomotorisista taidoista rusetin tekeminen urheilujalkineisiin jne. Sääntöleikki-ikä alkaa noin 3 -vuotiaana ja jatkuu hamaan vanhuuteen asti.
Viimeisin tutkimus kertoi - että lapsen aivotoiminnoille on kouluikäisenä haitallista liiallinen tieto-oppiminen. Tätä tukee luovuus ja lahjakkuustutkimukset. Kouluissa on liian isot luokat, jotta opettajat kykenisivät opettamaan yksilöllisesti. Puhutaankin yleisopetuksesta, johon metodit valitaan keskiverron mukaan. Koulunkäyntiavustajia tarvitaan jotta keskiverron hitaammalle puolelle jäävät pärjäävät koulussa ja lahjakkaat, luovat jne. jäävät edelleen tylsistymään kouluhäiriköijiksi asti.
Luku- ja kirjoitustaito, äidinkielen hallinta, ovat perustaitoja mm. matematiikan oppimiselle. Matematiikka vaatii hyvää kielipäätä. Ja äidinkielihän voi tänä päivänä olla lapsilla mitä moninaisin!- Lapselle tärkeitä
Meillä esikoinen osasi lukea ennen kouluun menoa. Ja näyttää siltä että kuopus on oppimassa saman taidon ennen kouluikää. Kuitenkin halusin lapseni menevän kouluun oman "vuosikertansa" kanssa - ystävyyssuhteiden muodostuminen on otollisimmillaan 7-9 -vuotiailla. Esikoiseni täyttää pian 10 -vuotta ja toivon muodostuneiden ystävyyssuhteiden säilyvän, vaikka harrastustensa parissa esikoiseni on aina tottunut toimimaan keskimäärin 2 -vuotta itseään vanhempien kanssa tasaveroisesti tiedoiltaan ja taidoiltaan. Koetan sitten kotona tsempata lasta näkemään ne "itsestäänselvienkin" asioiden tärkeät ydinkohdat - jotta hän jaksaisi olla kiinnostunut koulussa niistäkin asioista, jotka hän jo osaa ja tietää entuudestaan. Meille tällainen järjestely on hyvä. Biologinen ikä määritteli siis meillä koulunaloitusiän (valmiuksien lisäksi) eikä taidot.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työeläkeloisinta Suomen suurin talousongelma
Työeläkeloisinta maksaa vuodessa lähes 40 miljardia euroa, josta reilut 28 miljardia on pois palkansaajien ostovoimasta.1492013Israel euroviisujen 2.
Israel sai taas eniten yleisöääniä. Suomesta täydet 12 pistettä, poliittinen ”ammattiraati” antoi 0 pistettä. Hyvä Is3051717- 931557
Mun mielestäni on tosi loukkaavaa
Nainen, että luulet palatan typeriä, sekavia ja ilkeitä viestejä mun kirjoittamiksi. Mä en ole katkera, epätoivoinen, ra2001210Euroviisut ei enää niin musiikkikilpailu?
Kappaleiden taso ei enää ole mikä sijoituksen ratkaisee.Eikö kukaan ihmettele että Israel pärjää lähes joka vuosi kisois771185- 671150
- 241052
- 481007
Rakas nainen ymmärsin
Että minun pitää pitää kiinni sinusta. Haluan, että sä olet onnellinen. Olet mulle se oikea ja mä sulle. Rakastan Sua yl73956- 45937