Vanhanen vilttiketjuun niin keskusta - ja kansa - pelastuu!!!

Mielenkiintoista ja samalla lohduttavaa, että näillä kapisilla saiteillakin esiintyy vielä "alyllistä elämää"!!!

Luin pikapikaa kirjoituksesi, joka olikin jo ennättänyt saada ansaitsemaansa palautetta.

Suosittelen sen lukemista - ja sisäistämistä - muillekin niin (toisin-) kuin vain ajattelevillekin ihmisille, joten sallinet...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013790695

PS. Muuten olen sitä mieltä, että olisiko selitys Keskustan ja Vanhasen kehnoon vaalimenestykseen...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000012460830#22000000012460830

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000012072151#22000000012072151

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005114539

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000012347218

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000012434316

Tuskin paljon siinä menettäisi, vaikka jäisikin "huomaamatta" muutamatkin nimimerkin "mvv" kirjoitukset.

Sen verran vähän niissä on asiaa ja etenkin tosiasioita. Vaan luonnollisesti mielipiteetkin ovat sallittuja, ettei vallan toivottuja. Virheellisestäkin tosiasiaväittämistä nimimerkki "mvv" tuntuu pysytvän kehittelemään "oikeita" mielipiteitä...

Puuttumatta sen kummemmin ex- kuin nykyistenkään keskustajohtajien "älynlahjoihin", muistutan vain siitä, millaisia kannatuslukujen laskuja Vanhanen niitti tunnetusti uusoikeistolaisella ohjelmallaan ja esiintymisellään - niin maakunnissa kuin etelän taajaväkisissä yhdyskunnissakin.

Niistä voinee vetää jonkin verran johtopäätöksiä siitä, mitä Vanhasen johtamalla keskustalla on odotettavissa eduskuntavaaleissa 2007.


"- - Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa maakunnissa luotettiin keskustaan. Presidentinvaaleissa keskustan kannatus romahti eduskuntavaaleista koko maassa 6,1 prosenttiyksikköä.

Kuva täsmentyy, kun miinukset listataan vaalipiireittäin: Lappi -13,6, Etelä-Savo -13,2, Oulu -13,1, Keski-Suomi - 12,1, Pohjois-Savo -9,1, Satakunta -8,9, Kymi -7,0, Vaasa -5,0, Varsinais-Suomi -3,8, Pirkanmaa -2,9, Häme -2,8, Uusimaa -2,6 ja Helsinki -1,3.

Keskustan ensi kesän Oulun puoluekokouksesta saattaa tulla mielenkiintoinen."

Noin siis kirjoitteli päivä pari sitten Seppo Keränen Ilkassa, mihin kirjoitukseen päässee käsiksi vielä esim. tuosta:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013765144


PS1. Vielä tänäänkin Ilkan Seppo Keräsellä tuntuu olevan paha mieli lehtensä voimallisesti tukemien ehdokkaiden - Vanhanen ensimmäisellä kieroksella ja Niinistö toisella kierroksella - savuttamista varsin kunniakkaista palkintosijoista tasavallan presidentin vaalissa 29.1.2006...



"Kummaa jälkipeliä

Kolumni


Presidentinvaalien jälkipeliin sisältyy yksi omituisuus: vaalien voittajat ovat ärtyneitä ja vihaisia, kun häviäjät sen sijaan tuntuvat tyytyneen kansan tuomioon.

Kuuden vuoden jatkokauden saanut presidentti Tarja Halonen purki pahaa mieltään sunnuntaina jo ennen tuloksen selviämistä. Marmatus jatkui illalla voiton varmistumisen jälkeen.

Vielä maanantaina järjestämässään tiedotustilaisuudessa Halonen oli pahalla tuulella.

On täysin ymmärrettävää, että presidentti on pahoittanut mielensä perättömistä juoruista ja huhuista, joita on vaalien aikana levitetty tekstiviesteinä ja internetin keskustelupalstoilla. Vaaleihin liittyy aina myös paheksuttavia ja sairaita ilmiöitä.

Sen sijaan on vaikea ymmärtää Halosen moitteita presidentinvaalien "politisoitumisesta". Halosta harmittaa, että julkisuus ei käsitellyt häntä "koko kansan presidenttinä" vaan "vasemmiston ehdokkaana".

Tosiasioita on vaikea kiertää. Halonen oli SDP:n asettama presidenttiehdokas. Vasemmistoliitto ei asettanut omaa ehdokasta, vaan ilmoittautui puoluepäätöksellä Halosen tueksi.

Näin Halonen oli vasemmiston ehdokas. Hänellä olisi ollut mahdollisuus asettua myös kansanliikkeen ehdokkaaksi, samalla tavalla kuin professori Arto Lahti, jonka tueksi koottiin 20 000 nimen lista.

Halonen on paheksunut myös sitä, että keskusta ja kokoomus tekivät yhteistyötä vaalien toisella kierroksella. Porvariyhteistyöllä hänen mukaansa pyrittiin jakamaan kansaa ja "politisoitiin" presidentinvaalit.

Ei kai Halonen ihan aikuisen oikeasti tarkoita, että tasavallan presidentin virkaa eivät Suomessa saa tavoitella muut puolueet kuin SDP, eivätkä muut poliittiset aatesuunnat kuin vasemmisto?

Tuollainen Suomi olisi todella pelottava.

Demokratiaan kuuluu, että on erilaisia aatesuuntia ja puolueita, jotka vapaissa ja salaisissa vaaleissa kilvoittelevat äänestäjistä ja pyrkivät hakemaan tukea yhteiskunnallisille tavoitteilleen ja ehdokkailleen.

Demokraattisessa maassa paikat ovat vaaleissa aidosti auki.



* * *

Myös Halosen ehdokkaaksi asettaneen SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Eero Heinäluoma on ärähdellyt keskustalle ja kokoomukselle.

Jo sunnuntai-iltana tuloksen selviämisen jälkeen Heinäluoma tv-lamppujen loisteessa komensi hämmentyneen pääministerin, keskustan puheenjohtaja Matti Vanhasen puhutteluun, kun arki koittaa.

Vanhasen synti Heinäluoman mukaan on, että pudottuaan itse toiselta kierrokselta keskustajohtaja sanoi äänestävänsä kokoomuksen ehdokasta Sauli Niinistöä. Myös monet muut näkyvät keskustalaiset liputtivat Niinistölle, jonka katsoivat olevan aatteellisesti lähempänä kuin vasemmiston ehdokas Halonen.

Heinäluoman määräämä hallituspuolueiden puheenjohtajien tuuletuskeskustelu oli tiistaina. Heinäluoman ja Vanhasen lisäksi tapaamisen osallistui RKP:n puheenjohtaja, ympäristöministeri Jan-Erik Enestam.

Tapaamisen jälkeen Vanhanen ilmoitti, ettei keskusta ole mitään velkaa sosialidemokraateille. Hän muistutti, ettei keskustallakaan ole mitään pahaa sanottavaa siitä, että hallituskumppani SDP oli presidentinvaaleissa yhteistyössä oppositiopuolue vasemmistoliiton kanssa.



* * *

Heinäluoma arveli ennen vaaleja, että Niinistön kampanjan suojissa on rakenteilla suuri porvarillinen salaliitto, jolla tavoitellaan kansan jakamista vuohiin ja lampaisiin.

Heinäluoman mukaan jossakin kassakaapissa kansalta piilossa on erityinen "porvarisopimus", jolla tähdätään keskustan ja kokoomuksen hallitukseen 2007 eduskuntavaalien jälkeen.

Viimeksi tiistaina kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kiisti Heinäluomen puheet "porvarisopimuksesta" perättöminä.

Kataisen mukaan sopimuksia ei voisi edes tehdä, kun ei ole tietoa yhteisistä tavoitteista eikä vaalituloksesta. Kataisen mukaan vihjailut "kassakaappisopimuksesta" ovat vääristeleviä ja loukkaavia, sillä kokoomus ja keskusta toimivat presidentinvaaleissa täysin avoimin kortein ja tavoitteet etukäteen äänestäjille reilusti kertoen.

Katainen katsoi SDP:n olevan liikkeellä puhtaasti valtapoliittisin tarkoitusperin.

Katainen letkauttikin, että hän ei ole sellainen "hengen jättiläinen", joka voisi arvostella toisten puolueiden yhteistyötä. Sellaisen arvostelun Katainen katsoi osoittavan erittäin suurta ylimielisyyttä.

Vaikka Niinistö Haloselle hävisikin, Katainen tulkitsi vaalit menestykseksi kokoomukselle, ja myös suomalaiselle demokratialle ja poliittiselle ilmapiirille.

Tuota ilmapiiriä ei Kataisen mukaan pilannut edes SAK:n "jo perinteeksi muodostunut" vaaliuhkailu.

Eduskuntavaalikauden lopusta taitaa tulla ihan mielenkiintoinen. Pysykää kanavalla.

Seppo Keränen "

Lähdelinkki Ilkkaan ja Keräsen kolumniin 1.2.2006:

http://www3.ilkka.fi/servlet/page?_pageid=5402&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&depa=10




PS2. Mikä minä olen esim. Väyrysen älynlahjoja ja väitettyjä vastuunpakoiluita arvioimaan.

Mutta hänen näkemyksensä viimeksi tarjolla olleesta presidentivaaliasetelmasta kyllä kestää vertailun vaikka maailman tappiin!

Samaten historia - kiitos esim. A-pisteen esiin nostamien Liikas-lausuntojen - tullee tekemään hänellekin huomattavan paljon enemmän oikeutta kuin mistä "mvv" tuntee omalaatuista elämäntuskaa.

Vaikka arvatenkin "elämäntuskaa" ja
"ärtynyttä oloa" porvaririntamalla taidetaankin tuntea itse presidentinvaalin lopputulemasta: istuvasta presidentistä tuli vimmaisesta "vastakkainasettelun aika on ohi" -vaalikamppailuvalheesta huolimatta ainakin 0.2 prosenttiyksikön verran enemmän "koko kansan presidentti" kuin mitä hänestä tuli kuusi vuotta sitten.

Ja yksi "työväen presidenttinä" kilvoitellut jäi 100-prosenttisesti valitsematta edes valtakunnan unilukkariksi...

PS3. Missään tapauksessa keskustelu keskustan tulevasta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta sekä yleisestä yhteiskuntapoliittisesta linjasta ei saa nyt haututua puoluesihteeri Eero Lankian eroilmoituksesta kuohahtavan nimikeskustelun alle, tuntuu ajateltavan Ilkan pääkirjoituspalstallakin 1.2.2006:



"Puoluesihteeri Lankia tarjoutui keskustan vaalitappioiden syntipukiksi


Eero Lankia jättää keskustan puoluesihteerin tehtävät ensi kesänä.


Keskustan puoluesihteeri vaihtuu ensi kesänä Oulussa järjestettävässä puoluekokouksessa. Vuodesta 1997 keskustan puoluesihteerinä toiminut Eero Lankia ilmoitti tiistaina, ettei aio enää asettua ehdolle tehtävään. Syyksi ratkaisulleen Lankia kertoo keskustan viime vuosien vaaleissa kärsimät tappiot.

"Tunnen oman vastuuni viime vuosien epätyydyttävistä vaalituloksista ja toimin sen mukaan. Jätän puoluesihteerin paikan kesäkuussa muiden kilpailtavaksi. Puoluekokous päättää, minkälaista puoluesihteeriyttä jatkossa tarvitaan", Lankia kirjoittaa keskustan pää-äänenkannattajassa Suomenmaassa (31.1.).

Lankia toteaa toimineensa puoluejohdossa nykykokoonpanosta selvästi pisimpään ja huomauttaa myös olleensa puheenjohtajan, pääministeri Matti Vanhasen presidentinvaalikampanjan johtoryhmässä. Hän kertoo miettineensä luopumispäätöstä pitkään, mutta odottaneensa presidentinvaalit ennen asian julkistamista.

Keskusta hävisi syksyn 2004 kunnallisvaalit. Äskeisissä presidentinvaaleissa keskusta suorastaan romahti, kun vuoden 2003 eduskuntavaaleihin verrattuna puolueen kannatuksesta katosi neljännes.

Keskusta nousi Anneli Jäätteenmäen johdolla eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi ja pääministeripuolueeksi 24,7 prosentin ääniosuudella. Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Vanhanen sai 18,6 prosenttia äänistä.



* * *

Puoluettaan yli 30 vuotta menestyksellisesti ja lojaalisti palvelleen Lankian tarjoutuminen keskustan vaalitappioiden syntipukiksi näyttää toki ulospäin ryhdikkäältä ja kunnialliselta, mutta se herättää myös monia kysymyksiä.

Onko vain puoluesihteeri yksin syypää keskustan kehnoon menestykseen?

Mikä on muun puoluejohdon, puolueen työvaliokunnan ja puoluehallituksen vastuu keskustan linjauksista ja noudatetusta politiikasta? Mikä vastuu on pääministeri-puheenjohtajalla ja hänen esikunnallaan? Mikä on muiden ministerien ja heidän avustajiensa ja puolueen mandaatilta valittujen valtiosihteerien tai kansanedustajien vastuu?

Lankian Suomenmaahan kirjoittamasta laajasta artikkelista on pääteltävissä, että puoluesihteeri ei ole ollut ihan täysin tyytyväinen keskustan politiikkaan. Hän sanoo kokeneensa, että läpi puoluekentän tunne yhteisellä asialla olemisesta on laimentunut "merkittävästi". Miksi oma väki ei innostunut presidentinvaaleista, Lankia kyselee.

"Onko usko keskustan kentällä hiipunut myös siihen, että puolue ja sen edustajat maan hallituksessa kuitenkin tahtovat toimia ihmisten elinpiirissä olevien epäkohtien korjaamiseksi, järjestöväkeä kuunnellen ja heidän mielipiteitään ymmärtäen", Lankia kysyy ja sanoo yhdistävän tunnetilan kadonneen puolueen ja kannattajien välittä.

Jatkossa kysymys Lankian mukaan on tuon "yhteisen aaltopituuden" löytämisestä.

Hän sanoo olevansa erityisen huolestunut passiivisuuden kasvamisesta alueilla ja väestöryhmissä, jotka eniten tarvitsisivat poliittisia päätöksiä elämänpiirinsä tueksi. Lankia muistuttaa, ettei keskusta ole kyennyt korvaamaan vanhoilla vahvoilla alueilla kokemiaan kannatuksen menetyksiä etelän kaupungeissa.



* * *

Keskusta on nyt kaksissa vaaleissa saanut äänestäjiltä varsin vakavaksi tulkittavan varoituksen. Jos puoluetta hallitseva eliitti ei osaa lukea vaalitulosten viestiä oikein, keskustaa saattaa odottaa runsaan vuoden kuluttua pidettävissä eduskuntavaaleissa rökäletappio. Presidentinvaalien tuloksella nykyinen 55 kansanedustajan ryhmä olisi kutistunut melkoisesti.

Keskustan 100-vuotisjuhlapuoluekokous on kesäkuussa vakavan paikan edessä. Puoluesihteerin paikka ja muut puolueen johtopaikat tulevat varmasti täytetyiksi, mutta sitäkin tärkeämpää on, mikä on keskustan lähivuosien politiikan peruslinja ja millaisia tavoitteita puolue toiminnalleen asettaa.

Eroilmoituksellaan Lankia saattoi tehdä puolueelleen suuren palveluksen avaamalla tulpan avoimelle ja rehelliselle keskustelulle. Tuota keskustelua ei ole puolueessa viime vuosina käyty, vaikka kulissien takaa on väliin kuulunut melkoinen aatteellisen kamppailun jytke.

Lähdelinkki Ilkan pääkirjoitukseen 1.2.2006:


http://www3.ilkka.fi/servlet/page?_pageid=5402&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&depa=12

PS4. Lankian lähtöloitsusta ja sen nostattamista tunnelmista kannattaa lukea enemmän tuolta...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013762454

... niin henkilövertailuja ja -valintoja tehtäessä kuin etenkin suhteessa kunnallisen kansanvallan kehittämiseen!


Ovatkohan nimimerkiltä "mvv" jääneet huomaamatta esimerkiksi seuraavanlaiset kunta- ja palvelurakenneuudistukseen eli "kupruun" liittyvät asiat, joilla - tosin sanalla "paras" - Vanhasen regime yritti koko loppuvuoden varsin voimakkaasti ajaa alas kunnallista "kansanvaltaa". Vaikka nimimerkillä "mvv" tuntuu olevan siitäkin sanasta omanlaisensa käsitys, tarjoilen sen - ja myös keskustan kokeman vaalikohtalon - ymmärtämiseen johdantoa aluksi Paavo Väyrysen sanoin...





Paavo Väyrynen: "Kuntareformi

(julkaistu Suomenmaassa ja Länsi-Suomessa 19.11.2005)


Kirjoitin kolumnini otsakkeeksi "kuntareformi" luodakseni rinnastuksen toiseen keskustajohdon ajamaan uudistukseen, työreformiin. Näissä hankkeissa on runsaasti yhtäläisyyksiä.

Molemmat reformit ovat tähdänneet radikaaliin muutokseen. Kumpikin uudistus pantiin liikkeelle keskustajohdon omasta aloitteesta. Molempia puolueen johto on vienyt eteenpäin, vaikka puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän jäsenet ovat niitä laajalti vastustaneet.

Työreformi tähtäsi työelämän rakenteiden muuttamiseen. Vaikka uudistus ei koskettanut ainakaan suoranaisesti Keskustan kannattajakunnan laajaa enemmistöä, se taittoi kärjen puolueen vaalimenestykseltä vuoden 1999 eduskuntavaaleissa ja johti oppositiokautemme jatkumiseen.

Kuntareformi pantiin liikkeelle viime keväänä Keskustan aloitteesta. Mitään pakkoa tai välttämätöntä tarvetta tähän ei ollut. Hallitusohjelmaan kuntareformi ei sisälly.

Kun kuntareformi esiteltiin puoluehallitukselle, arvostelin voimakkaasti sen ulospanoa. Sanoin, että julkisuuden kautta on tullut se väärä käsitys, että uudistuksen tavoitteena on päätöksenteon ja palvelujen keskittäminen, kun Keskustan tavoitteena tulee olla lähipalvelujen ja pientenkin kuntien elinmahdollisuuksien turvaaminen.

Myöhemmin on käynyt ilmi, että julkisuudessa hankkeesta oli syntynyt aivan oikea kuva. Itse asiassa todellisuus on osoittautunut pahemmaksi kuin alkuvaiheen vaikutelma.

Kuntareformiksi on luotu kolme vaihtoehtoa jotka ovat toinen toistaan mahdottomampia. Nykyisen perustilanteen säilyttäminen on suljettu vaihtoehtojen ulkopuolelle.

Kolme vaihtoehtoa on esitelty kuntaväelle ympäri maata. Kentältä odotetaan palautetta, jonka pohjalta uudistus on tarkoitus lyödä lukkoon tiukassa aikataulussa.

Kuntareformi on johtanut paniikkireaktioon. Liikkeelle on pantu huonosti harkittuja ja kehnosti valmisteltuja liitoshankkeita - tai pikemminkin harkitsemattomia ja valmistelemattomia liitoshankkeita. Kiirettä on lisännyt ilmoitus, että liitoksia tukevat porkkanarahat ovat loppumassa.

Tämä kuntakentän hämmentely on ollut pääosin tarpeetonta ja jopa vahingollista. Suomessa kunnalliset palvelut on hoidettu kansainvälisestikin katsoen erinomaisesti. Pienissä ja keskisuurissa kunnissa palvelut on hoidettu yleensä paremmin kuin suurissa. Kuntarakenne on pääosin tarkoituksenmukainen. Siellä missä kuntien yhdistäminen on perusteltua, kuntapäättäjät osaavat siitä sopia. Pakkokeinot, painostus tai ylisuuret porkkanat johtavat virheisiin, jotka kostautuvat kuntalaisille.

Väestö vanhenee ja vanhusväestön osuus muodostuu eri kunnissa hyvin erilaiseksi. Mutta näiden erojen tasaaminen käy hyvin valtionosuusjärjestelmän puitteissa. Erikoissairaanhoidon ja yleensäkin terveydenhuollon kustannusten kohoaminen on hankala ongelma, mutta tähän pulmaan on haettava erillisratkaisua.

Kuntareformi on Keskustalle monin verroin vaarallisempi kuin työreformi. Tämä hanke on rinnastettavissa 1960-luvun lopun maatalouspoliittisiin päätöksiin. Ero on kuitenkin siinä, että tuolloin oltiin pakkotilanteessa - nyt ei olla.

Kuntareformia on arvosteltu Keskustan puoluehallituksessa ja sen työvaliokunnassa alusta pitäen voimakkaasti. Tästä huolimatta hanke näyttää etenevän vääjäämättä. Puolueessa näyttää olevan pahanlainen demokratiavaje.

Pinnan alla kuntareformi jäytää myös Matti Vanhasen presidenttikannatusta. Paras keino kannatuslukujen kohottamiseen olisikin se, että Vanhanen osoittaisi valtiomiestaitojaan viheltämällä pelin poikki ja määräämällä kuntareformiin muutaman vuoden tuumaustauon.


Paavo Väyrynen"

Lähdelinkki: http://www.vayrynen.com/kolumnit/kolumni.php?id=55



Ja lisälehtiä luonnontietoon nimimerkki "mvv" löytää vaikkapa seuraavista keskusteluista:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000011419518

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000011468833

http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=439704

Ja sitten vaan pohtimaan, minkälaiselle politiikalle kansan syvien rivien parissa mahtaisi löytyä tukea ja kannatusta - aiavan äänestyskäyttäytymiseen asti!